Osa 7: Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7, Pohjolan mukaan) Opimme edellä, että –markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta –tällä hinnalla jokainen kuluttaja kuluttaa sellaisen määrän tuotetta, jolla hänen tarpeiden tyydytyksensä (eli hyötynsä) maksimoituu tämä näkyy siten, että hän valitsee sellaisen määrän tuotetta, jolla hänen maksuhalukkuutensa vastaa markkinahintaa –tällä hinnalla jokainen tuottaja (eli yritys) tuottaa sellaisen määrän tuotetta, jolla voitto maksimoituu yritys valitsee tuotannon tason siten, että rajakustannus vastaa markkinahintaa Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkina- tasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono –eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti

1. Miten toimisin, jos olisin hyväntahtoinen diktaattori? Oletetaan, että olen hyväntahtoinen (eli vain yhteiskunnan parasta ajatteleva) diktaattori, joka saa määrätä, kuinka paljon tuotetaan ja kulutetaan Oletetaan ensin, että kansantaloudessa on vain yksi kuluttaja ja yksi yritys –kuluttaja kuluttaa, yritys valmistaa –kuluttajan hyötyfunktio on U(x) ja yrityksen kustannusfunktio on C(x) Yhteiskunnan nettohyvinvointi on silloin W(x) = U(x) – C(x) –se maksimoituu pisteessä x*, jossa MU(x*) = MC(x*) eli sillä tuotannon ja kulutuksen määrällä, jolla kuluttajan rajahyöty = yrityksen rajakustannus –jos tiedän U:n ja C:n, määrään yrityksen tuottamaan x* ja kuluttajan kuluttamaan x*

Kuviona: x U(x), C(x) C(x) U(x) Optimaalinen valinta x*: MU(x*) = MC(x*) kulmakerroin = MU(x) = dU(x)/dx kulmakerroin = MC(x) = dC(x)/dx W(x) = U(x)- C(x)

Entä jos kuluttajia on kaksi, A ja B? –pitää ensin miettiä, mikä silloin on yhteiskunnan hyvinvointi –oletetaan tässä, että se saadaan laskemalla A:n ja B:n hyvinvoinnit yhteen Yhteiskunnan nettohyvinvointi W = U A (x A ) + U B (x B ) – C(x A +x B ) maksimoituu kun määrään kokonaistuotannon x = x A + x B ja jaan sen kuluttajille siten, että MU A (x A ) = MU B (x B ) = MC(x A +x B ) –tuotanto jaetaan kuluttajille siten, että rajahyödyt ovat yhtä suuria –tuotannon taso valitaan siten, että rajakustannus = rajahyöty

Entä jos yrityksiäkin on kaksi, 1 ja 2? Yhteiskunnan nettohyvinvoinniksi tulee W = U A (x A ) + U B (x B ) – C 1 (q 1 ) – C 2 (q 2 ) jossa q 1 = yrityksen 1 tuotos ja q 2 = yrityksen 2 tuotos. Optimiehdoksi tulee (ei johdeta tässä): MU A (x A ) = MU B (x B ) = MC 1 (q 1 ) = MC 2 (q 2 ) x A + x B = q 1 + q 2 –tuotanto jaetaan kuluttajille siten, että rajahyödyt ovat yhtä suuret –ja yrityksille siten että rajakustannukset ovat yhtä suuret

Diktaattorin käytännön ongelma: –miten saa selville hyödyt U ja kustannukset C –Suomessa on 2,5 milj. kotitaloutta ja yritystä –kysyttäessä ihmiset eivät kerro preferenssejään totuudenmukaisesti jos hyötyvät tiedon salaamisesta Mikä neuvoksi? Taloustieteen neuvo: –luo markkinat –et tarvitse tietoa hyödyistä etkä kustannuksista –kuten aiemmin opittiin, kuluttajat valitsevat määrät siten että jokaisella kotitaloudelle rajahyöty = hinta eli MU(x) = P –... ja tuottajat valitsevat tuotantonsa siten, että jokaisella yrityksellä rajakustannus = hinta eli MC(q) = P –hinta määräytyy siten, että kokonaiskysyntä vastaa tarjontaa: ∑ x = ∑ q –lopputuloksena kulutus ja tuotanto määräytyvät siten että MU = MC eli yhteiskunnan nettohyöty W = U – C maksimoituu!

