Hallituksen Ilmastostrategia for dummies Kaisa Kosonen ilmastovastaava, Greenpeace.

Esitys aiheesta: "Hallituksen Ilmastostrategia for dummies Kaisa Kosonen ilmastovastaava, Greenpeace."— Esityksen transkriptio:

1 Hallituksen Ilmastostrategia for dummies Kaisa Kosonen ilmastovastaava, Greenpeace

2 Mistä strategiassa on kyse ja mitä me siitä ajattelemme.

3 Sisältö 1)Taustaa 2)Päästövähennystavoitteet 3)Päästövähennyskeinot 4)Energiantarve 5)Energiantuotanto 6)Entäpä nyt?

4 1. Taustaa

5 Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia linjaa mm: -Kuinka suuriin ilmastopäästöjen vähennyksiin Suomi tähtää vuosiin 2020 ja 2050 mennessä -Millä keinoin päästöjä vähennetään -Miten Suomen energiantarpeen nähdään kehittyvän -Millä energia tuotetaan Vuoden luontokuva 2008. Simo Mikkonen: Etelä-Suomen talvi

6 Kyseessä on kolmas ilmastostrategia Hallitus laati 2001 ja 2005 ilmastostrategiat, joista ensimmäinen keskittyi pitkälti ydinvoiman lisärakentamiseen ja toinen päästökauppajärjestelmän aiheuttamiin muutostarpeisiin. Molemmat olivat lyhyen tähtäimen tarkasteluja. Politiikan tulokset ovat kuitenkin olleet heikkoja, sillä päästöt ovat 18 vuoden aikana vain jatkaneet kasvuaan.

7 Ympäristöjärjestöt esittäneet vaihtoehtoja Ympäristöjärjestöt ovat jo vuosia vaatineet päättäjiltä parempaa, kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, joka –Vähentää päästöjä riittävästi –Uudistaa Suomen energiajärjestelmää niin, että energiaa tuotetaan ja kulutetaan tehokkaammin ja uusiutumattomia energialähteillä korvataan uusiutuvilla

8 Vaatimusten tueksi on laadittu konkreettisia ohjelmia ja vaihtoehtoisia skenaarioita yhteistyössä tutkijoiden ja yritysmaailman kanssa. Mm. –Uusiutuva energiapolitiikka (1999) –Kestävä ilmasto-ohjelma – KIO* (2002) –Ilmastotavoite 2050 (2005) –Virtaa tulevaisuuteen (2007)

9 Taustalla EU

10 Uuden strategian taustalla EU:n tavoitteet EU:n tavoitteena on jo yli kymmenen vuoden ajan ollut maailman keskilämpötilan nousun rajoittaminen alle 2 astetta pienemmäksi esiteolliseen aikaan verrattuna. EU:n kaltaisilta teollisuusmailta tämä edellyttää vähintään 30 % päästöleikkauksia vuoteen 2020 ja 80 % leikkauksia vuoteen 2050 mennessä, verrattuna vuoden 1990 vertailutasoon.

11 Uusimman ilmastostrategian laadintaa ovat ohjanneet Euroopan komission esittämät tavoitteet päästövähennyksille ja uusiutuvan energian sekä energiansäästön lisäyksille (nk. EU:n energiapaketti). Tavoitteista neuvotellaan edelleen Euroopan parlamentin ja ministereiden kesken, mutta on epätodennäköistä, että suuret linjat enää muuttuisivat.

12 Nyt EU:n toimissa lähdetään siitä, että päästöjä vähennetään 30 % osana kansainvälistä ilmastosopimusta, mutta vain 20 %, mikäli muut keskeiset maat eivät lähde mukaan. Lisäksi EU velvoittaa Suomea nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin ja leikkaamaan vuodelle 2020 ennustettua energiankulutusta 20 prosentilla. (Jälkimmäinen tavoite ei ole vielä sitova).

