KIRJALLINEN ILMAISU Tervetuloa! FM Kaisa Heinlahti Kurssin materiaalit verkossa Google: matskut helsinki

KIRJOITTAMISEN TAITO 1. Ti Kirjoitusprosessi 2. To Opinnoissa tarvittavat kirjoitustyypit Tauko n

KEKSITÄÄN YHDESSÄ! Mistä aiheesta haluaisit kirjoittaa /olet kirjoittamassa/ tulet todennäköisesti lähiaikoina kirjoittamaan?

KIRJOITUSHARJOITUS: KUUTIOINTI Saat kohta 6 näkökulmaa aiheeseen ”Minä kirjoittajana”. Kirjoita joka näkökulmasta 2-3 minuuttia. Etene järjestyksessä, sillä tehtävät vaikeutuvat aste asteelta. Tavoitteena saada paperille välitön ensivaikutelma – älä siis pysähdy miettimään.

KIRJOITUSHARJOITUS: KUUTIOINTI 1. Kuvaile. Tarkastele aihettasi tarkasti ja läheltä, kuvaile yksityiskohtaisesti. 2. Vertaile. Mihin aihettasi voi verrata? Mitä samaa / erilaista aiheessasi on verrattuna muihin aiheisiin? 3. Yhdistele. Mitä aiheesi tuo mieleesi ja mihin muihin aiheisiin se liittyy? 4. Analysoi. Millaisista osista, esimerkiksi käsitteistä tai ominaisuuksista, aiheesi muodostuu. 5. Sovella. Mihin / kuka aihettasi voi soveltaa ja mihin / kenelle siitä on hyötyä? 6. Esitä väitteitä puolesta ja vastaan! Kannata ja vastusta aihettasi. Esitä mieleesi tulevia tai kuulemiasi väitteitä aiheesi puolesta ja sitä vastaan.

”Koulussa tekstini olivat äynnä punakynää.” ”Tuijotan valkoista paperia, enkä pääse kirjoittamisen alkuun.” ”Esseestäni tulee kuitenkin huono.” ”Tää on vaan tämmönen idea. Muilla on varmasti parempia.” ”Minulla on paljon ajatuksia, liikaakin. Tekstiä vain ryöppyää hallitsemattomasti.” ”Pitäisi kirjoittaa oppimispäiväkirjaa, mutten pysty keskittymään. ”Jotkut vaan osaa kirjoittaa. Mä en.”

TAVALLISIA ONGELMIA Perfektionismi Sisäiset sensorit Epäonnistumisen pelko Aloittamisen vaikeus ja lykkääminen Aikaisemmat negatiiviset kokemukset Keskittyminen ja mielenterveys

RATKAISUJA 1. Omien ajatusten analysointi 2. Säännöllisyys 3. Automatisoituminen 4. Sosiaalinen tuki

KULTAISET SÄÄNNÖT 1. Kirjoita säännöllisesti, mieluiten joka päivä mielialastasi ja vireystilastasi riippumatta. 2. Kirjoita vireystilasi mukaan: luonnosten kirjoittaminen on mahdollista väsyneenäkin, mutta muokkaaminen vaatii enemmän vireyttä. 3. Vältä tiukasta aikataulusta johtuvia liian tiiviitä kirjoitusrupeamia. 4. Kirjoita lyhyissä, tehokkaissa pätkissä. 5. Älä ahdistu kohdatessasi kirjoittamisen esteitä vaan varaudu voittamaan ne. 6. Asennoidu positiivisesti tekstin muokkaamiseen.

