Kestävän energian vallankumous Suomessa

Esitys aiheesta: "Kestävän energian vallankumous Suomessa"— Esityksen transkriptio:

1 Kestävän energian vallankumous Suomessa 2009-2020
Lauri Myllyvirta energiavastaava

2 Olisiko vuonna 1950 uskottu, että tämä kehitys on realistinen?
Tämä muutos edellytti valtavia julkisia investointeja mm. tieverkkoon.

3 Sisältö Greenpeacen energiamallin edut Haasteen suuruudesta
Mahdollisuudet energian säästöön Uusiutuvan energian lisääminen Loppuuko sähkö? Kalliiksi tulee?

4

5

6

7 Greenpeacen mallilla saavutetaan 2020
35 % ilmastopäästöjen vähennys Energiaomavaraisuuden parantaminen 30 %  40 % (hallituksen strategiassa alle 35 %) Sähkön tuontiriippuvuudesta irtautuminen – kotimainen sähkön tuotantokapasiteetti riittää kulutukseen vastaamiseen. EU:n tavoite uusiutuvan energian osuudelle liikenteessä ylitetään ilman sademetsäpolttoaineita. Lisäydinvoimaa ei tarvita. Yksi vanhoista ydinreaktoreista suljetaan.

8 Lähtökohdat Oletukset talouden kehityksestä samat kuin hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa. Suomalaisessa tutkimuksessa todetut energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian mahdollisuudet

9 Haasteen suuruudesta

10 Päästövähennystarve 27 %

11 Kivihiili ja turve ajettava alas niin pitkälle kuin mahdollista; lisäksi vähennettävä öljyä, maakaasua ja muita kuin polttoaineiden päästöjä.

12 Energiatehokkuuden mahdollisuuksia

13 Säästömahdollisuuksia 2020
Rakennusten lämmitys % (VTT) Uusien rakennusten lämmöntarvetta voidaan vähentää 70 % nykytasolta Laitesähkö 20 % (VTT) Teollisuuden lämmönkulutus 14 % (TEM) Massa- ja paperiteollisuuden sähkö % (VTT) Uudet autot 50 % (Energy [R]evolution)

14

15

16 Energiatehokkuuden edistäminen vaatii valtion toimia!
Säästöinvestoinnit rahoitetaan nykyisin omasta pääomasta - tuottovaatimukset moninkertaiset verrattuna tuotantoinvestointeihin Energialaskun maksaja ei usein päätä, paljonko energiatehokkuuteen investoidaan Energian hinnan nostaminen tasolle, jolla se yksin ohjaisi päätöksentekoa riittävästi, ei ole ollut poliittisesti mahdollista

17 Mitä toimia tarvitaan - rakennukset
Rakennusten energianormit matalaenergiarakentamisen tasolle Kansallinen ohjelma olemassaolevan rakennuskannan talotekniikan korjaamiseen, peruskorjauksiin ja lämmitysjärjestelmien vaihtoon Verohelpotukset ja energia-avustukset 150 milj. € vuodessa, standardit korjausrakentamiselle.

18 Mitä toimia tarvitaan - liikenne
Tienkäyttömaksut suurten kaupunkien sisääntuloväylille ja niiden välisille tieosuuksille Samaan aikaan voimakas satsaus julkiseen liikenteeseen Maksimikulutus uusille autoille, pienempi nopeusrajoitus jo hankituille bensasyöpöille. Autoverojen porrastuksen jyrkentäminen. Pysäköinnin, kuntatekniikan, tienpidon jne. kustannukset käyttäjän maksettavaksi Seudulliset liikennestrategiat ja kaavoitus

19 Mitä toimia tarvitaan - laitesähkö
Sähkölaitteiden myynnille sähkönkulutuksesta riippuva vero ja/tai sitovat tehokkuusnormit Uusiin rakennuksiin reaaliaikaiset ja näkyvät sähkömittarit

20 Mitä toimia tarvitaan - teollisuus
Energiaveron korotus + palautukset yrityksille, jotka toteuttavat esim. alle 4 vuoden takaisinmaksuajalla kannattavat säästötoimet (käytössä Tanskassa ja Ruotsissa) Tuet/verohelpotukset energiatehokkuusinvestoinneille, pienemmille yrityksille kevyempi menettely Valtiontakaus lainoille energiatehokkuusinvestointeihin

