H UUMEKUOLEMAT S UOMESSA Aineistona Suomalainen huumekuolema tutkimus (Mikko Salasuo, Erkki Vuori, Mikko Piispa ja Pekka Hakkarainen) THL 2009

M IKÄ ON HUUMEKUOLEMA ? Huumeisiin liittyviksi kuolemiksi luokitellaan kaikki sellaiset kuolemat, joissa vainajalla löytyy huumaavia aineita verestä Huumekuolemat ovat lisääntyneet tasaisesti silloinkin, kun huumeiden käyttö on tutkimusten mukaan vähentynyt Nuorten henkilöiden huumekuolemat usein tapaturmia ja tahattomia yliannostuksia, vanhemmilla käyttäjillä perussairauksien ja käytön yhteisvaikutusta (esim. keuhkokuume, sydänkohtaus, aivoverenvuoto jne.) Kaikille vainajille ei tehdä huumeseuloja, joten todellisuudessa huumeisiin liittyvä kuolemia on todennäköisesti tilastoitua enemmän

M ILLOIN HUUMESEULAT OIKEUSLÄÄKETIETEELLISESSÄ TUTKIMUKSESSA ? Vainaja tunnettu/tiedetty huumeidenkäyttäjä Vainaja kuuluu tiettävästi johonkin rikollisjengiin (esim. moottoripyöräkerhot) Vainajalla hallussa huumausaineita tai käyttövälineitä Vainajalla pistojälkiä Muuta syytä olettaa huumeidenkäyttöä (tapahtumakuvaus, historia jne.) Vainajalla runsaasti tatuointeja ”huumeiden käyttäjän ulkonäkö”, alakulttuurityyli tms.

H UUMEKUOLEMAT SUOMESSA 2007

1. Tapaturmainen yliannostus Tapaturmaisiksi yliannoskuolemiksi on valittu tapaukset, joissa kuoleman syy on johtunut välittömästi huumausaineista ja/tai niiden tavoin käytettävistä lääkkeistä ja joissakin tapauksissa myös alkoholista. Oikeuskemialliset tutkimustodistukset ovat keskeisessä asemassa. Kuolintodistuksissa nämä tapaukset on luokiteltu tapaturmiksi, sairauksiksi tai epäselviksi. Välittömänä kuolinsyynä esiintyy myrkytys, keuhkokuume, päihderiippuvuus, sydänlihastulehdus ja aivoverenvuoto. Tähän ryhmään valintaan vaikuttaa myös kuolintodistuksessa ollut tapahtumakertomus. 2. Itsemurha Tähän ryhmään on valittu sellaiset tapaukset, joissa henkilöllä on ollut selkeä pyrkimys itsemurhaan (hirttäytyminen, jäähyväisviesti tms.). 3. Sairaus Henkilö on kuollut jonkin sairauden seurauksena. Elimistöstä on löytynyt ruumiinavauksessa huumausainetta, joka ei kuitenkaan ole ensisijainen kuolinsyy. 4. Muu tapaturma Ryhmään on aineistosta valittu kaikki ne vainajat, jotka ovat menehtyneet tapaturmaisesti, ja huumausaineen voidaan katsoa enintään välillisesti vaikuttaneen tapahtuneeseen (auto-onnettomuus, kaatuminen tms.). 5. Henkirikos Tähän ryhmään laskettavat henkilöt ovat kuolleet henkirikoksen uhreina.

T APATURMAISET YLIANNOSTUSKUOLEMAT

Muutokset huumekuolemissa v

N UORTEN HUUMEKUOLEMIEN EHKÄISY Nuorten huumekuolemat tapaturmia ja vahinkoja Ennaltaehkäisyksi ei riitä perinteinen ehkäisevä työ  fokus vahvemmin haittojen ehkäisyyn/riskitiedotukseen Kaveria ei jätetä – mentaliteetti hiipunut nuorten keskuudessa  poliisin/sosiaalitoimen pelko lykkää suotta esimerkiksi ambulanssin soittamista  monet kuolemat olisivat estettävissä riittävän nopealla hoitoon pääsyllä Pidemmän linjan käyttäjien kuolinsyyt usein sairauksiin liittyviä  haittojen ehkäisy, terveysneuvonta ja matalan kynnyksen palvelut voivat ennaltaehkäistä Uudet, vaikeasti annosteltavat aineet ja ”aineväärennökset” lisäävät virheannostelun riskiä

L ÄHTEET Salasuo, Mikko, Vuori, Erkki, Piispa, Mikko ja Hakkarainen, Pekka. Suomalainen huumekuolema Poikkitieteellinen tutkimus oikeuslääketieteellisistä kuolinsyyasiakirjoista. THL:n verkkojulkaisut Raportti 43/2009 Päidepäivät Huumekuolemien ehkäisy Suomessa – tutkimuksesta käytäntöön- työpaja. Vetäjänä Elina Kotovirta.