13 2. Hallituksen ilmastostrategian päästövähennystavoitteet

14 2. Hallituksen päästövähennystavoitteet HallitusHallitus lähtee siitä, että päästöjä vähennetään 20 % vuoteen 2020 mennessä ja 60-80 % vuoteen 2050 mennessä. –(Esim. ei-päästökauppasektorilla tämä tarkoittaa – 16 % leikkauksia vuoden 2005 päästöluvuista) Tavoitetta ollaan valmiita nostamaan, jos muut keskeiset maat tulevat mukaan. MUTTA…

15 Strategian ennakkoesittelyssä on kuitenkin käynyt ilmi, ettei hallitus ole sitoutunut vähintään 30 % kotimaisiin leikkauksiin v.2020 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä, vaan luo mielikuvaa siitä, että tavoite voisi olla alempi.

16 2. Greenpeacen kanta Hallituksen tavoitteenasettelu on lyhytnäköistä ja kunnianhimotonta. On järjetöntä laatia ohjelmaa olettaen, että kansainvälistä ilmastosopimusta ei synny! Tämä siksi koska…

17 –Ilmastonmuutos on noussut kansainvälisen politiikan korkeimmille tasoille. –Käänteentekevän sopimuksen mahdollisuus on nyt parempi kuin koskaan aiemmin. Jopa Yhdysvaltojen vastavalittu presidentti kannattaa 80 % päästöleikkauksia vuoteen 2050 mennessä. –Se, että Suomi kyseenalaistaa neuvottelujen onnistumisen ja oman/EU:n tavoitteensa jo etukäteen on huono signaali.

18 Greenpeacen parannusesitys: Toimet on mitoitettava jo nyt siihen, mikä on edessä joka tapauksessa: kotimaisia päästöjä on vähennettävä vähintään 30 % vuoteen 2020 mennessä ja lähes nollattava vuoteen 2050 mennessä. Lisävähennyksiä tulee kehitysmaissa rahoitettavista toimista.

19 3. Hallituksen ilmastostrategian päästövähennyskeinot

20 3. Hallituksen Päästövähennyskeinot Hallitus esittää strategiassaan päästövähennyskeinoiksi mm. –uusiutuvaa energiaa, –jätteenpolttoa, –energiansäästöä ja –Ydinvoimaa (joskin uuden ydinvoiman rooli päästövähennyksissä vuoteen 2020 mennessä jää pieneksi).

21 3. Greenpeacen kanta Hallitus esittää nyt huomattavasti parempia tavoitteita ja keinoja kuin aiemmissa ohjelmissaan, mutta ne jäävät edelleen liian vaatimattomiksi suhteessa haasteisiin, tarvittaviin muutoksiin ja hallituksen omissakin taustaselvityksissäkin arvioituihin mahdollisuuksiin.

22 3. Greenpeacen parannusesitykset: –Energiatehokkuuden parannuksilla voidaan pelkästään sähkönkulutuksessa saavuttaa kolminkertaiset säästöt arvioituun nähden. –Uusiutuvan energian käyttöä voitaisiin lisätä yli 60 % hallituksen suunnitelmia enemmän.

23 4. Hallituksen ilmastostrategiassa esitetty energiantarve

24 4. Hallituksen näkemys energiantarpeesta Hallitus pyrkii energiankulutuksen kasvun pysäyttämiseen ja lopulta laskuun. (tavoite, jonka se asetti jo 1997 energiastrategiassa…) Strategian toimilla päästään kuitenkin vain 10 % ennustettua alempaan kulutukseen vuonna 2020, kun EU:n tavoite on 20 % alempi kulutus. Lisäksi…

25 4. Hallituksen näkemys energiantarpeesta Sähkönkulutus jatkaa hallituksen ohjelmassa nopeaa kasvua, vaikka raskaan teollisuuden tulevat tarpeet on arvioitu huomattavasti pienemmiksi.

26 4. Greenpeacen kanta Greenpeace näkee, että Suomen tulisi ottaa EU:n energiatehokkuustavoite tosissaan, vaikka se ei olekaan yhtä sitova kuin tavoitteet päästövähennyksille ja uusiutuvalle energialle. Sähkönkulutusennusteiden paisuttaminen siksi, että energiateollisuus haluaa tehdä Suomesta ydinsähkön viejän ei ole hyväksyttävää.

