Lauri Myllyvirta energiavastaava.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vihreä sähkö.
Advertisements

Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumukset
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
LUMA-viikko 2005 Kemia Kemian 4. kurssin ryhmä teki julisteita, joissa pohdittiin keinoja kasvihuoneilmiön heikkenemiseen.
Tuulivoima ja maanomistaja
Uusiutuvat energialähteet
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
Energiaa harakoille? Lauri Myllyvirta energiakampanjoitsija.
RATKAISUNA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ  Aiheuttaa 40 % kasvihuonekaasupäästöistä  Kuluttaa 40 % energiasta  Teollisuutta tai liikennettä.
Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian esittely Tiedotustilaisuus VN:n linnan tiedotustila.
Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari Arto Lepistö TEM.
Ilmastonmuutos ja energia
Uusiutuvan energian kuntakatselmus. päivämääräEtunimi Sukunimi, Motiva Oy Katselmustoiminta lähtee kansainvälisistä tavoitteista • Euroopan komission.
Irti fossiileista Puusta uusiutuvaa materiaa ja voimaa.
Energiavuosi Energiavuosi 2008 tiedotustilaisuus Energiateollisuus ry.
PUU, TURVE JA BIOMASSA.
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Energinen Suomi.
Sähkön tarpeen turvaaminen ilman lisäydinvoimaa Anni Sinnemäki
MONTAKO YDINVOIMALAA?. MISSÄ MENNÄÄN NYT? Ilmasto- ja energiastrategian mukaan kulutustavoite 2020 on 98 TWh/v Nousukaudella ( ) sähkön kulutus.
Ilmastonsuojelu on elinehto ja mahdollisuus Puheenvuoro ympäristövaliokunnan seminaarissa Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta
Uuden kansainvälisen sopimuksen laatiminen EUROPEAN COMMISSION FEBRUARY 2009 Ilmastonmuutos.
Sukunimi Salo 2009 Salon kaupungin energia- ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009.
Kotimaisen metsäsektorin kilpailukyky pitää turvata Anni Sinnemäki
4/8/2017 UE direktiivin tavoitteiden saavuttamisen edellytykset ja vaikutukset sekä mukanaan tuomat kehittämistarpeet alueellisen energiayhtiön näkökulmasta.
Teesit ydinvoimakeskusteluun TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat TEESI 4: Ydinaseiden.
BIOENERGIA Osa uusiutuvista energialähteistä (kts. dia 2)
Energiavuosi 2011 Sähkö Energiateollisuus ry
Rovaniemen voimalaitoshanke 120 MW S / 120 MW L Esisuunnittelu ja toteutus
Bioenergia, Suomen kansallinen voimavara Konkreettisia toimia energia- ja ilmastostrategiaan FINBIO ryPuuenergia r.y.Turveteollisuusliitto ry.Suomen turvetuottajat.
Energiakatsaus Martti Kätkä Ryhmäpäällikkö.
Tutkakompensaatio käytännössä Perämeren tuulivoima-alueen infopäivä Kari Lavaste.
PUUPOLTTOAINE. Puupolttoaine - Puupolttoaine on polttoaineena käytettävää biomassaa eli biopolttoainetta, joka on peräisin puun rungosta, oksista tai.
Energiavuosi 2015 Sähkö Energiateollisuus ry.
ENERGIAN TUOTANTO SUOMESSA. SUOMEN TÄRKEIMMÄT ENERGIANLÄHTEET Puupolttoaineet: Energiakäyttöön puun kuori, sahanpuru ja mustalipeää. Myös oksat ja kannot.
Bioenergia, Suomen kansallinen voimavara Tavoitteet 2010 FINBIO ryPuuenergia r.y.Turveteollisuusliitto ry.Suomen turvetuottajat ry.
Keinot päästöjen vähentämiseksi G Kolme skenaariota.
Yhteenveto – esitysten vaikutuksia Lauri Myllyvirta, ydinvoimavastaava.
Energiatehokkuuden rooli energiahaasteisiin vastaamisessa Kaisa Kosonen, ilmastovastaava
Energiavuosi 2015 Kaukolämpö Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän.
Greenpeace tilaisuus : Kestävän energian vallankumous Suomen tuulivoimayhdistyksen kommenttipuheenvuoro Jari Ihonen.
Hallituksen Ilmastostrategia for dummies Kaisa Kosonen ilmastovastaava, Greenpeace.
Energiavuosi 2016 Sähkö Energiateollisuus ry.
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Hankkeen esiselvittelyn tausta
TURVE On muodostunut kuolleista kasvin osista maatumalla kosteissa olosuhteissa. Kasvava turvekerros syntyy, kun kasvit eivät pääse hajoamaan hapenpuutteen.
Ilkka Reko, myyntijohtaja
Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) - edelläkävijäkuntien yhteisö
Energiantuotannon riskit/tulevaisuus s. 90
Ylijohtaja Riku Huttunen Helsinki,
Hinku-päästölaskenta ja 2030-tiekartta - esimerkkinä Hämeenkyrö
Energiavuosi 2015 Sähkö (päivitetty )
Tiivistelmä 12. Energian tuotanto ja käyttö
8 Raaka-aineet ja 9 Energia
Tulevaisuuden energiantuotanto
KEMIA JA LIIKENNE Laura, Pinja, Ella.
Metsäteollisuus Aapo rantonen 8b.
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
Kestävän energian vallankumous Suomessa
Energiavuosi 2017 Kaukolämpö
Energiavuosi 2017 Kaukolämpö
Päivitetty Energiateollisuus ry
Case – esittely Emännänkatu 2, Kaarina
Bioenergiasta voimavara
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Kivihiilen kieltämisen vaikutukset Selvityksen tulosten tiivistelmä Pöyry Management Consulting Oy
Energiavuosi 2018 Kaukolämpö
Tuulivoiman käyttö ja tulevaisuus Suomen sähköverkossa
(päivitetty ) Energiateollisuus ry
Esityksen transkriptio:

