ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN SEMINAARI Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Kajaani 20.11.2009.

Esitys aiheesta: "ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN SEMINAARI Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Kajaani 20.11.2009."— Esityksen transkriptio:

1 ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN SEMINAARI Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Kajaani 20.11.2009

2 2 AJANKOHTAISTA KORKEAKOULUISTA Sopimusneuvottelut Rakenteellinen kehittäminen Korkeakoulujen strategiatyö Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia KESUn mitoitustarkiste vuosiksi 2010-2012 Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta Yliopistouudistus Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

3 3 AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSNEUVOTTELUT Neuvottelut 8.4. -12.5.2009 Strategiat keskustelu ammattikorkeakoulun strategiasta muutokset sopimusteksteihin tarpeellisin osin –Rakenteellinen kehittäminen kytkeytyy strategiatyöhön mahdollisuus valmisteleviin keskusteluihin –Strateginen hankerahoitus vuosille 2011-2012 OPM ottaa strategiatyön huomioon hankerahoituksen kohdentamisessa Palautemenettely Seuraavat sopimusneuvottelut 2012 koskien vuosia 2013-2016

4 4 KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Rakenteellinen kehittäminen keskeisesti esillä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sopimusneuvotteluissa –rakenteellinen kehittäminen ei kovin vahvasti esillä korkeakoulujen strategioissa –rakenteellisen kehittämisen mahdollisuuksia hyödynnetty vielä varsin vähän strategiatyön resursoinnissa Syksyllä 2009 opetusministeriö käynnistää neuvottelujen jälkeen toimenpideohjelman valmistelutyön Uusi sektoritutkimuksen neuvottelukunta selvittää sektoritutkimuksen rakenteellisen uudistamisen tarpeita Tavoitteena on sisällyttää valmistelutyön pohjalta korkeakoulujen ja sektoritutkimuksen rakenteellisen kehittämisen ohjelma osaksi tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaraporttia 2010 Koulutuksen nopeuttamistyöryhmä –valintoja koskevat esitykset vuoden lopussa –muut esitykset maaliskuun 2010 loppuun mennessä

5 5 NÄKÖKULMIA KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖHÖN Toimintaympäristöanalyysi ja oman toiminnan asemointi Kasvuhakuisuus vs. elinikäinen oppiminen Rakenteellinen kehittäminen Talousstrategian kytkentä ohjaus- ja johtamisjärjestelmään Painoalat ja tutkimusinfrastruktuurit Kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet Työelämäyhteydet ja elinkeinoyhteistyö Tutkimustulosten hyödyntäminen

6 6 KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa määritelty tahtotila ja tavoitteet vuodelle 2015 sekä keskeiset keinot ja politiikkatoimet tavoitteisiin pääsemiseksi –toimeenpanon käynnistyminen arvioidaan osana v. 2011 aloittavan hallituksen ohjelman valmistelua –loppuarviointi 2016 Painopisteet –aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö –laadun ja vetovoiman lisääminen –ml. kv. strategiset kumppanuudet –osaamisen vienti –monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen – ml. maahanmuuttajataustaisten koulutus –globaali vastuu Korkeakoulut määrittelevät kansainvälisen toiminnan painopisteensä osana kokonaisstrategioitaan kansallisen strategian tavoitteiden pohjalta. –kansallisen strategian toimenpiteiden painottaminen oman profiilin mukaisesti ja tärkeimpien strategisten kumppanuuksien määrittely Uuden yliopistolain myötä vieraskielisten maisteriohjelmien lukukausimaksukokeilu EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville

7 7 KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN VÄLIARVIOINTI KESU:n mitoitustavoitteet tarkistetaan marraskuun lopussa Väliarvioinnissa –tehdään pitkän aikavälin ennakointia (tavoite vuodessa 2020 ja sen työvoimatarpeessa) –tehdään laskelmia aloittajatavoitteiksi (nuorten ja aikuisten koulutus) vuosille 2011-2015 tulevat työelämään vuosikymmenen lopulla –koskee kehittämissuunnitelman määrällisiä tavoitteita Tässä vaiheessa mitoitukseen ei odotettavissa suuria muutoksia –sivistyspoliittinen ministerityöryhmä käsittelee asiaa 9.12.

8 8 OPM:N AMMATTIKORKEAKOULUJEN TKI-TOIMINNAN TYÖRYHMÄ OPM:n työryhmän määräaika 31.12.2009 –väliraportti 30.9.2009 Tekee ehdotuksia ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tavoitteiksi ja roolin selkeyttämiseksi innovaatiojärjestelmässä Alustavia kehittämistarpeita TKI-toiminta ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä -> rahoituksesta huolehdittava Kansallisten TKI-rahoittajien rahoitusinstrumenttien kehittäminen tukemaan pitkäjänteistä ja monialaista yhteistyötä ja työnjakoa innovaatiojärjestelmän toimijoiden välillä Yhteistyön vahvistaminen, päällekkäisyyksien karsiminen ja työnjakojen selkeyttäminen -> alueelliset innovaatiojärjestelmät vahvistuvat

