Uusi monikulttuurisuusohjelma Monikulttuuriasiain neuvottelukunta Teemu Haapalehto

Monikulttuurisuusohjelman valmistelun tavoiteaikataulu Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan kokous: lähetekeskustelu Monikulttuuriasiain neuvottelukunta: luonnoksen kommentointi Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Monikulttuurisuusohjelman valmistelun lähtökohdat Ohjelman tulisi toimia hyvin yhdessä Espoo-tarinan ja kaupungin poikkihallinnollisten kehitysohjelmien kanssa Jos ohjelman halutaan aidosti ohjaavan kaupungin toimintaa, kannattaa siitä valmistella mahdollisimman tiivis –Vuoden 2000 ohjelmassa oli 82 sivua ja reilusti yli 100 tavoitetta sekä toimenpidettä –Vuoden 1999 ohjelmassa oli 16 sivua ja 23 tavoitetta –Uudesta ohjelmasta on järkevää tehdä edellistä tiiviimpi, jos sillä halutaan olevan vaikutusta

ESPOON MONIKULTTUURISUUSOHJELMA OSA I: Poikkihallinnollisten ohjelmien maahanmuuttajia koskevat linjaukset OSA II: Poikkihallinnollisten ohjelmien toimintakentän ulkopuolelle jäävät linjaukset Osallistuva Espoo Nuorten elinvoimaisuus Elinvoimaa ikääntyville Kestävä kehitys Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Henkilöstö Kielikoulutus Työllisyys ja toimeentulo Terveys X Y Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto Uuden monikulttuurisuusohjelman rakenne 1.Osassa I toistetaan tiiviisti poikkihallinnollisten ohjelmien maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen liittyvät kirjaukset 2.Osassa II linjataan tiiviisti Espoo-tarinan hengessä poikkihallinnollisten ohjelmien ulkopuolelle kuuluvia teemoja

Osallistuva Espoo Osallisuuden suhteen erityisenä haasteena ovat kaupunkiin muuttavat uudet asukkaat ja se, miten he juurtuvat Espooseen ja kokevat sen omaksi kotikaupungikseen Yhtenä neljästä kehitysohjelman hyötytavoitteesta huomioidaan erilaisten ryhmien (lapset, nuoret, ikäihmiset, maahanmuuttajat, syrjäytyneet, kansainväliset asukkaat) osallisuus Erilaisten kuntalaisten tarpeet tulee ottaa huomioon. Espoo toivottaa uudet kuntalaiset tervetulleiksi. Ohjelman mukaan Espoossa arvostetaan kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta Ohjelmassa on tavoitteeksi otettu se, että ulkomaalaisten äänestysprosentti nousee vuoden 2016 kunnallisvaaleissa 20 prosenttiin. Ulkomaalaisten äänestysprosentti oli 16,9 prosenttia vuonna 2012 Erilaisten ryhmien osallisuuden huomioimiseksi käynnistetään kokeiluja sekä lisätään toimintaa kansainvälisten asukkaiden kanssa Yhtenä toimenpiteenä aktivoidaan vähän osallistuvia

Nuorten elinvoimaisuus Neljä tavoitekokonaisuutta: Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat, kaikille nuorille turvataan mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta, nuorten asunnottomuus vähenee ja nuorten työttömyys vähenee  erityistä huomiota kiinnitetään vieraskielisiin, vammaisiin sekä romaninuoriin Asia on tärkeä, vieraskielisten nuorten määrä kasvaa ja syrjäytymisriski on muita nuoria suurempi Toiminta perustuu kumppanuuksiin, mm. yhteistyö seurakuntien kanssa Maahanmuuttajanuorten työllistymisessä keskeistä on kielitaito sekä kaupungin ja TE-toimiston yhteistyö nuorten ohjaamisessa Oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajanuorten mahdollisuus peruskoulun suorittamiseen ja sitä kautta jatko-opintoihin turvattava

Elinvoimaa ikääntyville Kehitysohjelman mukaan vanhuuseläkeikäisten joukkoon mahtuu tulevina vuosikymmeninä myös kasvava osuus maahanmuuttajia.

Kestävä kehitys Yhdeksi espoolaisten hyvinvoinnin vahvuudeksi nostetaan väestöä nuorentava maahanmuutto, mutta vieraskielisen väestön kasvun todetaan lisäävän palvelutarpeita ja haastavan palvelutuotannon Eri väestö- ja ikäryhmien ja alueiden välillä on suuria hyvinvointieroja Espoon kaupunkikeskuksilla on persoonallisuus ja identiteetti, joita tulisi vahvistaa. Omaleimaisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan huomioiden haasteet, kuten segregaation ehkäisy, hyvinvointierojen kaventaminen ja asuntojen hallinta- ja omistusmuotojen tasainen sijoittaminen Yksi kuudesta hyötytavoitteesta: verkostomainen kaupunki luo edellytykset kestävän elämäntavan toteuttamiselle ja sosiaaliselle eheydelle. Asuinalueiden sosiaalisesti kestävästä kehityksestä huolehditaan uusilla asuinalueilla sekä täydennysrakentamisen kautta vanhoilla asuinalueilla siten, että samoille asuinalueille rakentuu hallinta- ja omistusmuodoiltaan erilaisia asuntoja  luodaan mittarit kehityksen ohjaamiselle ja siten hillitään segregaatiota Sosiaalisesti kestävän kaupunkirakenteen taloudelliset hyödyt arvioidaan ja luodaan tiekartta sosiaalisesti kestävälle espoolaiselle kaupunkikeskusrakenteelle

Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Ohjelman mukaan kaupungin arjen kansainvälisyys houkuttelee osaajia alueelle. Kaupungin vetovoimaisuuteen liittyen tavoitteena on investointien, osaavien työntekijöiden ja opiskelijoiden saaminen alueelle. Tämä kohentaa espoolaisten yritysten kilpailukykyä Kaupunki huomioi kansainvälisten yritysten ja niiden työntekijöiden tarpeet sekä on vetovoimainen kohtaamispaikka kansainvälisille teknologiaosaajille ja tieteentekijöille. Kansainvälisillä markkinoilla menestymistä tavoitellaan osaavien maahanmuuttajien urapolkuja edistämällä Kaupungin kansainvälisyystavoitteena on arjen kansainvälisyys (eri maista muuttaneet juurtuvat Espooseen ja rikastuttavat osaamisellaan mm. työyhteisöjä) Ohjelman toisen hyötytavoitteen mukaan kaupunki tukee yrittäjyyttä. Myös maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tarpeet huomioidaan yrityspalveluiden kehittämisessä Tavoitteena on nuorten ja maahanmuuttajien työmarkkina-aseman merkittävä kohentaminen. Ilman tätä ei työvoiman saatavuutta voida jatkossa turvata

Monikulttuurisuusohjelman osa 2: Poikkihallinnollisten ohjelmien toimintakentän ulkopuolelle jäävät linjaukset Kaupungin henkilöstö Kieli- koulutus Työllisyys ja toimeentulo Terveys Kulttuuri ja liikunta Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto