Ympäristöhistorian päälinjoja Toni Uusimäki Hi1-kurssi.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Globaaliin maankäyttöön liittyviä näkökohtia Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastopaneelin tiedotustilaisuus
Advertisements

Maatalous.
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto? Sään vaihtelut johtuvat tuulten ja merivirtojen muutoksista –Vaikuttavina tekijöinä pinnanmuodot, sijainti pohjois-etelä.
Afrikan historia Swahilirannikko Risto Marjomaa historian laitos > opiskelu > kurssimateriaalit.
4. Tulevaisuuden mahdollisuuksia energiantuotannossa.
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Välimeren alue antiikin aikaan.
SUOMI Suomi on tasavalta Pohjois-Euroopassa. Se rajoittuu lännessä Ruotsiin, pohjoisessa Norjaan ja idässä Venäjään. Pinta-alaltaan Suomi on Euroopan maista.
Invalidiliitto Esteettömyys ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä - kommenttipuheenvuoro Niina Kilpelä, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus.
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Johdatus ympäristön historiaan.
MAANKOHOAMINEN JÄÄKAUDEN JÄLKEEN
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Uusi aika koittaa: siirtomaat ja kansainvälinen kauppa.
Turvallisuusviestinnän yhteistyöfoorumi Kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäasiainministeriö.
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Uusin aika. MAAILMA MUUTTUU 1900-luvulle tultaessa: Räjähdysmäinen väestönkasvu Muuttoliike maaseudulta kaupunkiin Siirtolaisuus.
ILMASTONLÄMPENEMI NEN. YLEISESTI Ilmastonlämpeneminen on maapallon keskilämpötilan kohoamista. Merien ja alailmakehän lämpötila kohoaa ja sen on ennustettu.
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Maanviljelyn synty.
Suhdannevaihtelut.
Ilma.
Öljyn kuljetus Itämerellä ja siihen liittyvät riskit
Maatalouskoneiden huolto
LUONNONHASARDIT Luonnonhasardit syntyvät äkillisesti luonnosta itsestään. Useimpia hasardeja ihmisen on mahdotonta estää, mutta niihin voidaan varautua.
Ihminen ja maailma Teksti: Ortoboxi.fi ja Stefan Holm: Kirkon jäsenenä – Oppikirja 9. luokalle, kpl 5 Kuvat:
Jokilaaksot.
Ihmisen elinkaari Psykologia jpe.
YHDESSÄ KOHTI ELÄMÄÄ: Lähetys ja evankeliointi muuttuvassa maailmassa
Ilmaston vaikutus maatalouteen
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto?
INTIA Väkiluku: BKT: 4,99 biljoonaa USD
LETKA-hanke vertaa Naseva- käyntien ja Welfare Quality - arviointien tuloksia Mikaela Mughal1, Lilli Frondelius2, Matti Pastell2, Pirjo Kortesniemi 3,
IV EUROOPAN NOUSU kuvanavaus
© Mauri Timonen Holoseenin ilmastovaihtelut (sinipuna) ja Lapin metsänrajamännyn lyhytjaksoiset (
KALANKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
KPL 7 TEOLLINEN VALLANKUMOUS
Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa Hi1
Aurinkokunta.
Uhat ja mahdollisuudet © Toni Uusimäki 2012
UNESCOn maailmanperintö
AMERIKAN KULTTUURIT Sivut 126137.
Maiseman muutos Eksogeeniset ilmiöt muokkaavat maankamaraa ja muuttavat maisemaa (rapautuminen, eroosio, massaliikunnot) maanviljely, ylilaidunnus, metsien.
Paikkatieto ja paikkatietojärjestelmät
Eroosio ja aavikoituminen
ILMAKEHÄ.
MATKAILU Kuuluu nopeimmin kasvaviin elinkeinoihin maailmassa.
LUONNONVARAT Luonnon omissa prosesseissa syntyneitä, ihmisille hyödyllisiä / tarpeellisia varoja Luonnonvarat jaetaan: uusiutumattomat / uusiutuvat aineelliset.
Väestönkehityksen näkymät
Tieteellisen ajattelun ja tieteen synty ANTIIKIN AIKANA (s )
METSÄSTÄJIEN JA KERÄILIJÖIDEN ELÄMÄNTAPA
MERIVIRRAT Aiheutuvat pasaati- ja länsituulista
ILMASTONMUUTOS.
Tuulivoima.
9. Kristinuskon yhteiskunnallisia tulkintoja
Riittääkö ravinto? Nälänhädän syitä: ravinnon epätasainen jakautuminen
Elinympäristömme alkuaineita
RAAMATUN ETIIKKA.
Keskiajan feodaaliyhteiskunta
Riittääkö ravinto? Nälänhädän syitä: ravinnon epätasainen jakautuminen
GE3 Haasteiden maailma.
Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen 2011
Maapallon aridit alueet
Talouskasvun hidastuminen: historia ja tulevaisuus
Tietopaketti kompostointipuiston vierailun jälkeen
Kansainvälinen muutto Suomeen 1990-luvulta alkaen
II Ekologia.
I PYYNTIKULTTUURISTA MAANVILJELYYN
Tiirismaan vesopäivät
MITÄ MAANVILJELYN SYNTY MERKITSI?
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
Tutkimme, mitä ilmastonmuutoksen estämiseksi voitaisiin tehdä.
Näkökulmia kuvien ja tehtävien avaukseen: jokilaaksot
Annukka Harjula, kokemusasiantuntija
Inarin nuorisovaltuuston kärkihankelista
Esityksen transkriptio:

