Ajankohtaista opetusministeriöstä Johtaja Anita Lehikoinen

2 AJANKOHTAISTA KOREKAKOULU- JA TIEDEPOLITIIKASSA Innovaatioselonteon jatkotoimet: –TTN:n Linjaus 2008 –raportti Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus (t&k-toiminta, tutkijanura, kansainvälistyminen), infrastruktuurirahoitus, Suomen Akatemian ja Tekesin rahoitus Kansainvälistymisstrategia –päätösseminaari Yliopisto-, amk-, SA -lakien valmistelutilanne

3 KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Hallitusohjelman mukaisesti korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan Päälinjaukset valtioneuvoston Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosiksi Osa Eurooppalaista korkeakoululaitoksen nykyaikaistamista OECD:n korkeakoulutuksen teema-arviointi nostaa kehittämiskohteiksi Suomessa kansainvälistymisen, korkeakoululaitoksen työnjaon ja taloudelliset toimintaedellytykset

4 KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Korkeakoulujen toiminnan tehostamisella lisäresursseja opetukseen ja tutkimukseen Vahvistetaan -Huippututkimusta ja strategisia painoaloja -Korkeakoulujen roolia innovaatiojärjestelmässä -Korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta Parannetaan opetuksen laatua Turvataan osaavan työvoiman saatavuus Monipuolistetaan korkeakoulujen rahoituspohjaa

5 KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen pohjana duaalimalli sekä alueellisesti ja aloittaisesti vahvemmat korkeakouluprofiilit Yliopiston tavoitekoko on pääosin 3 000, ammattikorkeakou-lun pääosin ja strategisen liittoutuman pääosin kokopäiväopiskelijaa Uusia tutkinnonanto-oikeuksia ei pääosin myönnetä Alueellisesti kattava korkeakoululaitos turvataan maan eri osissa Opetuksen ja tutkimuksen laatua parannetaan sisäisiä koulutus- ja tutkimusrakenteita uudistamalla Alakohtaisia suosituksia

6 OPETUSMINISTERIÖN VISIO KORKEAKOULU- VERKOSTA 2020 Korkeakouluja ja yksiköitä nykyistä vähemmän - vahvempi taloudellinen kantokyky Yksiköt nykyistä suurempia -kansainväliset yhteistyöedellytykset paranevat -edellytykset poikki- ja monitieteisyyteen vahvistuvat -opiskelijoille lisää valintamahdollisuuksia Enintään 15 yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua -näillä 3-5 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategista liittoutumaa

7 NÄKÖKULMIA RAKENTEELLISEEN KEHITTÄMISEEN Uusia korkeakoulurakenteita on syntymässä runsaasti –Aalto yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Turun uusi yliopisto –Metropolia, Haaga-Helia ja Novia jo aloittaneet toimintansa. Pirkanmaalla on rakentumassa uusi ammattikorkeakoulu Tampereen ja Pirkanmaan amk:jen pohjalle –Lapin ja Kaakkois-Suomen korkeakoulukokonaisuudet –Monia erityyppisiä, tiiviimpää yhteistyötä ja strategista kumppanuutta hakevia kokonaisuuksia käynnissä –Opetusministeriö on tukenut monia hankkeita yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa

8 NÄKÖKULMIA RAKENTEELLISEEN KEHITTÄMISEEN Havaintoja viime kevään neuvottelukierroksen jälkeen: Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa monia erilaisia hankkeita vireillä. Monissa päästy myös toteutukseen. Julkisuudessa näkyvimmin esillä fuusiot ja allianssit. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja yhteisiä toimintarakenteita tutkimuslaitosten ja työelämän kanssa on edelleen hyödynnetty liian vähän Useissa korkeakouluissa koulutusta/yksiköitä, joissa on heikko vetovoima, ongelmia läpäisyssä ja valmistuneiden työllistymisessä  kehittämistoimia ja ratkaisuja pitäisi tehdä nopeasti Yliopistojen, yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen paikallisen yhteistyön tiivistäminen on järkevää, mutta onko se yksistään riittävää? Yliopistokeskusten toimintaa on kehitetty pääosin runsaalla alueiden rahoituksella ja rakennerahastovaroin  jatkossa on kiinnitettävä enemmän huomiota myös alueen itsenäisten korkeakoulujen toimintaedellytysten turvaamiseen

9 NÄKÖKULMIA RAKENTEELLISEEN KEHITTÄMISEEN – Miten tästä eteenpäin? Kaikkien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa sovittiin, että ne uudistavat strategiansa siten, että ne ovat käytettävissä vuonna 2010 käytävissä neuvotteluissa – Strategioissa tulee painottaa erityisesti profiloitumista sekä kansainvälisiä ja kansallisia kumppanuuksia –Strategiatyössä otetaan huomioon koulutusalakohtaiset kehittämistarpeet ja elinikäinen oppiminen –Strategiatyö luo pohjan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmalle vuosiksi –Strategiatyössä on huomioitava riittävästi korkeakoulukentässä laajemmin tapahtuvat muutokset, kun asemoidaan omia ratkaisuja –Strategiatyöhön tuovat tukea korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia, kansallinen innovaatiostrategia, aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus ja aiemmasta aluestrategiayhteistyöstä saadut kokemukset

10 NÄKÖKULMIA RAKENTEELLISEEN KEHITTÄMISEEN – Miten tästä eteenpäin? Korkeakoulujen välisen yhteistyön syventämismahdollisuuksia koskevia selvityksiä käynnistetty keväällä sovittujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteiden pohjalta Opetusministeriö seuraa tiiviisti hankkeita ja osallistuu tarvittaessa korkeakoulujen välisiin neuvotteluihin OPM selvittää neuvotteluilla ja keskusteluilla kaikkien hankkeiden etenemistä jo ennen ensi kevään neuvottelukierrosta (marras-tammikuun aikana)

11 NÄKÖKULMIA RAKENTEELLISEEN KEHITTÄMISEEN – Miten tästä eteenpäin? OPM:n toiveet jatkotyölle: Korkeakoulujen yhteistyön syventämisen, strategisten liittoutuminen ja työnjaon kehittämisen tavoitteena tulee olla koulutuksen ja t&k-työn vahvistaminen  alueiden kilpailukyky ja menestysedellytykset paranevat Alueilla tulee miettiä, millaisilla korkeakoulurakenteilla ja panostuksilla tätä alueellista vaikuttavuutta voidaan parhaiten vahvistaa  Mikä on riittävää uudistuvassa ja kansainvälistyvässä korkeakoulukentässä? Myös korkeakoulun strategisten painoalojen vahvistaminen edellyttää usein myös luopumista ja/tai korkeakoulujen välistä profiloitumista ja työnjakoa  tavoitteena kaikki voittavat Korkeakoulujen yhteistyön vahvistaminen innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa on kannatettavaa. Myös kansainvälistymisessä yhteistyöllä saadaan vahvuutta.