Y55 Kansantaloustieteen perusteet Yritys kilpailullisilla markkinoilla

Esitys aiheesta: "Y55 Kansantaloustieteen perusteet Yritys kilpailullisilla markkinoilla"— Esityksen transkriptio:

1 Y55 Kansantaloustieteen perusteet Yritys kilpailullisilla markkinoilla
M&T 2008, luku 14 Helsingin Yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

2 Oppimistavoitteet Luennolla tulet oppimaan
mitkä ovat täydellisen kilpailun erikoispiirteet miten yritykset valitsevat tuotantomääränsä täydellisessä kilpailussa milloin yritysten kannattaa poistua markkinoilta täydellisessä kilpailussa miten yksittäisten yritysten tuotantovalinnoista saadaan toimialan tarjontakäyrä miten markkinat reagoivat kysynnän muutoksiin täydellisessä kilpailussa

3 Mitä on täydellinen kilpailu?
1 Kilpailu on täydellistä (engl. perfect competition) silloin, kun yritykset ovat hinnanottajia (engl. price takers) markkinoilla on paljon yrityksiä yksittäinen yritys ei pysty vaikuttamaan markkinahintaan yritykset toimivat ikään kuin markkinahinta olisi vakio markkinoille voi tulla ja sieltä pääsee pois vapaasti (engl. free entry and exit) kaikki valmistavat samanlaista, identtistä tuotetta, jolloin tuotteella on vain yksi hinta

4 Yrityksen tavoitteena on voiton maksimointi
2 Yritys valitsee tuotantomääränsä maksimoimakseen voittoaan Voitto voidaan kirjoittaa muotoon: π = TR(Q) – TC(Q) = PQ – TC(Q) Voitto on siis myyntitulojen (engl. total revenues, TR) ja kokonaiskustannusten (engl. total costs, TC) erotus Kokonaistulo TR määrittyy tuotetun määrän Q ja myyntihinnan P tulona.

5 Yrityksen kustannusrakennetta tarkasteltiin edellisellä luennolla 2
Lähde M&T 2006, s.254.

6 Muistinvirkistys: keskimääräiset kustannukset ja rajakustannukset graafisesti havainnollistettuna
2 MC, ATC, AVC, AFC € 3.50 3.25 3.00 2.75 2.50 2.25 MC 2.00 1.75 1.50 ATC 1.25 AVC 1.00 0.75 0.50 AFC 0.25 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Q tuotettu määrä (laseja limsaa/tunti)

7 Yrityksen tulojen muodostuminen: Myyntitulot täydellisessä kilpailussa
2 Myyntitulot TR ovat funktio myydystä määrästä eli TR(Q) = PQ, eli hinta P kertaa myyty määrä Q. HUOM. Koska yritys on hinnanottaja, hinta ei riipu yrityksen tuottamasta määrästä. Se, että hinta ei muutu, tarkoittaa, että Keskimääräiset tulot (average revenue, AR ) eivät myöskään muutu: AR = TR/Q = PQ/Q = P Rajatulo (marginal revenue, MR) ei muutu: MR = ΔTR/ΔQ = Δ(PQ)/ΔQ = PΔQ/ΔQ = P

8 Täydellisessä kilpailussa toimivan yrityksen kokonaistulot, keskimääräiset tulot ja rajatulot
2 Lähde M&T 2006, s. 269. Huomioitavia asioita: Keskimääräiset tulot ovat yhtä suuret tuotteen hinnan kanssa kaikilla firmoilla. Rajatulo on yhtä suuri hinnan kanssa vain kilpailullisilla yrityksillä.