Yhden hyödykkeen tapaus kuviona: x U(x), C(x) C(x) U(x) Optimaalinen valinta x*: MU(x*) = P = MC(x*) kulmakerroin = MU(x) = P kulmakerroin = MC(x) = P Px U(x)-Px Px-C(x) W(x) = U(x)-C(x)

Opiskelemme seuraavaksi nämä asiat tarkemmin Näemme, että markkinoilla yhteiskunnan hyvinvointi maksimoituu, kun hyvinvointia mitataan kuluttajan ylijäämän ja tuottajan ylijäämän summalla Edellä esitetyssä yhden kuluttajan ja yhden yrityksen tapauksessa kuluttajan ylijäämä = U(x)–Px... ja tuottajan ylijäämä = Px–C(x) Yhteiskunnan hyvinvointi = kuluttajan ylijäämä + tuottajan ylijäämä = U(x)–Px + Px–C(x) = U(x)–C(x)

2. Kuluttajan ylijäämä (consumer surplus) Yksittäisen kuluttajan kysyntäkäyrä mittaa kyseisen kuluttajan maksuhalukkuutta tuotteesta (eli rajahyötyä) ja tuotteen hinta kuvaa sen ostamisesta kuluttajalle koituvia menoja yksittäisen kuluttajan ylijäämä yhdeltä ostetulta yksiköltä = maksuhalukkuus miinus hinta, jonka maksaa –huom: maksuhalukkuus voi olla suurempi kuin hinta esimerkiksi ensimmäiseltä yksiköltä esimerkiksi ensimmäinen tuoppi olutta Kuluttajat eroavat toisistaan maksuhalukkuuden suhteen –seuraavan sivun esimerkki Mankiw’n ja Taylorin kirjasta (s )

Esimerkki maksuhalukkuudesta (willingness to pay) ja kysyntäkäyrästä Ostaja Maksu- haluk- kuus €Hinta €OstajatMäärä > 100 ei ketään0 John10080– 100John1 Paul8070–80John, Paul 2 George 7050–70 John, Paul, George 3 Ringo50≤ 50kaikki 44

Kysyntäkäyrä Hinta 0 Määrä Kysyntä 1234 €100 Johnin maksuhalukkuus 80 Paulin maksuhalukkuus 70 Georgen maksuhalukkuus 50 Ringon maksuhalukkuus

Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning Hinta $100 Kysyntä 1234 Määrä Johnin kuluttajan ylijäämä (€20) Hinta = € 80: - vain John ostaa - hänen kuluttajan ylijäämänsä = = 20 koska hän oli halukas maksamaan 100 mutta saa 80 eurolla

Hinta = €70 - sekä John että Paul ostavat - Johnin kuluttajan ylijäämä on nyt 100–70 = 30 - Paulin ylijäämä on 80–70 = 10 koska Paul valmis maksamaan 70 - ylijäämä on yhteensä 40 euroa Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning Hinta €100 Kysyntä 1234 Kuluttajan ylijäämä yhteensä (€40) Määrä Johnin kuluttajan ylijäämä (€30) Paulin kuluttajan ylijäämä (€10)

Kuviossa 1 tarkastellaan hinnan muutoksen vaikutusta kuluttajan ylijäämään –kysyntäkäyrä kuvaa kuluttajien maksuhalukkuutta eli heidän rajahyötyään –kysyntäkäyrän alla oleva alue 0BACQ 1 kuvaa kuluttajien hyötyä U(Q 1 ) kulutuksesta Q 1 tämä perustellaan tarkemmin taloustieteen syventävillä kursseilla –kuluttajien menoja P 1 Q 1 mittaa alue 0BCQ 1 –nettohyötyä U(Q 1 )–P 1 Q 1 kuvaava kuluttajan ylijäämä on siten alue ABC –kuluttajan ylijäämä on nettohyödyn euromääräinen mitta

Kuvio 1. Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan ylijäämään Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning Kuluttajan ylijäämä Määrä (a) Kuluttajan ylijäämä hinnalla P 1 Hinta 0 kysyntä P1P1 Q1Q1 B A C

Kuvion 1 (b)-osassa hinta laskee tasolta P 1 tasolle P 2 –kuluttajan ylijäämä kasvaa alueen DBCFE verran –alue DBCE koituu alkuperäisten kuluttajien hyväksi eli niiden, jotka ostivat tuotetta jo hinnalla P 1 –alue ECF koituu uusien kuluttajien hyödyksi eli niiden, jotka ostavat vasta kun hinta putoaa P 2 :een

Kuvio 1. Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan ylijäämään Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning Alkup. kuluttajan ylijäämä 0 Kysyntä A B C DE F P1P1 Q1Q1 P2P2 Q2Q2 Ylijäämä uusille kuluttajille Ylijäämän lisäys alkuperäisille kuluttajille (b) Kuluttajan ylijäämä hinnalla P 2 Määrä Hinta

