Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hallitusohjelman toimeenpano Neuvottelevavirkamies Heli Hätönen Sosiaali- ja terveysministeriö

Kärkihankkeita 26 Toimenpiteitä noin 80

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma  VISIO: Suomi yhdessä rakennettu  Tilannekuva  Kestävä kasvu ja julkinen talous 1.Työllisyys ja kilpailukyky 170 milj. euroa 2.Osaaminen ja koulutus 300 milj. euroa 3.Hyvinvointi ja terveys 130 milj. euroa 4.Biotalous ja puhtaat ratkaisut 300 milj. euroa 5.Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen 100 milj. euroa  Rakennepoliittiset uudistukset  EU- linjaus  Ulko-, turvallisuus ja puolustuspolitiikka  Sisä- ja oikeusasiat sekä maahanmuuttopoliittinen linjaus

Strateginen tavoite: Hyvinvointi ja terveys 10 vuoden tavoite Suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa Jokainen ihminen ko­kee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointi

Strateginen tavoite: Hyvinvointi ja terveys Hallituskauden tavoitteet: –Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksente­ossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet. –Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilai­ sissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän. –Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet. –Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu. –Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä. –Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. –Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja pur­kamalla.

Strateginen tavoite: Hyvinvointi ja terveys  Hallituskauden kärkihankkeet: –Palvelut asiakaslähtöisiksi –Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta –Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma –Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa –Osatyökykyisille väyliä työhön

7 Kärkihanke 2: Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta KUVAUS: Aktiivinen elämäntapa arkipäiväistetään yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa. Terveelliset elämäntavat tehdään helpoiksi ja houkutteleviksi. TAVOITE: Lisätään terveitä elämäntapoja, kuten liikuntaa, ja vahvistetaan mielenterveyttä jokaisen suomalaisen arjessa sekä loivennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja. PÄÄTOIMENPITEET: 1. Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä ja Työterveys 2025 –linjaukset 2. Kärkihankkeen mukaiset kokeilut, juurruttaminen ja levittäminen 3. Toimijoiden yhteistyö uudelle tasolle paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti, mukaan lukien uuden työn ja yrittäjyyden luominen 9/161/162/171/181/17 Päätös rakennus- terveysoh- jelmasta Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 ja Työterveys linjaukset Kärki- hankkeen mukaiset kokeilut ja juurruttami- nen käynnistyvät Ministeriöiden välisen poikki- hallinnollisen yhteistyön malli valmis Vaikuttavat mallit käyttöön laajalti

YHTEISTYÖLLÄ HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - Kärkihanke Etunimi Sukunimi9 –Tavoitteena lisätä terveitä elämäntapoja, kuten liikuntaa, ja vahvistaa mielenterveyttä jokaisen suomalaisen arjessa sekä loiventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. –Aktiivinen elämäntapa arkipäiväistetään yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa. Terveelliset elämäntavat tehdään helpoiksi ja houkutteleviksi. Päätoimenpiteet 1.Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä ja Työterveys 2025 – linjaukset 2.Kärkihankkeen mukaiset kokeilut, juurruttaminen ja levittäminen 3.Toimijoiden yhteistyö uudelle tasolle paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti, mukaan lukien uuden työn ja yrittäjyyden luominen

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 Keskeisten hyvinvointi- ja terveyspoliittisten tavoitteiden pitkän aikavälin linjaus ja toimintakokonaisuus  Poikkihallinnollinen ja monitoimijainen strateginen linjaus vuoteen 2025 –yhteiset laajat tavoitteet, kehittämisen painopisteet ja seuranta  Universaalin näkökulman ohella vahva hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen näkökulma  Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaikissa politiikoissa Yhteistyö on avainsana  Laaja yhteistyö valmistelussa ja toimeenpanossa: eri ministeriöt ja hallinnonalat, järjestöt, sidosryhmät, verkostot, kansalaiset Yleisiä periaatteita  Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on vaikuttavaa ja taloudellisesti järkevää  Tutkittu tieto ohjaa sisältöjä  Hyvinvoinnin ja terveyden vahvistaminen läpi elämän –ongelmien ennaltaehkäiseminen oikea-aikaisesti –kiinnitetään huomiota myös hyvinvoinnin esteisiin  Uusien roolien tunnistaminen muuttavassa yhteiskunnassa –Julkisen hallinnon sekä yksityisten ja kolmannen sektorin roolit mahdollisuuksien tarjoajina ja laadukkaiden palvelujen tuottajina