9 Numeerinen esimerkki yrityksen voiton maksimoinnista täydellisessä kilpailussa:
2 Muista, että yritys on hinnanottaja (P = 6€) Lähde M&T 2006, s. 270. Voitto maksimoituu, kun rajatulo = rajakustannus yritys valitsee tuotantomääränsä tämän säännön mukaisesti

10 Voitto on täydellisessä kilpailussa maksimissaan silloin, kun tuotteen hinta = rajakustannus
2 Jos MR > MC, niin Q:ta kannattaa kasvattaa koska tulot kasvavat nopeammin kuin kustannukset, jolloin voitto kasvaa. Jos MR < MC, niin Q:ta kannattaa vähentää. Jos MR =MC, niin voitto maksimoituu. Täydellisessä kilpailussa MR = hinta = P = vakio. Myöhemmin opitaan, että sääntö MR = MC pätee muillakin kuin täydellisen kilpailun markkinoilla, mutta silloin MR ei ole vakio.

11 Voiton maksimointi graafisesti
2 Kustannukset ja tulot, MC, ATC, AVC, MR Yritys maksimoi voiton tuottamalla määrän, jolla rajakustannus = rajatulo MC MC2 ATC P = MR P = AR = MR AVC MC1 Q1 Qmax Q2 Määrä Copyright © South-Western

12 2 TR =PQ TC(Q) QMAX PQ, C(Q) Kokonaistulojen ja –kustannusten
erotus max. Q QMAX Tullaan näkemään, että voitto PQ – TC(Q) on maksimissaan silloin, kun P = MC(Q) eli pisteessä Q*

13 Voiton maksimointi matemaattisesti (vain erityisesti kiinnostuneille)
2 Matemaattisesti voittofunktion maksimipiste löydetään derivoimalla voittofunktio Q:n suhteen: dπ/dQ = dTR(Q)/dQ – dTC(Q)/dQ = P – MC(Q) = 0 eli P = MC(Q) jossa MC on rajakustannus (marginal cost) eli kustannusfunktion derivaatta tuotetun määrän suhteen MC(Q) =dTC(Q)/dQ Muistutus: Rajakustannus kertoo kuinka paljon tuotantokustannukset kasvavat, kun tuotettu määrä kasvaa ”vähän”.

14 Yksittäisen yrityksen tarjontakäyrä muodostuu rajakustannuskäyrästä
3 Edellisellä luennolla opittiin, että rajakustannuskäyrä oletetaan yleensä Q:n suhteen kasvavaksi, koska tavallisesti kustannukset kasvavat kiihtyvällä vauhdilla tuotetun määrän kasvaessa. Tällä luennolla osoitettiin, että optimaalinen tuotettu määrä Q* on se, missä MC(Q) = MR (=P). Koska MC-käyrä on nouseva, niin hinnan noustessa tarjottu määrä kasvaa, ja hinnan laskiessa tarjottu määrä pienenee. Koska rajakustannuskäyrä MC-käyrä kertoo miten yritys reagoi markkinoilla vallitsevaan hintaan, se näin ollen kuvaa yrityksen kyseisen tuotteen tarjontakäyrää. Tarjonta on tuotteen hinnan suhteen kasvava. Yksittäisen yrityksen tarjontakäyrässä on ero lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

15 Mitä tarkoitetaan lyhyellä aikavälillä?
3 Lyhyt aikaväli on sellainen, jonka aikana yritys ei voi muuttaa kaikkia tuotannontekijöitään. Jokin niistä (esimerkiksi tuotantolaitoksen kapasiteetti) on vakio. Muiden tuotantopanosten määriä voidaan sen sijaan muuttaa. Yritys voi esim. sopeuttaa vain työpanoksen määrää, kun taas pääomapanos on kiinteä. Lyhyellä aikavälillä yritys ei voi poistua markkinoilta (exit), mutta se voi pitää tuotantoseisokin (shut down). Muistetaan, että yrityksen kustannukset koostuvat kiinteistä tekijöistä FC (fixed costs) ja muutettavissa olevista tekijöistä VC (variable costs).

16 Yrityksen tarjontakäyrä lyhyellä aikavälillä
3 Yrityksen kannattaa pysäyttää tuotantonsa (shut down), jos sen keskimääräiset myyntitulot AR (= P) eivät kata keskimääräisiä muuttuvia kustannuksia AVC, eli P < AVC. Jos taas AR = P > AVC, niin yritys jatkaa tuotantoaan lyhyelläkin aikavälillä. Tällöin yritys tuottaa tappiota (koska P < ATC), mutta tappio olisi suurempi tuotannon seisahtuessa. Tappion suuruus tuotettua yksikköä kohden on ATC – P = AFC + AVC – P. Tuotantoseisokin aikana tappio kiinteistä kustannuksista on AFC:n suuruinen. Yrityksen lyhyen aikavälin tarjontakäyrä on MC-käyrän se osa, joka on AVC-käyrän yläpuolella.

17 Yrityksen tarjontakäyrä lyhyellä aikavälillä graafisesti havainnollistettuna
3 Kustannukset Yrityksen tarjontakäyrä Jos P > ATC, yritys tuottaa voittoa. MC ATC Jos P > AVC, yritys tuottaa lyhyellä aikavälillä. AVC Jos P<AVC, yritys ei tuota (shuts down) Määrä

18 Miksi kannattaa tuottaa lyhyellä aikavälillä, vaikka syntyy tappiota?
3 Lyhyellä aikavälillä yrityksen kannattaa tuottaa tappiollakin aina, kun P > AVC, sillä tappio olisi vielä suurempi, jos tuotanto pysäytettäisiin. Hinta kattaa vähintään keskimääräiset muuttuvat kustannukset ja ehkä osan kiinteistäkin kustannuksista. Markkinoilta poistumista koskeva päätös (exit) tehdään pitkän aikavälin näkökulmasta, kun useimmat kiinteät tuotantopanokset ovat realisoitavissa. Lyhyellä aikavälillä hinta voi olla alhainen tilapäisistä syistä, esimerkkinä matalasuhdanne (kuten nykyinen suhdanne).

19 Miten määritetään pitkä aikaväli?
3 Pitkä aikaväli on sellainen, jonka aikana yritys voi muuttaa kaikkia tuotannontekijöitään eli voi sopeuttaa sekä työvoiman että pääoman määrää (esim. tuotantolaitoksen kokoa). Yritys voi tulla markkinoilla (entry) tai poistua sieltä (exit). Markkinoille tuloa ja sieltä poistumista koskeva päätös on epäsymmetrinen siten, että markkinoille tuloon vaikuttavat kaikki kustannukset mutta markkinoilta lähtöön vaikuttavat kaikki muut paitsi uponneet kustannukset (sunk costs).

20 Mitä ovat nk. uponneet kustannukset?
3 Mitä ovat nk. uponneet kustannukset? Uponneet kustannukset (sunk costs) ovat sellaisia kustannuksia, joita ei saada enää takaisin. Esimerkiksi jos jäätelöä valmistavalla koneella ei voi valmistaa muuta kuin jäätelöä, koneen kustannus on uponnut, ellei konetta saa myytyä kun tuotanto lopetetaan. Lyhyellä aikavälillä kaikkia ei-realisoitavissa olevia kiinteitä tuotannontekijöitä pidetään uponneina kustannuksina. Pitkällä aikavälillä osa kiinteistä kustannuksista voidaan saada takaisin. Jos kustannus on uponnut, se ei vaikuta yrityksen tuotantopäätökseen. Oletetaan seuraavaksi, ettei pitkällä aikavälillä ole uponneita kustannuksia.

21 Yrityksen tarjontakäyrä pitkällä aikavälillä
3 Milloin markkinoilla oleva yritys poistuu sieltä (exit decision)? Silloin, kun voittoa ei synny eli yritys on tappiollinen: TR < TC eli TR/Q < TC/Q eli ATR < ATC eli P < ATC Eli silloin kun hinta putoaa alle keskimääräisten kustannusten Milloin yritys tulee markkinoille (enters)? Silloin kun P > ATC Täten yrityksen pitkän aikavälin tarjontakäyrä on MC-käyrän se osa, joka on ATC-käyrän yläpuolella.