Ympäristöhistorian päälinjoja Toni Uusimäki Hi1-kurssi

Esihistoria: luonnon armoilla Maapallon ilmasto jatkuvassa muutoksen tilassa – Jääkaudet vs. lämpimät jaksot – Paikalliset ilmastonvaihtelut: vuorijonot, merivirtojen ja mannerten välisten etäisyyksien muutokset (esim. Aasia ja Amerikka muinoin kiinni toisissaan Beringinsalmen kohdalta) Varhainen ihminen eli luonnon ehdoilla – Arojen metsittyminen  suurriistan katoaminen  siirtyminen pienempään riistaan ja kalaan – Liikkuva elämä

Esihistoria: luonnon armoilla – Luonnon niukat resurssit  alhainen elinikä – Varhaisten ihmisten uhat: ilmasto ja vaeltaminen riistan perässä

Vanha aika: Jokilaaksojen ympäristöongelmat Mesopotamia: viljelysmaan liikahyödyntäminen ja suolaantuminen – Ravinteiden kuluminen, peltojen köyhtyminen – Liika suolapitoisuus: ohra ja vehnä eivät kasva – Eroosio karjankasvatuksen ja jokitörmäviljelyn takia Egyptissä luonnonolosuhteet paremmat kuin Kaksoisvirtainmaassa; suojassa myös hyökkäyksiltä Niilin säännöllinen tulviminen, kastelukanavat – Nilometri, tarkka kalenteri Eroosio: metsät rakennustarpeiksi tai polttopuiksi

Antiikin muuttuva luonto Kiinnostus luontoon, joka mystinen ja täynnä jumalia ja suojelushenkiä  uhraaminen Aristoteles: luonnolla henki, ihmisellä järkisielu Ihminen luonnon yläpuolella Kreikan ongelmaksi eroosio – Metsät käytettiin laivoihin ja raivattin pelloksi – Lammas- ja vuohilaumat kuluttivat maata edelleen – Maataloudessa siirryttiin oliivipuun ja viiniköynnöksen viljelyyn Roomassa eroosio aiheutui metsien hakkaamisesta  laivat, sillat, polttopuun tarve ja linnoitukset

Keskiaika: viljele ja varjele Ihminen luonnon yläpuolella. Luonnolla ei sielua. Ihmisestä hyväksikäyttäjä: luonto raaka- ainevarasto, ihmisen tarpeiden tyydyttäjä Luontoa käytettävä viisaasti hyväksi Jumalan luomat lajit yhdenvertaisia: silti hirvi- ja visenttikannat supistuivat metsästyksen vuoksi Metsien hakkuut ja kotieläinlaumat  eroosio Puun käyttö monipuolistui: energianlähde, tiilien ja keramiikan valmistus, rakentaminen, aseet, työkalut, soihdut Metsien määrä vähemi merkittävästi Euroopassa

Löytöretket: vieraat lajit mantereille Amerikan ekosysteemit muuttuivat uusien eläin- ja kasvilajien myötä – Sika, nauta, hevonen ja aasi: maan kuluminen ja kotieläinten villiintyminen – Lampaat ja vuohet  eroosio – Rotta: taudit, tuhot viljelyksille – Amerikkaan hyötykasveista kahvi, tee, riisi, sokeri, puuvilla, vehnä, päärynä, persikka ja sitruuna Eurooppaan erityisesti uusia viljelykasveja: – Maissi, tomaatti ja bataatti – Peruna erittäin tärkeä  ravintopohja 1700-luvun väestönkasvulle

Teollistuminen: luonto raaka-ainevarasto Mekanistinen luontokäsitys: maailma suuri Jumalan luoma koneisto, jossa jokaisella osalla oma tarkoituksensa. Kasvit ja eläimet hyödyttävät ihmistä Toisaalta luontokaipuuta Ympäristörasitus huomattava, suuria ongelmia: – Jätteet ja teollisuuskemikaalit jokiin  kalojen ja merinisäkkäiden kuolema, hajuhaitat, vaaralliset tautiepidemiat: kolera, lavantauti – Hiilenpoltto  smog, ilman epäterveellisyys, rakennusten nokeentuminen, keuhkotauti – Saasteet tappoivat jäkäliä ja muita eliöitä – Rotat, hiiret, kärpäset ja torakat viihtyivät kaupungeissa

Ilmastonmuutos Maapallon ilmastolle olleet tyypillisiä ilmaston vaihtelut: jääkaudet ja lämpimät kaudet vuorotelleet. Taustalla maapallon kiertoradan muoto ja akselikaltevuus, tulivuorenpurkaukset, asteroidit, merivirtojen suunnanmuutokset, lämpötilan muutokset Keskiajan lämmin kausi 1100−1300 Pieni jääkausi 1300/1550 −1800 – Ilmasto-olot hyvin kylmät Euroopassa – 1600-luvulla väestönkasvun hidastuminen, pahat katovuodet

Nykypäivä: Ilmastonmuutos Ilmasto lämmennyt huomattavasti 200 vuoden aikana ihmisen toiminnan takia Hiilidioksidin määrä kasvanut  kasvihuoneilmiö Mannerjäätiköt sulavat, merenpinta nousee, maaperä kuivuu ja aavikoituu (nykyiset tärkeät viljantuotantoalueet: USA:n Keskilänsi, Ukraina Metsäpalot, tulvat ja hirmumyrskyt lisääntyvät Ympäristöpakolaisuus, jännitteet valtioiden välillä Suomi voi hyötyä kasvukauden pidentyessä Vaikeus saada aikaan globaaleja ilmastosopimuksia