NEMS=neuromuskulaarinen elektrinen stimulaatio

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
POSTOPERATIIVINEN KIVUNHOITO KIRURGISILLA OSASTOILL A
Advertisements

Fysioterapeutti Petri Jalava
JÄÄPALLOILIJAN FYYSISEN HARJOITTELUN OHJELMOINTI
Kelan kuntoutusraha - toimeentuloturva kuntoutuksen aikana Anne Flak suunnittelija.
Palovammakoulutus Iho ja palovamma Noora Rantala, fysioterapeutti Liisa Malinen, toimintaterapeutti.
 Rytmihäiriö on tila, jossa sydän lyö epätarkoituksenmukaisesti joko kiihtyvästi tai hidastuvasti, tai muuten epätasaisesti.  Rytmihäiriö syntyy, kun.
Sepelvaltimotaudin oirekuvat
YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS FHV. YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS ( pari/ ryhmätyö)
KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA Hypotyreoosi Essi Järvelä & Roosa Kaivoluoto 2A.
Eija Mämmelä, OAMKHeli Karjalainen & Juha Peteri Jyväskylän yliopisto 1 FYSIKAALISET HOIDOT Lämmön paikalliset vaikutukset A. verenkierron lisääntyminen.
Ajoneuvon renkaan ilmanpaineen aiheuttaman tapaturmavaaran torjunta rengastyössä Selvitä rengastyöhön liittyvät vaarat ja oikeat.
Hoidonporrastus Perusterveydenhuolto: Sydämen vajaatoiminnan perusselvitykset. Komplisoitumattoman sydämen vajaatoiminnan pitkäaikaisseuranta. Vajaatoimintalääkityksen.
Juha Peterin (2008) aineistosta tiivistänyt
 Huippu-urheilu -Valvotaan dopingtestein - Käytetään usein asiantuntijoiden ohjeistamana  Harrastajakäyttö - Dopingaineiden käyttöä ei valvota - Suomessa.
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV. KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” ELINJÄRJESTELMÄN.
Potkuri ja Starttiraha Pirkka Hyssälä. STARTTIRAHA.
Matematiikkaa 3b © Varga–Neményi ry 2017
Kesäharjoittelu mitä ja miksi
Perustettu vuonna 1927.
Parkinsonin tauti parkinsonismus idiopathicus
Kuvioiden tekeminen excelillä
VOIMAHARJOITTELU UINNISSA
Motorinen kehitys.
venyttelyn fysiologia Altti Laitinen ja Johanna Rantala
PARITANSSIN OPETTAMISEN PORTAAT
Kestävyys on.
Polyneuropatia – miten tunnistan?
Mitkä asiat vaikuttavat heilurin taajuuteen?
Omavalvonta, järjestyksenpito ja turvallisuus
9. Eläimen kudokset ja lihasten toiminta
Huumeet.
Päihdyttäviä aineita (kpl 22)
Tekijät: Topias, Hilja ja Linda
Tekstinhuoltoa 3.
Ryhmätehtävä 1.2 Katsomusopetuksen mallit
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT
Minä kuljettajana Niiles Nissilä
Tehneet Helmi, Emmi ja Krista  8M
Monialainen yhteispalvelu
Voimapari Kappaleeseen vaikuttaa kaksi yhtä suurta voimaa joilla on vastakkainen suunta Voimaparin aiheuttama momentti minkä tahansa pisteen suhteen on:
Sähkötysavain ”morsetin”
Oppimisvalmiuksien tukeminen liikunnan avulla
Hypomobiilin nivelen mobilisointi
PARITANSSIN OPETTAMISEN PORTAAT
HUOM! Kuntosalikerrat ovat voimassa 365 päivää ostopäivästä
DPNS-KERTAUSPÄIVÄ DPNS-tekniikat ja dokumentointi
Terve Kunta –verkoston toiminnan kehittäminen
Ms-tauti Jenina Pesonen.
Lukutaito ja syrjäytyminen
Terve Kunta –verkoston toiminnan kehittäminen
IT-järjestelmät Teija Kaltio-Rein Projektipäällikkö, Kirkkohallitus
EKG-ERIKOISKYTKENTÖJÄ JA MUITA HUOMIOITAVIA SEIKKOJA
YTY AKATEMIA: MIHIN SUUNTAAN KUNTOUTUS? YTY & STM
3-05 Liikunta.
Tietopaketti kompostointipuiston vierailun jälkeen
KLIININEN FYSIOLOGIA ALANA
Sääri- ja reisiamputaatiot
Vapaaohjelman arvostelulomakkeen täyttäminen
LASTEN EKG -AIHEITA TUTKIMUKSELLE
[Hankkeen nimi] [Tutkijan nimi]
KanDee-hanke-Kansalaisten elvytystaidot ja defibrillaattorit maaseudun kartalle ( )
Myeway ohjeita Valmennuspäälliköille tehtävät ennen fba tapahtumaa - valmentajien ja joukkueenjohtajien lisäys.
Lapsen ihon suojaaminen auringolta
Altistuskokeista A. Savolainen 2013
Asiakas- ja palveluohjaustyöryhmä helmikuu 2018
II Elimistön rakenne ja toiminta
Wind Power in Power Systems
Istuma- ja näyttöpäätetyö
SAUX Sähköinen arkisto
Ergonomia Seisomatyö.
Esityksen transkriptio:

NEMS=neuromuskulaarinen elektrinen stimulaatio Stimuloidaan sähkön avulla hermotuksensa säilyttäneitä, osittain tai kokonaan halvaantuneita lihaksia.Tavoitteena on sensoristen ja motoristen vasteiden saavuttaminen.

FES=funktionaalinen sähköstimulaatio - Sähköstimulaatiolla saavutetaan lihasten pitkäaikaista aktivointia ja toiminnallista liiketerapiaa. - harjoituksen keston ja liikkeen toistojen lisääminen parantaa kuntoutustuloksia

SENSORINEN STIMULAATIO NEUROLOGINEN KUNTOUTUS stimulaatio käteen tai jalkaan lisätään sähkön avulla pareettiselta alueelta aivokuorelle tulevaa ärsytystä ja aktivoidaan aivokuoren vaurioituneiden osien lähellä olevia alueita HUOM! hanska/sukka ollessaan -KATODI =turvotus

Taajuuksien vaikutus

Eri hermotyyppien virranvoimak-kuus/pulssin kesto käyrät Lähde: Low & Reed 2000

SÄHKÖSTIMULAATION INDIKAATIOT Sensoriset häiriöt Yliherkistynyt Alentunut Motoriset häiriöt Leikkausten jälkeen Neurologiset asiakkaat Immobilisaation jälkeen Vammojen jälkitilat Lihasvoiman ja liikkuvuuden lisääminen Spastisuuden/ hypertonuksen lieveneminen Lihasspasmien laukaisu Motorinen oppiminen terapian aikana

NEMS Bifaasinen transkutaaninen neurostimulaatio -symmetrinen/asymmetrinen-ei ihoärsytys -matalataajuinen 1-80Hz Hz=pulse rate,pps -stimulaation ON/OFF aika säädettävissä

BIFAASINEN A A A A +III III +IIII II - III III - II IIII B B B B A=faasi(phase) B=faasi (phase) A+B=PULSSI(pulse)

BIFAASINEN FAASI(phase) 20-300-400μs PULSSI(pulse)10-30-50-80 PPS/Hz

INTERFERENSSIN KÄYTTÖKOHTEITA Kivunhoito Akuutti, subakuutti, krooninen, triggerpistehoito Rentoutus Lihasten krampit, lihasspasmit, verenkierto, autonominen hermosto, nivelet, nivelkapselit, jänteet Lihaskoulutus Erilaiset lihassupistukset, motorinen stimulaatio, rentoutus Inkontinenssihoidot Lihassupistukset, motorinen stimulaatio, rentoutus Lymfahoidot Akuutti, krooninen Frekvenssianalyysi -menetelmä (FAM)