22 Yrityksen pitkän aikavälin tarjontakäyrä graafisesti havainnollistettuna
3 Yrityksen pitkän aikavälin tarjontakäyrä Kustannukset MC Yritys tulee markkinoille, jos P > ATC ATC Yritys lähtee markkinoilta, jos P < ATC Määrä

23 Yritys tuottaa voittoa silloin, kun P > ATC
Voitto on kuvassa varjostettu alue, jonka pinta-ala on (P-ATC) x Qmax 3 Hinta ATC MC Voitto ATC QMAX P P = AR MR Voiton maksimoiva tuotos Määrä

24 Yritys tuottaa tappiota silloin, kun P < ATC
Tappio on kuvassa varjostettu alue, jonka pinta-ala on (ATC-P) x Qmax 3 Hinta MC ATC ATC Q Tappio P = AR MR Tappion minimoiva tuotos Määrä

25 Markkinatarjontakäyrän muodostuminen
4 Markkinatarjontakäyrän muodostuminen Markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla kullakin hinnalla eri yritysten tarjoamat määrät yhteen. Tämä pätee sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä oletuksena on kuitenkin se, että markkinoilla on tietty, kiinteä määrä yrityksiä. Lyhyen aikavälin tarjontakäyrää havainnollistetaan seuraavalla kuviolla.

26 Lyhyen aikavälin markkinatarjontakäyrä on nouseva
4 Lyhyen aikavälin markkinatarjontakäyrä on nouseva Identtisten yritysten määrä markkinoilla 1000 kpl (a) Yksittäisen yrityksen tarjonta (b) Markkinatarjonta Hinta HInta MC rajakustannus Tarjonta € 2.00 200 € 2.00 200,000 1.00 100 1.00 100,000 Määrä (yritys) Määrä (markkinat)

27 Pitkän aikavälin markkinatarjontakäyrä on vaakasuora
4 Pitkän aikavälin markkinatarjontakäyrä on vaakasuora Koska täydellisessä kilpailussa on vapaa pääsy markkinoille, uusia yrityksiä tulee markkinoille siihen asti kunnes (taloudellinen) voitto on nolla. Toisin sanoen markkinoille tulee lisää yrityksiä aina, kun P > {min ATC}. Tämä on ns. nollavoittoehto (engl. zero profit condition) Markkinoille tulo loppuu, kun P = {min ATC}, eli kun markkinahinta kattaa juuri ja juuri keskimääräiset kustannukset. Tämä merkitsee sitä, että markkinatarjontakäyrä on vaakasuora, kun tarkastellaan niin pitkää aikaväliä ja oletetaan, että yritysten määrä voi kasvaa rajatta.

28 Miten nollavoittoon päädytään?
4 Miten nollavoittoon päädytään? Jos markkinoilla olevat yritykset tekevät voittoa, uusilla yrityksillä on kannustin tulla markkinoilla Yritysten määrä markkinoilla kasvaa Tarjottu määrä kasvaa Hinnat ja voitot laskevat Jos markkinoilla olevat yritykset tekevät tappiota, osa yrityksistä poistuu markkinoilta Yritysten määrä vähenee Hinnat ja voitot kasvavat Lopulta markkinat tasapainottuvat siten, että markkinoilla olevat yritykset tekevät nollavoittoa. Seuraava kuvaaja havainnollistaa pitkän aikavälin tarjontakäyrää.