KIRJOITUSPROSESSIN VAIHEET 1. valmistautuminen ja suunnittelu 2. luonnostelu ja ensimmäinen kirjoituskerta 3. monta uudelleenkirjoituskertaa 4. kieliasun ja rakenteen tarkastelu ja hiominen 5. tekstin arviointi ja julkaiseminen

1. VALMISTAUTUMINEN JA SUUNNITTELU Vapaa kirjoittaminen Kuutiointi Lukeminen Miellekartta Muiden kanssa keskustelu Kypsyttely 6 kysymystä: Kuka? Mitä? Missä? Milloin? Miten? Miksi? Silmukointi

IDEOINTI: SILMUKOINTI Jos sinulla on vaikeuksia lähestyä aihetta, kokeile seuraavaa silmukointiharjoitusta: Kirjoita valitsemastasi aiheesta yksi sivu Alleviivaa, tai pyydä jotain toista alleviivaamaan kirjoittamastasi tekstistä mielenkiintoisin tai tärkein asia ja kirjoita siitä yksi sivu. Valitse edelleen kirjoittamastasi tekstistä mielenkiintoisin tai tärkein asia ja kirjoita siitä yksi sivu. Jatka silmukointia kunnes päädyt selkeästi ja mielekkäästi rajattuun aiheeseen.

2. LUONNOSTELU JA ENSIMMÄINEN KIRJOITUSKERTA + 3. MONTA UUDELLEENKIRJOITUSKERTAA Apuna: Aikataulun laatiminen. Säännöllinen kirjoitusrytmi. Ylimääräinen ja turhalta tuntuva teksti talteen. Kirjoitus- ja tutkimuspäiväkirjan pitäminen.

4. KIELIASUN JA RAKENTEEN HIOMINEN Tieteelliselle tekstille tyypillisä rakenteita: Yksityisestä yleiseen -rakennetta kutsutaan myös induktioksi. Temaattinen tai vertaileva rakenne perustuu asian käsittelyyn analyysin ja tulkinnan pohjalta. Hierarkkisessa rakenteessa tekstin eri luvut seurailevat asian jäsentymistä ylä- ja alakäsitteisiin. Ongelma−ratkaisu-rakenteessa ensin esitetään ongelma, ristiriita tai kysymys, johon kirjoittaja esittää ratkaisun, selityksen tai vastauksen.

4. KIELIASUN JA RAKENTEEN HIOMINEN Tarkista sivun asetukset, sivunumerointi sekä sananvalinnat ja virkerakenteet. Viilaa oikeakielisyys kuntoon. Pilkut, yhdyssanat, isot alkukirjaimet. Tarkista lähdeviitteet ja varmista, että kaikki lähteet löytyvät lähdeluettelosta. Lähdeviitteet ovat tärkeitä lukijalle, joka ehkä haluaa lisätietoa samasta aiheesta!

4. KIELIASUN JA RAKENTEEN HIOMINEN Miten hyvin otat lukijan huomioon? Onko tekstiä helppo lukea? Kirjoitatko selkeästi ja yksiselitteisesti? Kikkailetko kielellä? Haluaisitko lukea kirjoittamaasi tekstiä? Herätätkö lukijan mielenkiinnon?

4. KIELIASUN JA RAKENTEEN HIOMINEN Onko tekstin rakenne looginen? Onko tekstissäsi havainnollistavia yksityiskohtia ja esimerkkejä? Onko jokaisella lauseella sisällöllinen tehtävä ja ovatko lauseet selkeitä? Vastaatko tutkimuskysymyksiin, joita olet alussa esittänyt? Muistatko lopettaa niin, että palkitset lukijan? Onko loppu olennaisen kokoava?

5. ARVIOINTI JA JULKAISEMINEN Palautetta pitää opetella arvostamaan. Teksti ja sen kirjoittanut persoona kannattaa erottaa toisistaan. Ole armollinen itsellesi.

PYRI SUJUVAAN TEKSTIIN! Harjoitus: Jaettua tekstiä voi pitää sujuvana? Miksi? Miten teksti rakentuu?

KIRJALLISUUTTA Lonka, I., Lonka, K., Karvonen, P. & Leino, P. 2006: Taitava kirjoittaja. Helsinki: Yliopistopaino. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2004: Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Iisa, K., Kankaanpää, S. & Piehl, A. 1998: Tekstintekijän käsikirja. Helsinki: Yrityskirjat Oy.