Linjauksen valmistelu yhteistyössä  Valmistelussa tavoitteena laaja yhteistyö –eri ministeriöt ja hallinnonalat, sidosryhmät, verkostot, kansalaiset –varmistaa toimijoiden sitoutumisen  Syksyn aikana kärkialueet ja tavoitteet määritelty, vastuuhenkilöt sovittu  Ministeriöiden yhteinen valmistelu poikkihallinnollisesti kahdella tasolla: –Strategisen tason valmistelu kansliapäällikkötasolla (tai muu korkea ministeriöiden välinen yhteistyö, johon kansliapäällikkötasolta kutsu osallistua yhteistyöhön ja nimetä edustajat). –Asiantuntijavirkamiestason valmistelu, jossa vahva kontribuutio ministeriöiden HyTE-yhteyshenkilöillä ja muilla HyTE-prosessiin osallistuneilla.  Työskentely foorumeissa, työpajoissa sekä erilaisilla sähköisillä alustoilla Etunimi Sukunimi11

Nykytilan kuvaus – mihin haasteisiin tulisi vastata?  Hyvinvointi- ja terveyserot ‒ Hyvinvointi- ja terveyserot sosioekonomisten ryhmien, sukupuolten, valtaväestön ja vähemmistöjen sekä maantieteellisten alueiden välillä ovat suuria, ja osin kasvaneet.  Ei tarttuvat taudit –Ennenaikainen kuolleisuus on pienentynyt, mutta kehitys monen riskitekijän kohdalla huolestuttavaa. Keskeisiä riskitekijöitä ovat tupakka, alkoholi, ravitsemukseen liittyvät ongelmat ja liikkumattomuus.  Mielenterveyden ongelmat –Mielenterveys ei ole parantunut samalla tavalla kuin yleinen terveydentila. Mielenterveys- ja päihdeongelmien esiintyminen samanaikaisesti on yleistä.  Tapaturmat –Huomattava osa tapaturmaisista kuolemista ja vammaan johtaneista tapaturmista sattuu kotona ja vapaa-aikana.  Tartuntataudit –Kansainväliset tartuntatautiuhkat ovat viime vuosina lisääntyneet. Merkittäviä syitä ovat mm. mikrobilääkeresistenssin kasvu ja lisääntynyt ihmisten ja tavaran liikkuvuus.  Ympäristöriskit –Ympäristöaltisteet aiheuttavat noin 10 % kuolemista ja sairastapauksista. Merkittävimpiä haittoja ovat ulkoilman pienhiukkaset, ympäristömelu, sisäilman radon ja passiivinen tupakointi Etunimi Sukunimi12

Etunimi Sukunimi13  Väestön hyvinvointi, terveys ja osallisuus turvataan –eriarvoisuutta vähentämällä, –huolehtimalla hyvinvointia ja terveyttä tukevista ympäristöistä sekä –turvaamalla toimivat palvelut eri elämäntilanteissa.  Kansanterveyttä edistetään tehokkaasti vaikuttamalla keskeisimpiin pitkäaikaissairauksia ja terveysongelmia määrittäviin tekijöihin.  Tunnistettuihin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan eri hallinnonalojen yhteistyötä, poikkihallinnollisia toimia sekä hyvinvointi- ja terveysnäkökulmien tunnistamista ja huomioon ottamista kaikkien hallinnonalojen politiikkatoimissa.  Toimenpiteissä tulee huomioida vaikutusten arviointi, vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus laajasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Haasteisiin vastaaminen - Lähtökohtia