29 Markkinatarjonta kun yritysten lukumäärä määräytyy nollavoittoehdosta
4 Markkinatarjonta kun yritysten lukumäärä määräytyy nollavoittoehdosta (a) Yrityksen nollavoittoehto (b) Markkinatarjonta Hinta Hinta MC ATC P = minimum ATC Tarjonta Määrä (yritys) Määrä (markkinat)

30 Vaakasuora markkinatarjontakäyrä
4 Vaakasuora markkinatarjontakäyrä Kilpailulliset yritykset tuottavat siten, että P = MC Myös, P = ATC Siten P = MC = ATC Kuvassa (a) P = MC, joten yritys maksimoi voittoaan. Myös, P = ATC, joten voitto on nolla. Uusilla yrityksillä ei kannustimia tulla markkinoilla, markkinoilla toimivilla yrityksillä ei kannustimia poistua markkinoilta. Markkinatarjontakäyrä on vaakasuora, koska kilpailullisilla markkinoilla aina P = ATC. Siten jos P > ATC, uusia yrityksiä tulisi markkinoille. Samoin yrityksiä poistuisi, jos P < ATC. Siten yritysten määrä sopeutuu siten, että P = min {ATC} ja markkinoilla on riittävästi yrityksiä tyydyttämään koko kysyntä tällä hinnalla.

31 Mitä nollavoitoilla oikeastaan tarkoitetaan?
4 Mitä nollavoitoilla oikeastaan tarkoitetaan? Muistathan viime luennolla käsitellyn eron taloudellisten kustannusten (economic costs) ja liiketaloudellisten (accounting costs) välillä? Taloudelliset kustannukset sisältävät kaikki implisiittiset kustannukset (vaihtoehtoiskustannukset) Nollavoitto tarkoittaa, että kokonaistulot kattavat myös yrittäjän vaihtoehtoiskustannukset eli esim. tulon, jonka yrittäjä saisi työskentelemällä jossakin muualla. Liiketaloudellisessa mielessä yritys saa voittoa juuri vaihtoehtoiskustannusten verran. Seuraava kuvio havainnollistaa nollavoittoa.

32 Taloudellinen nollavoittoehto tarkoittaa yritykselle voittoa liiketaloudellisessa mielessä
4 Omassa yrityksessä työskentely Eksplisiittiset kustannukset Rahavirta ulos yrityksestä Muualla työskentely TC = TR Vuotuiset tulot työnantajan palveluksessa Implisiittiset kustannukset TR muualla työsken- nellessä Liike- taloudellinen voitto Rahavirta sisään Eksplisiittiset kustannukset

33 Osa yrityksistä voi ansaita taloudellista voittoa
4 Osa yrityksistä voi ansaita taloudellista voittoa Edellä on oletettu, että kaikilla yrityksillä on yhtäläinen kustannusrakenne. Useimmiten yritysten kustannusrakenteet kuitenkin poikkeavat toisistaan. Tällaisessa tapauksessa jotkin yritykset voivat ansaita taloudellista voittoa myös pitkällä aikavälillä. Marginaalinen yritys eli viimeiseksi markkinoille "mahtuva" yritys täyttää kuitenkin nollavoittoehdon. Kustannusrakenteen eroista syntyvä voitto on normaali osa kilpailullisten markkinoiden toimintaa.

34 Milloin pitkän aikavälin tarjontakäyrä voi olla nouseva?
4 Milloin pitkän aikavälin tarjontakäyrä voi olla nouseva? Tähän asti on oletettu, että pitkän aikavälin tarjontakäyrä on vaakasuora. Näin onkin, jos yritysten määrä voi kasvaa rajatta. Pitkän aikavälin tarjontakäyrä voi olla nouseva, mikäli yritysten määrä ei voi lisääntyä rajatta. Yritysten markkinoille tulo hankaloituu esimerkiksi, jos tuotantopanosten määrä on rajallinen (maanviljelyssä esim. maa-ala). Rajallinen tuotantopanos nostaa kaikkien yritysten tuotantokustannuksia, jolloin tarjontakäyräkin on nouseva.

35 Tarjonnan sopeutuminen kysynnän kasvuun
5 Tarjonnan sopeutuminen kysynnän kasvuun Tarkastellaan nyt, miten markkinat reagoivat kysynnän vahvistumiseen. Oletetaan alkutilanne (seuraava kuvio) sellaiseksi, että markkinat ovat alkutilassa tasapainossa D1 = S1 (piste A) ja hinta on keskimääräisten kustannusten minimissä P1 = {min ATC}. Toisin sanoen yrityksiä on markkinoilla nollavoittoehdon määrittelemä määrä ja niiden määrä ei kasva eikä vähene.

