Lakitieto LAPSEN OIKEUDET

SUKUNIMILAKI Jos ei toisin ilmoiteta, lapsi saa äidin sukunimen. Jos ei toisin ilmoiteta, lapsi saa äidin sukunimen. Jos vanhemmilla on eri sukunimi ja lapselle halutaan isän sukunimi, tästä pitää erikseen ilmoittaa väestörekisteriin. Jos vanhemmilla on eri sukunimi ja lapselle halutaan isän sukunimi, tästä pitää erikseen ilmoittaa väestörekisteriin. Jos vanhemmat eivät ole naimisissa, lisäedellytys on, että mies on tunnustanut isyyden. Jos vanhemmat eivät ole naimisissa, lisäedellytys on, että mies on tunnustanut isyyden. Vanhempien yhteishuollossa olevilla täyssisaruksilla on oltava sama sukunimi. Vanhempien yhteishuollossa olevilla täyssisaruksilla on oltava sama sukunimi. Yleensä sukunimen vaihtaminen vaatii hakemuksen. Yleensä sukunimen vaihtaminen vaatii hakemuksen. Poikkeus: pelkällä ilmoituksella sukunimen voi vaihtaa perheyhteyteen, avioliittoon ja avioeroon liittyvistä syistä. Poikkeus: pelkällä ilmoituksella sukunimen voi vaihtaa perheyhteyteen, avioliittoon ja avioeroon liittyvistä syistä.

ETUNIMILAKI Etunimiä saa olla 1-3. Etunimiä saa olla 1-3. Niiden tulee olla muodoltaan ja kirjoitusasultaan suomenkieleen sopivia. Niiden tulee olla muodoltaan ja kirjoitusasultaan suomenkieleen sopivia. Tytölle ei saa antaa pojan nimeä eikä pojalle tytön nimeä. Tytölle ei saa antaa pojan nimeä eikä pojalle tytön nimeä. Nimet eivät saa olla loukkaavia. Nimet eivät saa olla loukkaavia. Etu- ja sukunimi ei saa olla sama. Etu- ja sukunimi ei saa olla sama. 15v. Täyttänyt voi kerran muuttaa etunimensä pelkällä ilmoituksella. 15v. Täyttänyt voi kerran muuttaa etunimensä pelkällä ilmoituksella.

ISYYS Avioliitossa syntyneille lapsille aviomies merkitään automaattisesti isäksi. Avioliitossa syntyneille lapsille aviomies merkitään automaattisesti isäksi. Avoliitossa tai yksinäisillä naisilla vain äiti merkitään lapsen huoltajaksi. Avoliitossa tai yksinäisillä naisilla vain äiti merkitään lapsen huoltajaksi. Lapsen siittäjä merkitään isäksi vain, mikäli hän käy erikseen tunnustamassa isyyden. Lapsen siittäjä merkitään isäksi vain, mikäli hän käy erikseen tunnustamassa isyyden. Isäehdokkaan kieltäytyessä tunnustamassa äiti voi vaatia isyyden selvittämistä. Isäehdokkaan kieltäytyessä tunnustamassa äiti voi vaatia isyyden selvittämistä. Selvittäminen on lapsen edun mukaista: elatusvelvollisuus ja oikeus perintöön tulevat vain jos isyys on vahvistettu. Selvittäminen on lapsen edun mukaista: elatusvelvollisuus ja oikeus perintöön tulevat vain jos isyys on vahvistettu.

LAPSEN HUOLTAJUUS 1/2 Alaikäisellä lapsella on huoltaja (yleensä vanhemmat), joka vastaa mm. elatuksesta ja edunvalvonnasta. Alaikäisellä lapsella on huoltaja (yleensä vanhemmat), joka vastaa mm. elatuksesta ja edunvalvonnasta. Jos vanhemmat eivät ole naimisissa, pitää huoltajuus sopia: Jos vanhemmat eivät ole naimisissa, pitää huoltajuus sopia: 1. Yksinhuoltajuus 2. Yhteishuoltajuus Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, pitää sopia elatusavusta ja tapaamisoikeudesta Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, pitää sopia elatusavusta ja tapaamisoikeudesta

LAPSEN HUOLTAJUUS 2/2 Ottolapsi (=adoptio) juridisesti kuin biologinen lapsi Ottolapsi (=adoptio) juridisesti kuin biologinen lapsi Ottolapsisuhdetta ei voi purkaa Ottolapsisuhdetta ei voi purkaa Lapsen juridiset siteet biologisiin sukulaisiin katkeavat Lapsen juridiset siteet biologisiin sukulaisiin katkeavat Sijoitettu lapsi kuuluu juridisesti biologisille vanhemmilleen, vaikka asuu sijaisperheessä tai lastenkodissa Sijoitettu lapsi kuuluu juridisesti biologisille vanhemmilleen, vaikka asuu sijaisperheessä tai lastenkodissa Sosiaalilautakunta valvoo lapsen etua Sosiaalilautakunta valvoo lapsen etua