KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet K2011

Esitys aiheesta: "KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet K2011"— Esityksen transkriptio:

1 Professori Hannu Törmän osuus Kansantaloustieteen perusteet Helmikuu 2011 Vaasa

2 KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet K2011
Sisältö:    1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta    2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate Mikrotaloustiede:    3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino    4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi    5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia    6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa    7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset    8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla    9 Tuottavuus ja kilpailukyky   10 Monopoli   11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

3 KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet K2011
   Makrotaloustiede:   12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta   13 Elintaso, hyvinvointi ja onnellisuus   14 Talouskasvu ja tuottavuus   15 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa   16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä   17 Työmarkkinat ja työttömyys   18 Raha ja inflaatio   19 Avotalouden makroteoriaa   20 Suhdannevaihtelut   21 Raha- ja finanssipolitiikka   22 Työttömyys ja inflaatio lyhyellä aikavälillä   23 Havaintoja nykyisestä talouskriisistä   24 Lopuksi

4 Talouden kuvaus neoklassisessa talousteoriassa
Käyttäytymissäännöt Reaaliset ja rahavirrat Kuluttajat työn ja pääoman tarjonta, yksityinen kulutus, säästäminen työn ja pääoman määrät, työ- ja pääomatulot, verot ja tulonsiirrot, käytettävissä olevat tulot, yksityiset kulutusmenot hyödyn maks ongelma palkat, pääoman ja kuluttajahinnat Yritykset työn ja pääoman kysyntä, välituotekysyntä, investoinnit tuotanto, panosten käyttö, palkka- ja pääomakustannukset, verot ja tuet, liikevaihto, investointimenot voiton maks ongelma Kunnat ja valtio tuloverot, panos- ja tuotantoverot, alv, tulonsiirrot, tuet politiikka- tavoitteet ja välineet verotulot, tulonsiirto- ja tukimenot, julkisten palveluiden tarjonta muu Suomi ja ulkomaat kotim vienti = kotim tuonti, ulkom vienti > = < ulkom tuonti, pienen avotalouden viitekehys kotim ja ulkom viennin ja tuonnin tulot and menot, ulkomaan kaupan tasapaino oman alueen kauppa- kumppanit

5 1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta
Niukkuus – on tehtävä valintoja Taloustiede – oppi rajallisten resurssien käytöstä Päätöksenteko: periaatteet 1-4 Kanssakäyminen, periaatteet 5-7 Koko talouden toiminta, periaatteet 8-10 On tehtävä valintoja (kotitalous, yritys, julkinen sektori, yhteiskunta, tehokkuus vs oikeudenmukaisuus) Minkä tahansa valinnan kustannus on se mistä joutuu luopumaan saadakseen haluamansa (hyöty vs kustannus, välittömät ja vaihtoehtoiskustannukset) Rationaaliset ihmiset valitsevat rajahyötyjä ja rajakustannuksia vertaamalla [johdonmukaisuus, esim. MU(x) = P(x) = optimi]

6 Ihmiset reagoivat kannusteisiin (hyödykkeen hinnan nousu,
työelämässä, informaatio: vakuutusyhtiöt) Vaihdanta = kauppa kannattaa (erikoistuminen, työnjako) Markkinat ovat pääsääntöisesti hyvä keino organisoida taloudellista toimintaa (markkinatalous, keskusjohtoinen talous, oman edun tavoittelu) Julkinen valta voi joskus parantaa markkinoiden toimintaa (toimimattomuus, tulonjaon oikeudenmukaisuus, ulkoisvaikutukset, markkinavoima) Elintaso perustuu kansantalouden kykyyn tuottaa hyödykkeitä = tavaroita ja palveluita (työn tuottavuus vs työpanos) Rahan määrä on inflaation perimmäinen syy (hintaso, setelirahoitus, tavoite = vakaus) Yhteiskunnan on valittava inflaation ja työttömyyden kesken (Phillipsin käyrä, palkkakäyrä-teoria, suhdannevaihtelu)

7 Elintason osatekijät Suomessa 1900-2008 (indeksejä, 1900=1)

8 Inflaatio Suomessa

9 2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate
Adam Smith (1776), An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations – ”…never attempt to make at home what it will cost him more to make than to buy” absoluuttinen etu (suorat kustannukset, panokset vs tuotokset) suhteellinen etu (vaihtoehtoiskustannukset, erikoistutaan siihen missä suhteellinen etu on suurin) arkipäivä: vaatteet, ruoka, kulkuvälineet, mitä jos tekisit kaiken itse? Vaihdannan perusta on luottamus instituutioihin luotamme tuntemattomien valmistamiin hyödykkeisiin? instituutiot kuten omistusoikeus ylläpitävät luottamusta instituutiot ovat käyttäytymissääntöjä elintaso pääsi kasvuun paljon myöhemmin