27 4. Greenpeacen parannusesitykset Sähköntarve-ennusteita on järkevöitettävä vastaamaan todellisuutta. Strategian taustaselvitystenkin tunnistamat energiansäästömahdollisuudet on hyödynnettävä paremmin. Ja…

28 4. Greenpeacen parannusesitykset Kansalaisille on tarjottava riittävät taloudelliset houkuttimet ja neuvontaa toimiin, jotka vähentävät sähkölämmitystä ja parantavat kotitalouksien energiatehokkuutta. Suomelle on etsittävä järkevämpiä kasvualoja, kuin ydinsähkön vienti.

29

30 5. Hallituksen ilmastostrategia ja energiantuotanto

31 5. Hallitus ja energiantuotanto Hallitus esittänee uusiutuvan energian vähimmäisvelvoitteen mukaisia lisäyksiä uusiutuvan energian tuotantoon, mikä on kauan odotettu parannus. Uusiutuvien lisäykset jäävät kuitenkin huomattavasti potentiaalia vaatimattomammiksi (hallituksen omatkin selvitykset tukevat suurempaa lisäystä)

32 5. Hallitus ja energiantuotanto Lisäksi hallitus esittää mm. turpeen käytön jatkamista sekä lisäydinvoimaa. Liikenteen biopolttoaineina voidaan edelleen käyttää myös kestämättömästi tuotettuja polttoaineita.

33 5. Greenpeacen kanta Energiajärjestelmien uudistamisessa kestäviksi ei ole syytä viivytellä vaan on hyödynnettävä tunnistetut mahdollisuudet. Esimerkiksi tuulivoimaa voitaisiin tuottaa vuonna 2020 jo jopa kaksinkertaisesti hallituksen suunnitelmiin nähden. Tämä vastaisi 6 TWh:n lisäystä (vrt. yksi Loviisan reaktori tuottaa n. 4 TWh).

34 5. Greenpeacen parannusehdotukset 1) kestävästi tuotetun uusiutuvan energian mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisinä (Huom: Nämä mahdollisuudet on tunnistettu myös hallituksen omissa taustaselvityksissä!)

35 5. Greenpeacen parannusehdotukset 2) Ydinvoimaa ei tarvita. Uusien ydinvoimaloiden rakentamisen ja rakentamatta jättämisen yhteiskunnallisista kokonaiseduista on tehtävä riippumaton vertailu, jossa hyödynnetään Olkiluoto3:sta saatuja kokemuksia.

36 REF=kierrätyspolttoaineet. Suoraan biolämmitykseen kuuluvat puu, pelletti ja hake kiinteistöjen lämmityksessä. Kuviossa käytetty VTT:n arvion ylärajaa silloin, kun VTT on antanut vaihteluvälin.

37 REF=kierrätyspolttoaineet. Suoraan biolämmitykseen kuuluvat puu, pelletti ja hake kiinteistöjen lämmityksessä.

38

39 6. Entäpä nyt? ?

40 6. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Seuraavaksi strategia menee eduskunnan käsittelyyn Yksi valiokunta valitaan mietintövaliokunnaksi (ympäristö- tai talousvaliokunta), lisäksi useampi valiokunta laatii strategiasta lausuntonsa Käsittely tulee viemään viikkoja tai kuukausia, minkä aikana valiokunnat kuulevat lukuisia asiantuntijoita

41 6. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Strategia on selonteko. Siitä ei siis äänestetä (sitä ei hylätä tai hyväksytä), mutta valiokunnat voivat lausunnoissaan ja mietinnössään velvoittaa hallitusta parantamaan strategian toimia ja linjauksia. Kansalaisjärjestöjen Polttava kysymys - kampanja kehottaa kansanedustajia vaatimaan hallitukselta selonteon käsittelyn yhteydessä ilmastolakia.

42 Seuraa kansanedustajien kannanottoja osoitteessa www.päästöpäättäjät.fi ja ota kantaa!

43 Lisätietoja Lauri Myllyvirta lauri.myllyvirta@nordic.greenpeace.org Kaisa Kosonen kaisa.kosonen@nordic.greenpeace.org