Rantaluontomme tulevaisuus? Projektivastaava Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitto UYK:n Alueiden käytön päivä 25.3.2004.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Seinäjoki Johtaja Markku Tornberg MTK
Advertisements

PÄIJÄNTEEN SÄÄNNÖSTELYN VAIKUTUKSET RANTOJEN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN
Kaupan kehittyminen ja tulevaisuus Pohjois-Savossa ELY –keskuksen näkökulmasta Minne menet, kauppa? Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta
Maankäytön ja kaavoituksen suhde vesiensuojeluun Itämeri –foorum Anne Kumpula Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta.
Kiotosta Varsinais-Suomeen Materiaalin esille tuomat  Ongelmat  Ratkaisut  Ratkaisuehdotukset Varsinais-Suomi 50 vuoden kuluttua  Millaista.
Forest Knowledge Know-how Well-being Valtion talousmetsien monimuotoisuushyötyjen arviointi Juha Siitonen Metla, Vantaa.
NELIÖT KOHDALLEEN KESTÄVÄSTI KAUPAN TAVOITTEITA TUKIEN?
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut
SÄÄNNÖSTELYSUOSITUKSET Tavoitteena kestävä säännöstelykäytäntö Monitavoitteisuus: Päijänteen säännöstelyssä otetaan mahdollisimman tasapuolisesti huomioon.
Ympäristöhankkeet Länsi- Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelmassa.
Ympäristöhaasteita/vesistöt vesien hoidon järjestäminen - vesien hyvä tila vesistöjen kestävän käytön kehittäminen ympäristön laatu, ympäristöarvot ja.
Aluesuunnittelu ja kaavoitus maaseudulla
Ympäristöfilosofia Ympäristöfilosofiassa pohditaan ihmisen suhdetta ympäristöön: mitä ympäristö meille merkitsee, ympäristökäsityksiämme. Onko luontosuhteemme.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Ympäristövaikutusten arviointi
Nykyajan talous, ympäristö ja väestö:
ihmiskunnan tulevaisuus ympäristö tekijät taloudelliset tekijät sosiaaliset tekijät.
Aluehallinnon uudistus ja sisäisen turvallisuuden kehitysnäkymät Kouvola Leena Gunnar Johtaja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus.
VISIO KMO: Kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä TULEVAISUUSKATSAUS: Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia Liite 2.
Olemme erikoistuneet kiinteistöalan,
Mihin metsiä käytetään tulevaisuudessa? – Ota kantaa -kyselyn tulokset
YMPÄRISTÖ JA LUONTO  Lisätään luonnon tuntemusta ja arvostusta  Tutkimisen ja itse tekemisen iloa  1. kurssi 8. luokalla  2. kurssi 9. luokalla  Voi.
Kestävä Kehitys By Tuomas Nylund & Samuli Santala
Tuulivoima ja luontoselvitykset Iiro Ikonen
Yhteisöllisyys kulttuuri | paikallinen elinvoima | perinne | tarinat | tekeminen - kunnan ja järjestöjen välille mainittavaa kehittämistä ->ei puhuta koulun.
Biodiversiteetin suojelu
VISIO 2015 Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia uusiutuvasta luonnonvarasta Liite 6.
Paavo Laurila, Tiina Pikki, Tiia Ervasti, Olavi Laakso Kokki 1
Ilmastonmuutos Ilmasto on meidän onneksemme pysynyt viime aikoina samana. Lisääntyvien kasvihuonekaasujen myötä ilmasto kuitenkin uhkaa muuttua ja näin.
Uhanalaiset lajit ja tulokaslajit
Sukellus ympäristökasvatukseen Itämeren rannalla: − uusia ideoita ja materiaaleja Malva Green: Kuva: Teemu Saloriutta.
Globaali monimuotoisuuskeskus
5. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen
Teemapäivä Linturetki 5. luokka. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Oppilas oppii: ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden.
Kuukkelihankkeen loppuseminaari Lapua Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Kuukkelihankkeen loppuseminaari Lapua Markus.
Sääntely luonnon elinvoimaisuuden turvana biotaloudessa? Annukka Valkeapää, VTT, Metsäasiantuntija WWF Suomi Sääntelystä biotalouden edistäjä
EK:n Suhdannebarometri Penna Urrila.
ENERGIAN TUOTANTO SUOMESSA. SUOMEN TÄRKEIMMÄT ENERGIANLÄHTEET Puupolttoaineet: Energiakäyttöön puun kuori, sahanpuru ja mustalipeää. Myös oksat ja kannot.
Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Kymijoen tila
Luontoinventoinnit kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun apuvälineinä Mitä luontokartoittaja tekee? Esko Vuorinen luontokartoittaja Silvestris luontoselvitys.
Kaivostoiminta ja luonnonvarojen käyttö pohjoisen herkässä luonnossa
TURVE On muodostunut kuolleista kasvin osista maatumalla kosteissa olosuhteissa. Kasvava turvekerros syntyy, kun kasvit eivät pääse hajoamaan hapenpuutteen.
LUONNONHASARDIT Luonnonhasardit syntyvät äkillisesti luonnosta itsestään. Useimpia hasardeja ihmisen on mahdotonta estää, mutta niihin voidaan varautua.
Pohjois-Karjalan kylät rannalla
Euroopan yhteisön direktiivien ja säännösten vaikutukset ja yhteensovittaminen Suomen merialueilla
Koko kurssia koskeva seurantatehtävä
Kansallisen, vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman (KELO) väliarviointi - haitallisten kemikaalien korvaaminen Jari Huhtala
Energiantuotannon riskit/tulevaisuus s. 90
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa
Sassin kaupunkipuisto
Kuinka eläintuotanto voisi vaikuttaa ympäristöön?
MONIMUOTOISUUS.
Ilmastonmuutos.
Nokian Luonto ry. Nokian Luonto ry :
Kaivostoiminta ja luonnonvarojen käyttö pohjoisen herkässä luonnossa
Mainiot maisemat -hanke
eli luonnon monimuotoisuus
Metsien merkitys ja käytön tarkoitus on erilaista eri ihmisille
Mat Optimointiopin seminaari kevät 2011
Työhyvinvointia järjestötyöpaikoille
Tavi.
17. Ratkaisuja ympäristöongelmiin
Pardian jäsentutkimus 2011: Väki vähenee ja työt kasaantuu
Luonnonvarat Luonnonvaroja on uusiutuvia ja uusiutumattomia
ABORIGINAALIT JA SIIRTOLAISET
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
YMPÄRISTÖ JA LUONTO Lisätään luonnon tuntemusta ja arvostusta
Vesiosuuskunnat ELY- keskuksen näkökulmasta
Uudellemaalle kilpailukykyä asuntopolitiikan kautta
KULTTUURIN KUNTAKUVA JA TULEVAISUUS Kuntaliitto
Esityksen transkriptio:

Rantaluontomme tulevaisuus? Projektivastaava Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitto UYK:n Alueiden käytön päivä

Ruuhka-Suomen dilemma n Maamme rikkain luonto. n Vähiten suojelualueita. n Eniten ihmisiä. n Voimakkain maankäyttö. n Suurimmat kasvupaineet. = Voimakkaimmat ristiriidat.

Rantaluonnon paineet kasvavat n Uudellamaalla uhkana sulkeutuminen (merenranta 39,6 %). n Lisäksi kaavojen yhä rakentamattomien paikkojen rakentaminen. n Kesämökeistä (laajemmiksi) ympärivuotiseksi kakkosasunnoksi. = Ympäristön kuormitus kasvaa yhä jo nykyisten kaavojen mukana.

Luonnon reunaehdot n Luonnon monimuotoisuus - Lajit ja luontotyypit - Pinta-alan menetys - Pirstoutuminen: tie, sähkölinja, laituri... - Maisema-arvot nousussa n Virkistyskäyttö - UUS suurin tarve n Vesistöt (ruoppaukset, veneliikenne...)

Kantokyky ylittyy yhä pahemmin n Rannat kolmanneksi tärkein uhanalaisten elinympäristö (2000). n Uhanalaisten rantalajien määrä kaksinkertaistui n Tavoite 2010: luonnon monimuotoisuuden väheneminen pysäytettävä. = Aikalisän paikka.

Ratkaisuja n Kaava on parempi kuin poikkeaminen. n Ennen uusia kaavoja on käytettävä kaavojen rakentamattomat paikat. n Lomarakentaminen tyhjeneviin kyliin niiden palveluja tukemaan. = Uudellamaalla lisärakentamiseen rannoilla suhtauduttava krittisesti.

Aikalisä rantaluonnolle n Ennen uusia kaavoja nykyisten ja käyttämättömien vaikutukset arvioitava. n Ympärivuotisuuden johdettava mitoituksen tasapainottamiseen muualla. n Joillakin alueilla nykyistä rakennusoikeutta voidaan joutua tulevaisuudessa jopa vähentämään.

Ollaan yhteydessä! n ”Ruuhka-Suomi” -projekti n n SLL, Kotkankatu 9, Helsinki n Puhelin (09) n