ETIIKAN LUONNE

Eettisten arvojen peili Moraalirealismi: moraaliväitteet viittaavat objektiivisiin tosiasioihin ja ovat tosia tai epätosia mielipiteistä riippumatta. Antirealismi: mitään yleispäteviä, yksilöistä riippumattomia moraalisääntöjä ei ole olemassa Pohdi: Miten Jean-Paul Sartren ajattelu eroaa Pekka Hallbergin ajattelusta?

Mihin moraali perustuu ? Timo Airaksisen mukaan moraalia määrittää neljä piirrettä: Preskriptiivisyys Preskriptiot kehottavat tekemään jotakin, sitoutumaan johonkin.. Universaalisuus Moraaliset periaatteet koskevat samalla tavalla kaikkia. Moraalin autonomia Moraalia ei voi palauttaa mihinkään muuhun asiaan eikä moraaliarvostelmia voida lopullisesti perustella muiden arvostelmien avulla. Ylivertaisuuden periaate Moraaliset perusteet ovat aina ensisijaisia. Pohdi: David Humen mukaan moraali kuuluu normaalitilanteisiin. Miten moraalia voi soveltaa kriisitilanteissa? Voiko sodassa olla moraalinen?

Moraali ja etiikka Moraali on osa jatkuvasti muuttuvaa tapaamme kohdata maailma, olla osana maailmaa ja ennen kaikkea kiinteä osa ihmisyyttämme. Moraali liittyy yksilön käytännön elämän tilanteissa tekemiin valintoihin. Teko on moraalinen jos tekijällä on kyky ja mahdollisuus harkintaan eri vaihtoehtojen välillä, eikä hän ole pakkotilanteessa. Etiikka on tiede, joka tutkii moraalia.

Normi Käsky, määräys tai sääntö. Normi sisältää arvon, se kiteyttää hyvänä pidetyn asian Normit ovat usein kirjoittamattomia sääntöjä ja käyttäytymisohjeita. Ne on opittu usein vanhemmilta, opettajilta, kavereilta ja nykyisin mediasta. Tunnettuja normikokoelmia ovat esimerkiksi Kymmenen käskyä ja Suomen rikoslaki. Myös koulun säännöt sisältävät normeja. Normiauktoriteetti on normin antaja. Normien noudattamista on yleensä tuettu erilaisin sanktioihin.Taloyhtiöltä saattaa tulla kirjelmä jossa todetaan ”käytöksesi on erittäin moitittavaa.” Pohdi: Mihin normit perustuvat ?

Moraalitaju Kyky tehdä ero hyvän ja pahan, oikean ja väärän välillä.

Moraaliagentti Vain silloin kun teon tekijällä on ollut mahdollisuus valita eri vaihtoehtojen välillä, voi puhua moraaliagentista.

Eetos Yksilön ja yhteisöjen asennoituminen elämän keskeisiin kysymyksiin. Eurooppalaiselle eetokselle on ominaista yksilöllisyyden ihannointi, kun taas islamilaisessa kulttuurissa korostuu usko kohtaloon.

Arvosubjektivismi, arvo-objektivismi, eettinen relativismi ja kulttuurirelativismi Arvosubjektivismi: Arvot eivät ole objektiivisesti olemassa. Arvojen paikka on jokaisen ihmisen oma tajunta. Sen vastakohta on arvo- objektivismi. Eettinen relativismi: Ehdottomia moraalisuuden mittapuita ei ole olemassa. Arvosubjektivismi edustaa ehdottomampaa kantaa kuin relativismi. Arvosubjektivistien mukaan jopa samassa kulttuurissa voi olla hyvinkin erilaisia moraalikäsityksiä. Kulttuurirelativismi olettavaa, että moraalin säännöt vaihtelevat kulttuurista toiseen. Pohdi: Saako suhtautuminen tasa-arvokysymyksiin olla ”makuasia” ?

Arvot Asioita, joita ensisijaisesti pyrimme tavoittelemaan. Saatamme sanoa, että rehellisyys, suvaitsevaisuus ja ahkeruus ovat arvojamme. Arvoteoria (aksiologia) tutkii arvoja. Itseisarvo Asia, joka on itsessään hyvä. Itseisarvoja ovat mm. elämä, onnellisuus ja vapaus. Välinearvo Asia, joka auttaa meitä tavoittelemaan itseisarvoja. Raha on ehkä tyypillisin välinearvo: ilman rahaa on vaikea saada tyydyttävää elintasoa, nauttia taide-elämyksistä tai vaikkapa auttaa kehitysmaiden nälkää näkeviä lapsia. Pohdi: Miten yhteisöt sopivat arvoistaan – voiko olla arvojen ”konsensusta”?

Nihilismi (lat. nihil = ei mitään) Kieltää eettisten arvojen tai normien olemassaolon. Arvonihilismi on yhdistetty usein loogiseen positivismiin ja emotivismiin: moraaliset lauseet eivät ilmaise mitään todellisuudesta, ne kertovat vain esittäjiensä mielipiteistä ja tunteista.

Arvot ja tosiasiat Eettinen naturalismi Arvot löytyvät luonnosta. Sen vastakohta on antinaturalismi. Supernaturalismi Moraalilla on tuonpuoleinen perustaa. Arvojen ja tosiasioiden suhde Naturalistien ja antirationalistien välinen kiista. ”Humen giljotiinin” (Humen lain), mukaan tosiasioita kuvailevista premisseistä ei voi tehdä arvottavia johtopäätöksiä.”There is no ought from is”: siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten niiden pitäisi olla. Pohdi: Mihin moraalin sitovuus perustuu Ludwig Wittgensteinin filosofiassa ? Miten Georg Henrik Von Wright on tutkinut “hyvää” ? Arvokonfliktien ratkaisuyritykset – pohdiskele mm. Jûrgen Habermasin teoriaa ideaalista puhetilanteesta

Muita käsitteitä Moralismi on ympäristön huoli siitä, että konventioita ei noudateta Amoraalinen on neutraali asia, joka ei kuulu moraalin piiriin. Epämoraalinen on asia, jota yritämme välttää