IF -BIPOLARINEN Interferenssi muodostuu laitteessa

OFF -mA- ON KUN ALOITAT OFF 3-4 KERTAA PIDEMPI KUIN ON mA ON: 5-7 sek mA OFF: 20-120 sek JATKOSSA OFF 1-2 KERTAA PIDEMPI KUIN ON

RAMP UP -/mA\ - RAMP DOWN RAMP mA UP: 2-3 sek RAMP mA DOWN: 2-3 sek __mA on__ off ---/2s 2s\---off--

SWEEP/Hz\ rytmikkäitä,aaltomaisia lihassupistuksia, voimakas motorinen vaste Hoitotaajuus (Hz) vaihtelee halutulla ajanjaksolla stimuloiden kudoksia. esim. SWEEP 10-50 Hz 6/\6 6sekunnissa nousee 10Hz:stä 50Hz:iin ja laskee 6 sekunnissa

1. HEIKKO LIHASSUPISTUS -yksittäisiä lihassupistuksia -heikko motorinen vaste 1-10 Hz 10-50-100μs pienet lihakset - lapsilla alle 10μs ja vain sensorista tai sensomotorista stimulaatiota

2.SELVÄ LIHASSUPISTUS -toistuvia lihassupistuksia -selvä motorinen vaste 10-30 Hz 100-200-300μs keskisuuret lihakset

3. VOIMAKAS LIHASSUPISTUS -voimakkaita lihassupistuksia, -voimakas motorinen vaste 30-50-60Hz 300-400-450μs

OPTIMAALINEN STIMULAATIO huomioi motorisen stimulaation aikana että liike/ärsyke, joka halutaan on fysiologisesti mahdollisimman oikea jos liike lähtee virheellisesti,vaihda elektrodien paikkaa ja tarkista virtamuodot sekä voimakkuus

OPTIMAALINEN STIMULAATIO pidä virranvoimakkuus mA ja taajuus Hz niin optimaalisena kuin mahdollista fysiologisen vasteen saamiseksi jos et saa aikaan lihasstimulaatiota anna sensorista hoitoa ja kokeile uudelleen muutaman hoitokerran jälkeen

ELEKTRODIKOKO/ ELEKTRODIASETTELU ISOT ELEKTRODIT -lihasrunkoasettelussa elektrodit asetellaan lihaksen runko- osaan proksimaali/distaaliosaan tai suoraan lihaksen massaosan päälle -elektrodikoko sama,virta jakaantuu symmetrisesti

ELEKTRODIKOKO/ ELEKTRODIASETTELU PIENET ELEKTRODIT/KYNÄELEKTRODI -motoriset pisteet: pienempi elektrodi motoriseen pisteeseen, suurempi lihas- tai hermorungon päälle - virta jakaantuu epäsymmetrisesti

ELEKTRODIASETTELU Elektrodit antagonistien päälle kun hoidetaan lyhytkestoista hypertonusta, spastisuutta, spasmeja.

HOITOKERRAN KESTO sähköstimulaatiossa pyritään lihasärsytykseen ei väsyttämiseen aluksi riittää yksittäiset lihassupistukset muutaman minuutin aikana jatkossa 10-20 lihassupistusta 5-10-15 min aikana lihassupistus ei saa olla liian pitkä lihaksen pitää ehtiä palautua tauon aikana

HOITOTIHEYS vähintään 3 kertaa viikossa tai useammin neurologisille asiakkaille saattaa riittää kerran viikossa hoito ei saa aiheuttaa kipua kova jälkikipu on merkki kudosvauriosta HUOM! akuutti trauma-,leikkaus- ja neurologisilla asiakkailla toimii selkäydinvälitteinen kivun estomekanismi,kudokset voivat vaurioitua huomaamatta

Kontraindikaatiot : Interferenssihoito voi häiritä potilaaseen sijoitettuja elektronisia laitteita (esim. sydämentahdistin). asiakas ei ole yhteistyökykyinen Elektrolyysi tasavirtojen käytössä Kuume,tulehdustilat,verenvuodot Tuberkuloosi Metalli hoitoalueella Epilepsia,raskaus Sydämen rytmihäiriöt Sydämen vajaatoiminta Munuaisten vajaatoiminta