10 Teknologian kehitys ja mailman väkiluku

11 Luottamus ja rahoitusmarkkinat
toimivat periaatteessa kuten muutkin markkinat välittävät rahoitusta = lainoja ylijäämäisiltä (säästäjät) talousyksiköiltä alijäämäisille (investoijat) luottamus korostuu, sopimukset ovat pitkäaikaisia luottoriski käytännössä ei vaihtoehtoa: jokainen ei voi rahoittaa investointejaan itse kulutuksestaan luopumalla (vrt asunnon 100% ennakkosäästäminen) tehoton ratkaisu kuten omavaraistalous

12 Luottamus pankkien maksukykyyn heikkeni rahoitusmarkkinoiden kriiseissä 2008 ja 2009

13 2. Suhteellisen edun periaate
esimerkki kahdesta viljelijästä: F(armer) ja R(ancher), jotka tuottavat perunoita ja lihaa R:llä on molemmissa tuotteissa absoluuttinen etu molemmat tekevät töitä 8 h päivässä … tai lineaarinen kombinaatio

14 Tuotantomahdollisuuksien käyrät

15

16 Erikoistuminen ja kaupankäynti
Miten F:n käy jos tuottajat ryhtyvät vaihdantaan? pitäisikö R:n tuottaa yksin ja F:n olla toimettomana? vrt Kiina-ilmiöstä käytävä keskustelu molempien kannattaa erikoistua tuottamaan suhteellisen edun (vaihtoehtoiskustannukset) periaatteen mukaan vaihtoehtoiskustannus (= suhteellinen hinta) on se määrä yhden hyödykkeen tuotantoa, josta joudutaan luopumaan, kun lisätään toisen hyödykkeen tuotantoa suhteellinen etu tuotteen valmistuksessa on sillä tuottajalla, jolla vaihtoehtoiskustannus on pienin

17 … kuten edellä

18 Erikoistuminen F erikoistuu perunan viljelyyn jos saa perunakilosta > ¼ kg lihaa R erikoistuu lihan valmistukseen jos saa perunoita halvemmalla kuin ½ kg lihaa vaihdannan toteutumisen ehto: perunan hinta lihassa mitattuna > ¼, mutta < ½ yhteistuotanto ja kokonaiskulutus kasvavat, kun resurssien = ajan käyttö tehostuu

19

20 Kaupankäynti lisää kulutusta

21

22 3. Mitä voimme oppia? yksinkertaisen esimerkin opetukset pätevät yleisesti, myös maille kun tuotannossa jokainen erikoistuu siihen missä on paras suhteellinen etu niin kokonaistuotanto kasvaa, tästä hyötyvät kaikki kulutuksen kasvun kautta tuotanto kasvaa siksi, että erikoistumalla ja käymällä kauppaa saadaan tuotteita halvemmalla kuin itse valmistamalla, sillä niitä voidaan ostaa siltä, jolla tuotannon vaihtoehtoiskustannus on pienin suhteellinen etu mitataan tavaroissa, kaupankäynti on pohjimmiltaan tavaraa tavaroista rahassa ajattelu sekoittaa: kaikki tuotanto Suomessa voi olla kalliimpaa kuin Kiinassa ja silti hyödymme kaupasta vaihdannan täytyy olla vapaaehtoista ja perustua sääntöihin, kuten omistusoikeuteen, ilman luottamusta ei synny kauppaa protektionistiset argumentit sotkevat absoluuttisen ja suhteellisen edun vapaa kauppa mielletään usein nolla-summa-peliksi vrt EU27+, vapaakauppa-alueet, WTO-sopimus

23 Elintaso ja talouden avoimuus: Koreoiden vertailu

24 Suomen ulkomaankauppa

25 Suomen vienti maaryhmittäin 2009

26 3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino
Markkinatasapaino ja -muotoja markkinat ovat paikka jossa ostajat ja myyjät kohtaavat (pörssi, sähkö- markkinat, eBay, kahdenkeskinen neuvottelu …) kysyntäkäyrä = relaatio kysytyn määrän ja hinnan välillä tarjontakäyrä = relaatio tarjotun määrän ja hinnan välillä kyseessä suhteellinen eli reaalihinta, esim. P/KHI, P = nimellishinta markkinat ovat tasapainossa, kun tuotteen hinta on sellainen, että: kysyntä = tarjota kilpailulliset markkinat (ostajia ja myyjiä paljon, ettei kukaan voi vaikuttaa hintaan, kaikki ottavat hinnat annettuina) täydellinen kilpailu (markkinat kilpailulliset, tuotteet samanlaisia) monopoli (yksi myyjä, joka voi määrätä hinnan) oligopoli (muutamia myyjiä, yksittäinen myyjä voi vaikuttaa hintaan) monopolistinen kilpailu (useita myyjiä ja ostajia, tuotteissa eroja, jokainen myyjä voi asettaa oman hintansa, mutta tuotteelle on olemassa korvaava tuote)