Lauri Myllyvirta energiavastaava

Johdanto Ilmastopäästöjä vähennettävä teollisuusmaissa 40 % vuoteen 2020 mennessä ja ~100 % vuoteen 2050 mennessä Nyt suunniteltavien voimaloiden käyttöikä noin vuoteen 2050 asti

Paljon investointeja suunnitteilla Voimaloiden vanheneminen EU:n tiukentuvat ilmansaastenormit sekä todennäköisesti CO2-päästöraja –Voimaan Kaukolämmön kulutuksen kasvu kasvukeskuksissa

Poltetun jätteen päästöt eivät toistaiseksi mukana selvityksessä - tietoa heikosti saatavilla.

Miten selvitys tehtiin Ympäristövaikutusten arviointiselvitykset ja ympäristölupapäätökset Yritysten verkkosivut ja verkkomedia Mukana lopulta 29 voimalahanketta, 7 pientä lämpökattilaa jäi pois puutteellisten tietojen vuoksi Suurin epävarmuus liittyy metsäteollisuuden yksiköiden yhteyteen suunniteltuihin laitoksiin sekä Fortumin Naantalin voimalan uusimiseen

Tuloksia: uusien investointien vaikutuksia ilmastopäästöihin

Voimalainvestoinnit menevät fossiilisiin Keskimääräisen uuden voimalan päästöt/energiayksikkö jopa korkeammat kuin vanhoissa keskimäärin Poistuvat yksiköt korvataan yleensä suuremmilla Selvityksessä mukana olevat laitokset kuluttavat yhteensä 25 TWh polttoainetta –Puolet liikenteen koko kulutuksesta!  Mahdollisuus päästöleikkauksiin menetetään

Yritys- ja laitoskohtaiset vertailut

Yritykset: suurimmat saastuttajat

Voimalat: puhtaimmat (yli 20 MW)