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteitä Eriarvon vähentäminen, osallisuuden ja aktiivisuuden vahvistaminen Toimivat palvelut Hyvinvointia ja terveyttä vahvistavat ympäristöt Etunimi Sukunimi14 Hyvinvointia ja terveyttä edistetään laaja- alaisesti kaikissa julkisissa, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluissa. Palvelut uudessa roolissa mahdollistajina Hyvinvointia ja terveyttä edistävien yhteisöjen vahvistaminen Terveyttä edistävien valintojen tukeminen Laaja-alaisuus: yhdyskuntasuunnittelu, asuminen, liikenne, muu rakennettu ympäristö sekä luonnonympäristö Tiivis hallinnonalojen välinen yhteistyö valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti Yhteistyörakenteet ja -käytännöt Järjestöt, sidosryhmät ja kansalaiset Kestävä hyvinvointi ja terveys kaikissa väestö- ryhmissä

Aktiivinen viestintä Työstettävien teemojen tunnistaminen Taustatekijöiden, voimavarojen, riskien ja uhkien kuvaus asiantuntijatyöryhmät Tupakka Liikunta Mielenterveyden suojaavat ja riskitekijät Teemojen työstäminen monialaiset työryhmät Hyvinvointia ja terveyttä vahvistavat arkiympäristöt Eriarvon vähentäminen, osallisuus ja aktiivisuus Toimivat palvelut Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 Toimeenpanosuunnitelma – laaja sidosryhmäyhteistyö Osattomuus ja syrjäytyminen Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 valmisteluprosessi Sidosryhmien tunnistaminen Työ- suunnitelma Kesä 2015 syys– loka 2015 marras –joulu 2015 Kevät 2016 Ravitsemus Alkoholi ja päihteet X Ympäristöriskit Tartuntataudit Tapaturmat Laaja sidosryhmäyhteistyö: foorumit, sähköiset alustat, jne

Ympäristöriskit Mielenterveyttä suojaavat ja uhkaavat tekijät Tartuntataudit Teemojen työstäminen työryhmissä Etunimi Sukunimi16 X Tupakka Alkoholi ja päihteet Tapaturmat Liikunta Ravitsemus Osattomuus ja syrjäytyminen Toimivat palvelut Hyvinvointia ja terveyttä vahvistavat arkiympäristöt Eriarvon vähentäminen, osallisuus ja aktiivisuus Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 Tietopohja Mielipiteet ja kulttuuri Kansain- välisyys Talous

Rakennepoliittiset uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Tavoitteena terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus

Järjestämisratkaisu Kuntaa suuremmat itsehallintoalueet –Alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot –Alueita on yhteensä enintään 19 Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi 19 Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. PÄÄTOIMENPITEET: 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessä. 4/1610/1510/167/171/ /15 Päätös alueitten määrästä ja rahoituksen perusratkai- susta Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennus- investointien koordinaatio sta ja vaalien periaatteista Järjestämis -laki lausunto- kierrok- selle HE eduskuntaan Sote- järjestämislak i Vaalit ja muutos- hallinto Järjestämis- vastuu sote-alueille

 Sote-uudistusta toteutettaessa on huolehdittava, että kunnat toimivat myös jatkossa aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä.  Tämän toteuttamiseksi kuntien ja itsehallintoalueiden on toimittava tiiviissä yhteistyössä.  Uudistukseen liittyen tulee myös kehittää kannustinjärjestelmiä, joilla voidaan tukea ja palkita kuntia, jotka ovat kyenneet parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä Selvityshenkilöraportti ) Itsehallintoalueiden ja kuntien keskinäiset suhteet erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Miten uudistuksessa toteutetaan  Kuntien ja sote-alueiden yhteistyösuhteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä  Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ohjaavan ajankohtaisen tiedon väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutoksista hyödyntäminen  Työvälineiden käyttö (mm. hyvinvointikertomus)  Sote-alueen rooli ja vastuut –kannusteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen palvelutuotannossa –kunnille tarjottava asiantuntijatuki ja yhteistyö  Kunnan rooli ja vastuut –edelleen kunnan vastuulla –miten sote-asiantuntemus osaksi poikkihallinnollista työtä –kannusteet jatkaa ja vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä