Tuleva sote -rakenne - missä mennään? Kirsi Varhila ylijohtaja, STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyden- huollon palvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen

Yhteistoiminta-alue Erityisvastuualue Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Kunta sosiaali- palvelut 5 kpl 20 kpl 15+1 kpl 320 kuntaa Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus SairaanhoitopiiriErityishuoltopiiri Yhteistoiminta-alue kuntayhtymä (perusterveyden- huolto) Kunta sosiaali- palvelut Kunta sosiaali- palvelut Erityisvastuualue SairaanhoitopiiriErityishuoltopiiri Kunta Isäntäkunta

Uusi sote-palvelurakenne Sote-alue Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus Sote-alue

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset keinot Mahdollisimman laaja integraatio – sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukoko-naisuus (sekä perus- että erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla – ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena Lähipalvelut varmistetaan – ministeriöiden ja Kuntaliiton yhteinen Lähipalveluprojekti käynnistetty Hallinnon ja rakenteiden tulee varmistaa hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto – palvelujen laaja integraatio – selkeä ja tehokas hallinto

Väestö Asiakkaat

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle (VN Tiedote 114/2014) Kaikki sote-palvelut järjestetään viiden alueellisen sosiaali- ja terveysalueen toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuu- alueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Uudet sosiaali- ja terveydenhuollosta vas- taavat alueet muodostavat sote-palveluihin yksiportaisen ja selkeän hallinnon. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. Niiden rahoitus tulee kunnilta ikärakenteella ja sairastavuudella painotetun asukasmäärään perustella (= painotettu kapitaatio).

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle (VN Tiedote 114/2014) Alueellisen tasa-arvon ja taloudellisen tehokkuuden varmistamiseksi kansallista ohjausta samalla vahvistetaan. Uudistuksen lähtökohta on sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiolla sekä riittävän suurilla väestöpohjilla on merkittävä myönteinen vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle (VN Tiedote 114/2014) Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Kunnat ovat jatkossakin mukana palvelujen tuottamisessa. Lähipalvelut, kuten vanhusten kotipalvelut tai sosiaalihuollon palvelut säilyvät jatkossakin lähellä ihmistä.

Parlamentaarinen ohjausryhmä Puheenjohtaja: peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) Jäsenet: sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ja puoluesihteeri Taru Tujunen (kok) kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman (sd) kansanedustaja Hanna Mäntylä ja yleislääketieteen professori Mauno Vanhala (ps) kansanedustaja Juha Rehula ja kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) kansanedustaja Erkki Virtanen (vas) kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos (rkp) kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) kansanedustaja Leena Rauhala (kd)

Kansalaisen lähipalvelut ja keskitetyt palvelut Sähköiset palvelut 24 h Parantavat palvelujen alueellista saatavuutta (palvelutiedot, neuvonta, omahoito, ajanvaraus, etäkonsultaatio jne.) Liikkuvat palvelut Pyörien päällä terveystarkastukset, rokotukset, laboratorio-kokeet, hammashoitola, sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto, kriisipalvelut jne. Kotiin tarjottavat palvelut Tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä (kotihoito, perhetyö, ensihoito, kotikuntoutus jne.) Lähellä tarjottavat palvelut Matalan kynnyksen palvelupisteet, neuvolat, perhekeskukset, hoitajan ja lääkärin vastaanotto, sosiaalityö jne. Alueelliset keskitetyt palvelut Harvemmin käytettyjä (päivystykset, erityishuolto, poliklinikat, päiväkirurgia, perheneuvolat jne.) Kansallisesti keksitetyt palvelut Viidessä yliopistollisessa keskuksessa (erityistason hoito ja kirurgia, syöpäkeskus, hengityslaitepotilaat jne.)

Jatkovalmistelussa selvitettävää Jatkovalmistelussa tulee ottaa kantaa mm. seuraaviin asioihin: palvelujen tuotanto – sote-alueiden oma palvelujen tuotanto – kuntien. kuntayhtymien rooli – muut palvelujen tuottajat integraatio varmistaminen perustason palveluiden vahvistaminen ohjaukseen liittyvät kysymykset henkilöstön asemaan, omaisuuteen ja sitoumuksiin liittyvät kysymykset

Uudistuksen jatkoaikataulu Parlamentaarinen ohjausryhmä HE luonnos lausunnoille kesäkuussa 2014 HE eduskuntaan lokakuussa 2014 Laki voimaan keväällä 2015 Uudet alueet aloittavat toimintansa

OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014

Kiitos!