27 ”Taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen”
hyödykemarkkinat tavaroiden ja palveluiden tuotanto yksityinen ja julkinen kulutus yksityiset ja julkiset investoinnit tarjonta kotimaan kauppa nettomuuttoliike, työttömyys ja räätälöinti sovellukseen tasap hinta yleinen tasapaino ulkomaan kauppa toimiala- ja aluedimensiot kysyntä tasap määrä staattinen tai dynaaminen analyysi sovelluksen mukaan työ- ja pääoma- panokset kuntien ja valtion budjetit, verotus, tulonsiirrot ja tuet tuotannontekijämarkkinat 2010, 2011 … 2015 … 2020 … aikadimensio

28 1. Kysyntäkäyrä Markkinatalous
kotitalouksien = kuluttajien päätökset itsenäisiä (ostot, työnteko) yritysten päätökset itsenäisiä (valmistus, myynti, tuotannontekijät) tuottaja- ja kuluttajahinnat muodostuvat markkinoilla markkinat allokoivat kansantalouden tuotannolliset resurssit kuluttajien tarpeiden tyydyttämiseen markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa mutta julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin, kun ne eivät toimi hyvin 1. Kysyntäkäyrä tuotteen markkinakysyntäkäyrä kertoo kuinka paljon sitä ostetaan kullakin hinnalla estimointi edellyttää tietoja: määrät, hinnat, muut kysyntään vaikuttavat tekijät

29 Kysyntäkäyrän kuvitteellinen estimointi

30 Kuluttajan valintateoria
selvittää kysyntään vaikuttavia tekijöitä oletus: kuluttaja toimii rationaalisesti (valintaperusteet: Lidl vs CM) ostot tyydyttävät kulutustarpeita ”goods are good” kuluttaja maksimoi hyötyään = tarpeentyydytyksen aste annetut tekijät: hinnat, muiden tuotteiden hinnat, käytettävissä olevat tulot, tarpeet Budjettirajoite asettaa rajat kuluttajan valinnoille Pa Xa + Pb Xb + … + Pn Xn < tai = Y, jossa P = tuotteen hinta, X = määrä ja Y = tulot Hyötyfunktio kertoo mitä kuluttaja haluaa = kulutustarpeet = tarpeentyydytyksen aste U = U(Xa, Xb, …, Xn)

31 Hyödyn maksimointi kuluttaja valitsee määrät = hyödykekorin asetelmassa: Maksimoi U = U(Xa, Xa, …, Xn) siten, että Pa Xa + Pb Xb + … + Pn Xn < tai = Y hyödyn tulee olla mahdollisimman korkea, mutta tulojen pitää riittää kulutusmenoihin optimaalinen valinta X* on se jossa MU(X) = P, jossa MU = rajahyöty MU mittaa hyödyn muutosta kun kulutetaan yksi tuoteyksikkö enemmän, oletetaan laskevaksi määrän suhteen (vrt syödyt pizzapalat Raxissa)

32 Rajahyöty MU kuvaa kuluttajan maksuhalukkuutta esittää kysyntäkäyrää eli kuluttajan valintoja tuotteen eri hinnoilla

33 Markkinakysyntäkäyrä (mk)
yksittäisen kuluttajan kysyntäkäyrä on ”hänen päässään” ja vaikeasti havainnoitavissa (vrt markkinatutkimus) mk saadaan teoreettisesti selville laskemalla kullakin hinnalla kaikkien kuluttajien kysymät määrät yhteen tarvitaan yritysten markkinointia ja talouspoliittista päätöksentekoa varten

34 Markkinahinta ja rajahyödyt
kun tuotteen markkinahinta on annettu, jokainen kuluttaja ostaa sitä määrän X, jolla MU(X) = P hinta sama kaikille, joten kaikkien kuluttajien rajahyödyt ovat samat kuluttajille A ja B: MU_A(Xa) = MU_B(Xb) = P kuviossa: MU_A(4) = MU_B(3), kun hinta on 2 dollaria per tötterö hinta = maksuhalukkuus on sama, joten rajahyöty on sama, vaikka kulutetut määrät eroavat Erilaisia hyödykkeitä normaalihyödykkeet: kysyntä kasvaa tulojen kasvaessa inferioriset hyödykkeet: kysyntä vähenee tulojen kasvaessa substituutit: toisiaan korvaavia, toisen hinnan nousu lisää toisen kysyntää komplementit: toisiaan täydentäviä, toisen hinnan nousu laskee toisen kysyntää muut tekijät kuin hyödykkeen oma hinta siirtävät kysyntäkäyrää koordinaatistossa, jonka akseleina ovat tuotteen hinta ja kysytty määrä

35 Kysyntäkäyrän siirtyminen (a = kysyntä vahvistuu, b = kysyntä heikkenee esim tulojen muutosten takia)

36 2. Tarjontakäyrä tuotteen markkinatarjontakäyrä kertoo, kuinka paljon sitä tarjotaan markkinoille kullakin hinnalla (voidaan estimoida jos on tarvittavia tietoja) tuotteet valmistetaan yrityksissä = tarjoajat yrityksen teoria opettaa mm miten tarjonta määräytyy yritysten oletetaan maksimoivan voittojaan voitto = π = myyntitulot – tuotantokustannukset π = R(X) – C(X) = PX – C(X), jossa R on myyntitulot (PX), C tuotantokustannukset ja X on myyty määrä voiton maksimiin pääsemisen ehto on P = MC(X) MC on rajakustannus ja kertoo kuinka paljon tuotantokustannukset kasvavat, kun tuotettu määrä kasvaa yhden yksikön jos P > MC, tuotantoa kannattaa kasvattaa koska tulot kasvavat nopeammin kuin kustannukset, jolloin voitto kasvaa jos P < MC, niin päinvastoin

37 Yrityksen optimaalinen tuotanto
oletettu, että kustannukset kasvavat tuotetun määrän kasvaessa optimaalinen = voiton maksimoiva valinta X* on se, jossa MC(X) = P

38 Rajakustannukset ja tarjontakäyrä
rajakustannusten kuvaaja esittää, miten yritys reagoi markkinoilla vallitsevaan hintaan, jolloin se kuvaa myös tuotteen tarjontakäyrää tuotteen markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla yhteen yksittäisten yritysten tarjoamat määrät kullakin hinnalla supplied

39 Markkinatarjontaan vaikuttavat tekijät
Hinta Markkinatarjontaan vaikuttavat tekijät tuotteen oma ja tuotantopanosten hinnat tuotantoteknologia muut tekijät siirtävät tarjontakäyrää hinta-määrä-koordinaatistossa vahvistavat tekijät => oikealle heikentävät tekijät => vasemmalle

40 markkinat ovat tasapainossa, kun hinta on sellainen, että
3. Markkinatasapaino markkinat ovat tasapainossa, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta jos P >, niin liikatarjontaa, jos P <, niin liikakysyntää kysyntä- ja tarjontafunktiot: kysyntä P = D(X), tarjonta: P = S(X) tasapaino: D(X) = S(X) => X* ja P*

41 Jäätelömarkkinoiden tasapaino

42

43 Jäätelön kysynnän ja tarjonnan jakautuminen
MU_A(4) = MU_B(3) = 2 $ = markkinahinta MC_1(3) = MC_2(4) = 2 $ = markkinahinta tasapainotilanne!

44 4. Markkinat, resurssien kohdentuminen ja joustot
rajahyöty MU(X) kertoo kuluttajien tarpeista rajakustannus MC(X) kertoo yritysten tuotantomahdollisuuksista kun MU(X) = MC(X) tarpeet ja mahdollisuudet vastaavat toisiaan oletetaan, että tuotteesta ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin ennen kysyntäkäyrä siirtyy oikealle, uusi tasapaino määräytyy tasolle P2, X2 kysynnän ja tarjonnan reagointi riippuu vastaavista joustoista

45 Harjoitustehtäviä Kahvin hinnan arvioidaan nousseen 30%. Syyksi arvellaan raaka- kahvin hinnan nousua. Tilanteesta syytetään sijoittajia, jotka ovat spekuloineet raakakahvin markkinoilla. 1) Piirrä kysyntä-tarjonta-kuvio siten, että esillä on kahvin markkinoiden alkuperäinen tasapaino. 2) Analysoi markkinatilanteen muutosta kuvion osien avulla. 3) Mitkä tekijät voisivat alentaa kahvin hintaa. Voisiko alkuperäinen tasapaino palata, kuinka todennäköisenä pidät sitä.