3. Mitä olemme oppineet kuluttajan teoriasta tähän mennessä? 1)Sen, minkä maallikkokin tietää, eli että tuotteen hinnan laskiessa sen kysyntä kasvaa 2)Lisäksi sen, että kysyntäkäyrän avulla voidaan mitata kulutuksesta koituvaa hyvinvointia tätä ei maallikko osaa 3)Tuotteen hinnan lasku lisää kuluttajien hyvinvointia ja sen nousu vähentää hyvinvointia tätä ei maallikko tiedä

Hyödyn ja kuluttajaylijäämän välinen yhteys: yksi hyödyke U,P xx P Hinnan laskiessa P 1  P 2 kysytty määrä kasvaa x 1  x 2 ja hyöty lisääntyy U 1  U 2. Kuluttajaylijäämän muutos P 1 ABP 2 mittaa tätä hyödyn lisäystä oikeanpuoleisessa kuviossa. Opetus: Teoreettisella hyötyfunktiolla on vain välineellinen arvo. Sitä ei käytännössä tarvita enää sen jälkeen, kun tiedämme, että hyvinvointia voidaan mitata suoraan havaittavissa olevan kysyntäkäyrän avulla. P1xP1x P2xP2x x1x1 x1x1 x2x2 x2x2 U1U1 U2U2 P1P1 P2P2 A B Kysyntä- käyrä MU U

20 Kaksi hyödykettä Pizzan määrä x 2 0 Kysyntäkäyrä Colan määrä x 1 0 Colan hinta P 1 Colan määrä x €2€2 A B I1I1 I2I2 Uusi budjettirajoite A lkuperäinen budjettirajoite 750 B 250 A Copyright©2004 South-Western Colan hinnan laskiessa kuluttaja pääsee korkeammalle indifferenssikäyrälle, jolloin hyöty nousee: I 1  I 2 vasemmanpuoleisessa kuviossa. Kuluttajaylijäämän muutos (alue 2AB1) mittaa tätä hyödyn lisäystä oikeanpuoleisessa kuviossa.

4. Tuottajan ylijäämä (producer surplus) Tarjontakäyrä kuvaa tuotteen valmistuksen rajakustannusta ja tuotteen hinta sitä tuloa, jonka valmistaja saa yhden yksikön myymisestä Tuottajan ylijäämä mittaa sitä ”hyötyä”, jonka myyjä saa markkinoille osallistumisesta Tuottajat eroavat toisistaan rajakustannusten suhteen –seuraavan sivun esimerkki Mankiw’n ja Taylorin kirjasta (s )

Esimerkki neljän talomaalarin palvelujen kustannuksista ja tarjontakäyrästä Myyjä Kustan- nus €Hinta €MyyjätMäärä Millie900≥ 900kaikki 44 Julie – 900 Julie, Georgia, Nana 3 Georgia – 800Georgia, Nana 2 Nana – 600Nana1 < 500ei ketään0

Maalauspalvelujen tarjontakäyrä

Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning Hinta = €600: - vain Nana tarjoaa palveluja - hänen tuottajan ylijäämänsä on € = €100 Maalattujen talojen määrä Hinta € Tarjonta ’ Nanan tuottajan ylijäämä (€100)

Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning € Georgian tuottajan ylijäämä (€200) Tuottajan ylijäämä yhteensä (€500) Nanantuottajan ylijäämä (€300) Tarjonta Maalattujen talojen määrä Hinta Hinta = €800: - sekä Nana että Georgia tarjoavat - Nanan tuottajan ylijäämä on € = 300 ja Georgian € = 200 => ylijäämä yhteensä on €500

Kuviossa 2 tarkastellaan hinnan nousun vaikutusta tuottajan ylijäämään –tarjontakäyrä kuvaa tuottajien rajakustannuksia –sen alle jäävä alue kuvaa tuottajien kokonaiskustannuksia tämä perustellaan tulevilla taloustieteen kursseilla –kun hinta on P 1 ja myydään määrä Q 1, niin tulot ovat P 1 Q 1 eli alue 0BCQ 1 kuviossa –kustannukset ovat alue 0ACQ 1 –ylijäämä on siten näiden erotus eli alue ABC Kuvion (b)-osassa hinta nousee tasolta P 1 tasolle P 2 –tuottajan ylijäämä kasvaa alueen BDEFC verran –alue BDEC koituu alkuperäisten tuottajien hyväksi eli niiden hyväksi, jotka olivat markkinoilla jo hinnalla P 1 –alue CEF koituu uusien tuottajien hyväksi eli niiden, jotka tulevat markkinoille vasta kun hinta nousee

Kuvio 2. Hinnan nousun vaikutus tuottajan ylijäämään Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning Tuottajan ylijäämä Määrä (a) Tuottajan ylijäämä hinnalla P 1 Hinta 0 Tarjonta B A C Q1Q1 P1P1

Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning 0 P1P1 B C Tarjonta A Alkuperäinen tuottajan ylijäämä Q1Q1 P2P2 Q2Q2 Ylijäämä uusille tuottajille Ylijäämän kasvu alkuperäisille tuottajille D E F Kuvio 2. Hinnan nousun vaikutus tuottajan ylijäämään (b) Tuottajan ylijäämä hinnalla P 2 Hinta Määrä

5. Markkinoiden tehokkuus Opimme edellä, että jos hyväntahtoinen diktaattori päättäisi tuotannosta ja kulutuksesta siten, että maksimoisi yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin, hän määräisi asiat niin, että –kulutuksen rajahyöty = tuotannon rajakustannus Kokonaishyvinvointi = kulutuksesta yhteiskunnalle koituva hyvinvointi miinus tuotantokustannukset Opimme myös, että markkinamekanismi johtaa hajautetun päätöksenteon kautta tilanteeseen, jossa – kulutuksen rajahyöty = tuotannon rajakustannus Näemme seuraavaksi, että markkinatalous myös maksimoi yhteiskunnan hyvinvoinnin, kun sitä mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summalla –johtaa samaan tulokseen kuin diktaattorin politiikka Markkinat toimivat tässä mielessä tehokkaasti

Kuvio 3. Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät markkinatasapainossa Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning Tuottajan ylijäämä Kuluttajan ylijäämä Hinta 0 Määrä Tasapaino- hinta Tasapaino- määrä Tarjonta Kysyntä A C B D E Jos vaihdettu määrä olisi pienempi kuin tasapainomäärä, olisi ylijäämien summa pienempi!

6. Mitä opimme markkinoiden tehokkuudesta? 1)Markkinat allokoivat tuotteiden kulutuksen niille kuluttajille, jotka arvostavat niitä eniten maksuhalukkuudella (eli rajahyödyllä) mitattuna 2)Markkinat allokoivat tuotteiden valmistuksen niille yrityksille, joiden tuotantokustannukset ovat alhaisimmat 3)Markkinoille tuotetaan ja siellä vaihdetaan määrä, joka maksimoi kuluttajien ja tuottajien ylijäämien summalla mitatun yhteiskunnan hyvinvoinnin Kuluttajan ylijäämän rajoitteita hyvinvoinnin mittana: - mitä jos hyödyke (good) onkin ”haitake” (bad), kuten huumeet, tupakka, alkoholi? - kuluttajan ylijäämä on monetaarinen mittari. Sisäänrakennettu oletus on, että lisäeuron arvo on sama kaikille, mikä ei todellisuudessa päde.

Kuvio 4. Markkinatasapainon tehokkuus Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning Määrä Hinta 0 Tarjonta Kysyntä Kustannus myyjille Arvo ostajille Arvo ostajille on suurempi kuin myyjille. Arvo ostajille on pienempi kuin myyjille. Tasapaino- määrä

Markkinoiden tehokkuus käytännössä Markkinat eivät toimi tehokkaasti, jos jokin tekijä estää tasapainon syntymisen –esimerkkeinä verotus ja monopolit...tai jos tuotannosta tai kulutuksesta syntyy kustannuksia tai hyötyjä, jotka eivät näy hinnassa –ulkoisvaikutukset Markkinat voivat johtaa tulonjaon kannalta epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen –hyvinvointiteoria (welfare economics) käsittelee tätä asiaa

Kertausta ja tulevan ennakointia: Markkinat ovat yleensä hyvä tapa järjestää talouden toiminta Yhteiskunnan rajahyöty Kuluttajan rajahyöty Yrityksen rajakustannus Yhteiskunnan rajakustannus Tuotteen hinta = == =

Tehottomuutta syntyy mm. epätäydellisestä kilpailusta... Yhteiskunnan rajahyöty Kuluttajan rajahyöty Yrityksen rajakustannus Yhteiskunnan rajakustannus Tuotteen hinta = => =

... tai ulkoisvaikutuksista kulutuksessa ja/tai tuotannossa Yhteiskunnan rajahyöty Kuluttajan rajahyöty Yrityksen rajakustannus Yhteiskunnan rajakustannus Tuotteen hinta ≠ == ≠

Henkilön 1 hyvinvointi Henkilön 2 hyvinvointi Tehottomat markkinat Yhteiskunnan (= 1 ja 2) hyvinvointi Monopolit puretaan, ulkois- vaikutukset ”sisäistetään” Julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin, kun ne toimivat tehottomasti …

Henkilön 1 hyvinvointi A B C Henkilön 2 hyvinvointi Julkisen vallan puuttuminen markkinoiden toimintaan (A→B) johtaa tehokkuus- tappioon (B→C)... tai kun ne johtavat hyvinvoinnin (tulojen) epäoikeudenmukaiseen jakautumiseen