Johtopäätökset ja suositukset

Ilmastolaki Selvitys osoittaa, että valtion ohjaus ilmastopäästöjen vähentämiseksi tai energiatehokkuuden parantamiseksi ei ole tarpeeksi voimakasta eikä uskottavaa.  Virheinvestointeja Öljyn ja päästöoikeuksien hinnan romahdus syönyt bioenergian kilpailukykyä Valtion tulee sitoutua päästövähennyksiin säätämällä ilmastolaki vuosittaisista päästövähennyksistä

Ydinvoimayhtiöt pelaavat kaksilla korteilla Olkiluoto 3:n suurimmat osakkaat rakentavat kilpaa uusia fossiililaitoksia Samalla Olkiluoto 3:n lupailtiin ja uusien reaktorien lupaillaan sulkevan fossiililaitoksia  Ydinvoimayhtiöt eivät usko itsekään omiin lupauksiinsa lauhdevoimaloiden sulkemisesta Suunnitellut ydinvoimahankkeet ovat jo vaikuttaneet energiayhtiöiden haluun investoida yhteistuotantoon uusiutuvilla & tuulivoimaan

Ydinvoima ja päästöt Päästövähennysmahdollisuudet ydinvoimalla ovat hyvin rajallisia, koska –85 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä tulee muilta sektoreilta kuin erillisestä sähköntuotannosta –Suurin osa erillisestä sähköntuotannosta on ns. säätö- ja varavoimaa –Jos sähkönkulutus kasvaa, myös säätövoimaa tarvitaan lisää Jos energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistetään voimakkaasti, ydinvoimalla ei saada lainkaan lisäpäästövähennyksiä –Lauhdevoiman käyttö muutenkin minimissä. Lauhdesähköstä osa voidaan korvata uusiutuvilla tai ydinvoimalla. Ilmasto- ja energiastrategian ohella ydinvoimalla saataisiin korkeintaan 4-7 prosentin lisäpäästövähennys, sekin vasta vuoden 2020 jälkeen.

Energiateollisuuden oma skenaario

Flirttailun turpeen kanssa loputtava Suurin osa päästöjen kasvusta turpeesta –Silti turvetta tuetaan edelleen sekä taloudellisesti että juhlapuheissa Turpeen käytön vähentämiseksi ja turpeen tuottajien työllistämiseksi tarvitaan strategia ja taloudelliset kannusteet Siltä osin kuin turve on aidosti tärkeä uusiutuvan bioenergian seospoltossa, voidaan turpeen tuki korvata uusiutuvan bioenergian tuilla

Metsäteollisuus ja bioenergia Mikäli metsäteollisuuden puun kysyntä alenee rajusti, metsien bioenergian hyödyntämiseen tarvitaan uusia, metsien monikäytön ja korjuun kannattavuuden varmistavia metsänhoidon malleja. Metsäteollisuus ei energiaomavarainen

Ympäristönsuojelulaki Vaatimus parhaasta saatavilla olevasta tekniikasta, ml. polttoainevalinnat. Lain tarkoitus myös ilmastonsuojelu. Käytännössä ympäristöviranomaiset eivät vaadi ilmaston kannalta parempia polttoaineita tai edes niiden edellyttämää polttotekniikkaa. On varmistettava, että kaikissa uusissa laitoksissa on teknisesti mahdollista nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuus prosenttiin. –Uusiutuville minimiosuus, esim. 50 %? Tarvitaan sekä ympäristöviranomaisten ryhdistäytymistä että selkeämpää lainsäädäntöä.

Mistä ratkaisut?

Kunnianhimoa energiatehokkuuteen Rakennusten lämmönkulutus voidaan puolittaa 30 vuodessa laajalla matalaenergiarakentamisen ohjelmalla. Sähkön tarvetta voidaan vähentää teknisillä ratkaisuilla Olkiluoto 3:n tuotannon verran vuoteen 2020 mennessä. Mitä kauemmin viivytellään, sitä enemmän saastuttavia ja kalliita voimaloita Suomeen nousee.

Lisätietoa

Kiitos! Lauri Myllyvirta energiavastaava