36 Markkinoiden tasapainotilassa yritykset saavat nollavoittoa 5
Yritys Markkinat Hinta Hinta Lyhyen aikavälin tarjonta, MC ATC S 1 A Pitkän Aikavälin tarjonta P P 1 1 Kysyntä, D 1 Määrä (yritys) Q Määrä (markkinat) 1

37 Miten tarjonta sopeutuu kysynnän kasvuun?
5 Miten tarjonta sopeutuu kysynnän kasvuun? Oletetaan seuraavaksi (ks. seuraava kuvio), että kysyntä kasvaa ja siirtyy asemaan D2 Esimerkiksi jäätelön kysyntä vahvistuu hellekesänä Kysynnän vahvistumisen seurauksena hinta nousee P2:een jossa S1 = D2 Yritykset tuottavat määrän jolla MC = P2 Markkinat reagoivat tarjontakäyrää S1 pitkin Nyt nollavoittoehto ei päde, vaan P2 > {min ATC} Tästä seuraa, että markkinoille tulee uusia yrityksiä siihen asti kun P2 = {min ATC} Niiden tulo kasvattaa tarjonta ja tarjontakäyrä S1 siirtyy oikealle asemaan S2 jossa S2 = D2 ja hinta P1 = {min ATC}

38 Lyhyellä aikavälillä kysynnän kasvu johtaa hinnan nousuun ja positiiviseen voittoon
5 Yritys Markkinat Hinta HInta D 2 ATC MC Voitto S 1 Q 2 P B P 2 D 1 Q 1 A P 1 P Pitkän aikavälin 1 tarjonta Määrä (yritys) Määrä (markkinat) Copyright © South-Western

39 5 Pitkällä aikavälillä positiiviset voitot tuovat uusia yrityksiä markkinoille ja palataan nollavoittoehtoon Markkinoiden sopeutumisen jälkeen nollavoittoehto pätee jälleen, mutta yrityksiä on nyt markkinoilla enemmän kuin alkutilanteessa. Markkinat ovat vastanneet kysynnän vahvistumiseen tarjontaa lisäämällä. Yritys Markkinat Hinta Hinta D 2 S MC ATC 1 S 2 B P 2 A Q 3 C P 1 P Pitkän aikavälin 1 tarjonta D 1 Määrä (yritys) Q Q Määrä (markkinat)) 1 2 Copyright © South-Western

40 Harjoitus kotona tehtäväksi: Miten markkinatasapaino täydellisen kilpailun markkinoilla muuttuu, jos hyödykkeen kysyntä laskee? Havainnollista kuvaajien avulla mitä tapahtuu lyhyellä aikavälillä, jos hyödykkeen kysyntä laskee? mitä tapahtuu yritysten voitoille? miten tämä vaikuttaa pitkän aikavälin tilanteeseen? havainnollista uusi tasapaino markkinoiden sopeutumisen jälkeen. Harjoitus on vapaaehtoinen. Oikea ratkaisu käsitellään laskuharjoitusten 3 yhteydessä.

41 Yhteenveto luvun keskeisistä tuloksista
Täydellisessä kilpailussa voitto on maksimissaan silloin, kun tuotteen hinta = rajakustannus. Rajakustannuskäyrä kertoo miten yritys reagoi markkinoilla vallitsevaan hintaan ja kuvaa siten yrityksen kyseisen tuotteen tarjontakäyrää. Yrityksen tarjontakäyrä on pitkällä aikavälillä se rajakustannuskäyrän osa, joka on ATC-käyrän yläpuolella. lyhyellä aikavälillä se rajakustannuskäyrän osa, joka on AVC-käyrän yläpuolella. Pitkällä aikavälillä tarjontakäyrä voi olla joko vaakasuora tai nouseva sen mukaan, voiko yritysten määrä kasvaa rajatta vai ei.