21 Mitä toimia tarvitaan - yleistä
Energiayhtiöille velvoite toteuttaa säästötoimia (”valkoiset sertifikaatit”) Käytössä esim. Iso-Britanniassa Ekologinen verouudistus – saastuttamista verotettava enemmän, tuloja vähemmän

22 Uusiutuvan energian mahdollisuudet

23

24

25 Loppuuko sähkö pakkasilla?
Greenpeacen toimet toteutettavissa huomattavasti nopeammassa aikataulussa!

26 Kalliiksi tulee?

27

28 Kaikki arvioidut säästötoimet maksavat itsensä takaisin nopeammin kuin energian tuotantoinvestoinnit
Energiantuotannosta lähinnä biokaasu voi tarvita pysyvää tukea

29 Esimerkki: Tuulivoima
Uuden energiamuodon tuominen markkinoille vaatii lähes poikkeuksetta aluksi tukia Maissa, jotka satsanneet voimakkaasti tuulivoimaan, tuulisähkö alkaa jo olla kilpailukykyistä markkinasähkön kanssa (ja Olkiluoto 3:n toteutuneiden kustannusten kanssa) Suomessa tähän tilanteeseen voidaan päästä 2015 mennessä jos kehitykseen satsataan nyt (Pöyry Energy)

30 Esimerkki: Tuulivoima
Tuulivoiman kustannusten lähde Pöyry Energy

31 Ilmastoelvytys Energiavallankumous
tarjoaa töitä ennen kaikkea suhdanneherkillä aloilla, kuten rakentamisessa ja konepajateollisuudessa avaa uusia kasvualoja (passiivitalot, teollisuuden energiansäästö, uusiutuva energia) Jos ensi vuonna tarvitaan arvioitua ekspansiivisempaa talouspolitiikkaa, ilmastonsuojelun tulee olla ykköskohde

32 Johtopäätökset Yli 30 % kotimainen päästövähennys toteutettavissa jo tunnetuilla energian säästö- ja tuotantomahdollisuuksilla Ydinvoimaa ei voi perustella päästövähennyksillä tai sähkön tuontiriippuvuudesta irtautumisella

33 Lopuksi: Suomi vuonna 2020 10-20 suurta tuulipuistoa tuottaa 10 % sähköstä Joka viidennellä eläintilalla on biokaasureaktori sähkö- ja biokaasuautoa rakennusta korjattu tai rakennettu matalaenergiarakennuksiksi Kivihiilen ja turpeen käyttö on lähellä nollaa Ydinvoiman alasajo on aloitettu sulkemalla toinen Loviisan reaktoreista 2030-luvulla: Rakennukset lämpiävät kokonaan ilman päästöjä

34 Lisäkalvot

35 Suomen IPCC-ryhmä turpeesta 30.10.
”Ilmastonmuutoksen hillinnän rajut päästövähennysvaatimukset jo seuraavien vuosikymmenien aikana johtavat siihen, että turpeen ilmastovaikutuksia on katsottava korkeintaan 100 vuoden aikajänteellä. Lyhyt aikaperspektiivi rinnastaa turpeen ilmastovaikutukset kivihiilen vaikutusten kaltaisiksi.” ”Nykyinen tapa tuottaa polttoturve metsäojitetuilta tai luonnontilaisilta turv ta aiheuttaa likimain kivihiilen luokkaa olevan kasvihuonevaikutuksen.” ”Turpeen polton päästökertoimia ei voida muuttaa nykyisessä kansainvälisessä päästöjen raportointimenettelyssä. Tämä pitäisi ottaa myös turpeen energiakäytön suunnittelun pohjaksi.” ”Tutkijapiirien näkemyksissä ei vaikuttaisi olevan erimielisyyksiä.”

36 Päästövähennysmahdollisuudet 2030
Päästöt ilman toimia Ydinvoiman kaksinkertaistaminen Lähde: IPCC AR4 WG3

37 Ydinvoima: liian vähän, liian myöhään
Kioton vertailutaso