46 Kahvin markkinatilanteen muutoksia
hinta S1 S0 30% D1 D0 määrä ?% ?%

47 Kysynnän hintajousto mittaa kysynnän määrän reagoimista hinnan muutokseen on: kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna (÷) hinnan suhteellisella muutoksella (tästä lähtien symboli X = Q) e = ΔQ/Q ÷ ΔP/P, jossa e on jouston arvo, ΔQ kysytyn määrän muutos, ΔP hinnan muutos jousto on arvoltaan negatiivinen, koska hinnan noustessa kysyntä vähenee ja laskiessa kasvaa

48

49

50 Esimerkki kysyntäjouston laskemisesta keskipistemenetelmällä
Tulkinta: hinnan noustessa 22 %, kysyntä laskee 67 %, eli hinnan noustessa 1 %, kysyntä laskee 3 %

51 Urbaani legenda: Saudi-Arabian ministerin poika oppi Harvardissa, että
öljyn kysynnän hintajousto on Jäi sitten miettimään mitä tärkeää kertoisi isälle oppineensa. Hän vieraili kotonaan vuonna 1972 …

52 Jousto kertoo siitä, miten ostajien tuotteeseen käyttämä rahamäärä (PQ) eli myyjien siitä saamat tulot muuttuvat hinnan muuttuessa

53

54

55

56 4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi
onko em kriteerein valikoitunut markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono = toimivatko markkinat hyvin vai huonosti yhteiskunnan hyvinvointi maksimoituu kun kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summa on mahdollisimman korkea 1. Kuluttajan ylijäämä yksittäisen kuluttajan ylijäämä yhdeltä ostetulta yksiköltä = maksuhalukkuus - hinta, joka täytyy maksaa maksuhalukkuus voi olla > hinta esim ensimmäiseltä yksiköltä (vrt ensimmäinen pala pizzaa) kuluttajat erovat toisistaan maksuhalukkuuden suhteen

57 Esimerkki maksuhalukkuudesta ja kysyntäkäyrästä

58 Kysyntäkäyrä

59

60 100 – 70 = 30

61 Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan ylijäämään
kuluttajan hyöty kulutusmäärästä Q1 on alue 0BACQ1 kuluttajan menot ovat alue 0BCQ1 nettohyöty = kuluttajan ylijäämä on alue ABC

62 kysyntäkäyrän avulla voidaan mitata kuluttajien hyvinvointia
tuotteen hinnan lasku lisää kuluttajien hyvinvointia ja nouse vähentää hyvinvointia

63 2. Tuottajan ylijäämä tuottajan ylijäämä mittaa sitä ”hyötyä”, jonka myyjä saa markkinoille osallistumisesta tuottajan eroavat toisistaan rajakustannusten suhteen

64

65

66

67 Hinnan nousun vaikutus tuottajan ylijäämään

68

69 Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät markkinatasapainossa
markkinoille tuotetaan ja sieltä vaihdetaan määrä, joka maksimoi kuluttajien ja tuottajien ylijäämillä mitatun yhteiskunnan hyvinvoinnin

70 5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia
hyvinvointiteoria tarkastelee miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin opimme edellä, että markkinat toimivat tehokkaasti kun tehokkuutta mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summalla tarkastelutapaa voidaan käyttää esimerkiksi – hyödykeverotuksen vaikutusten tarkasteluun – hintasäännöstelyn vaikutusten ymmärtämiseen – kansainvälisen kaupan vapautumisen vaikutusten mittaamiseen 1. Verotuksen kohtaanto julkinen valta kerää veroja rahoittaakseen julkisia menoja verotus nostaa verotettavan hyödykkeen hintaa ja vähentää sen markkinoilla vaihdettua määrää => yhteiskunnan kokonaishyvinvointi laskee, julkiset menot toisaalta nostavat hyvinvointia

71 verotuksen kohtaanto mittaa kuka veron maksaa: kuluttaja vai tuottaja
vastaus riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustosta asetetaan 0.50 euron vero jäätelön myyjille (esim alv = 23 %)

72 se kumpi osapuoli veron lopulta maksaa, riippuu siitä, miten veron aiheuttama hinnan korotus vaikuttaa markkinatasapainoon tämä puolestaan riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustoista se osapuoli maksaa suuremman osan, jonka käyttäytyminen on joustamatonta

73

74 olkoon P tuotteen hinta kuluttajalle ja T tuoteyksiköltä maksettava vero, jolloin hinta tuottajalle on P–T

75 2. Verotuksen tehokkuustappio

76

77

78

79

80

81

82

83

84 3. Kansainvälisen kaupan hyvinvointivaikutus

85

86

87

88

89

90