9 9 INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN KANSAINVÄLINEN ARVIOINTI Innovaatiojärjestelmämme on kokonaisuutena varsin hyvässä tilassa Kriittisiä huomioita –Korkeakoulujen kansainvälisyys vähäistä –Opintoajat pitkiä –Tutkimuslaitos- ja korkeakoulujärjestelmä sirpaloitunut ja hajautunut –Korkeakoulujen toiminnassa päällekkäisyyksiä –Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa tulee selkeyttää

10 10 ELINIKÄINEN OPPIMINEN Korkeakoulut mahdollistavat monipuoliset tutkintojen osien suorittamismahdollisuudet niin, että aikuisväestö saa aikaisempaa parempia vaihtoehtoja tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumiselle, ja tutkintoon johtavan koulutuksen läpäisy paranee vuoteen 2015 mennessä. Tutkinnon jälkeiseen osaamistarpeeseen luodaan laajoja erityispätevyyksiä: (30-60 op, EQF/NQF taso 6 -7 ) Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys: "Viitekehyksestä säädettäisiin lailla. Lakiin koottaisiin myös korkeakoulutettujen erityispätevyydet." Korkeakoulutetuille luodaan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus: koulutus perustuu sopimuksiin 1) työantajan ja korkeakoulun välillä 2) työnantajan ja opiskelijan/työntekijän välillä. Korkeakoulu vastaa koulutuksen laadusta ja toimii hallintoviranomaisena. Opetusministeriö suuntaa oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset vastaamaan erityispätevyyksien laajuutta ja sisältöä. Edellytyksenä mm. pitkäkestoinen tarve työmarkkinoilla ja luominen aloille, joissa korkeakouluun kytkeytyvä arviointi, opetus ja ohjaus tuovat merkittävää lisäarvoa työelämässä vaadittavan ammatillisen erityisosaamisen kehittämisessä. Syksyllä 2009 alkavat ensimmäiset oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset: Kasvuyrityksen johtaminen, Kuntapalveluiden tuotekehittäminen, Talous- ja velkaneuvojan koulutus, Kansainvälisen liiketoiminnan arvoketjun kehittäjä (Value Chain Developer), Kansainvälinen yritysviestintä, Perioperatiivisen hoitotyön osaaja, Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen, Yhdyskunta- ja aluesuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus ja Satamatoimintojen opinnot. Uusi haku oppisopimustyyppisen täydennyskoulutukseen syksyllä 2009. Hakuaika päättyy 13.12.2009. Rahoitus 4 miljoonaa euroa – yli 1200 laskennallista opiskelijapaikkaa.

11 11 KORKEAKOULUTUKSEN MITOITUS (ei lopullinen)

12 12 KORKEAKOULUTUKSEN MITOITUS... Koulutustarjonnasta 47% korkeakoulutuksessa ja 53% toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Vuoden 2012 aloittajatavoitteet lähellä nykyistä korkeakoulutuksen mitoitusta – koulutustarve laskee kuitenkin vuoteen 2020 mennessä Asetetuissa aloittajatavoitteissa kuitenkin alakohtaisia muutostarpeita verrattuna vuoden 2006 uusien opiskelijoiden määrään Vähennettävä koulutus: - Kulttuurialan koulutus (erityisesti käsi- ja taideteollisuus, amk:n viestintä, yo:n kulttuurin ja taiteen tutkimus) - Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutus (poikkeuksena oikeustiede ja sosiaalitieteet)

13 13 KORKEAKOULUTUKSEN MITOITUS... - Tekniikka ja liikenne (poikkeuksena arkkitehtuuri ja rakentaminen sekä amk:n sähkö- ja automaatiotekniikka) - Matkailuala Koulutusta lisättävä: - Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala - Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus ammattikorkeakouluissa

14 14 AMMATTIKORKEAKOULUJEN VETOVOIMA AMK:tKajaaniKemi-Keski-OAMKPKAMKROAMKSavonia veto-TornioPohj. voima Humanistinen ja kasv.1,900.9 Kulttuuriala3,301,30,44,71,52,3 Yhteisk., liiket. ja hallinto4,304,22,53,24,71,94,23,5 Luonnontieteet3,602,18,8 2,91,0 Tekniikka ja liikenne2,301,42,51,92,71,13,12,2 Luonnonvara- ja ymp.ala1,301,31,0 1,4 Soster3,802,73,37,04,33,13,34,0 Matkailu, rav., talous3,103,88,92,42,93,5 3,202,83,32,93,51,82,92,8 1/4 2/3 2/4 7/7 1/5 3/4 Hakijat/40 aloituspaikkaa

15 15 ODOTUKSIA STRATEGIATYÖLLE Toimintaympäristön analyysi Painoalojen valinta Koulutusohjelmarakenteet ja koulutuksen eri muotojen joustava hyödyntäminen (elinikäinen oippiminen) Koulutusyksikkörakenteet TKI-toiminnan rooli Kansainvälistyminen Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja aluevaikuttavuus Työnjako ja kumppanuudet Talousstrategia Valintoja ja sitoutumista niihin