Duaalimallin lyhyt historiikki

Duaalimalli näkökulmia 1) Instituutiolähtöinen Yliopistolla ja ammattikorkeakouluilla erilaiset tehtävät, tavoitteet, tutkinnot ja rakenteet – parempi pitää erillään 2) Tutkintolähtöinen Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteet ja sisällöt ovat erilaisia ja niiden kehittäminen tapahtuu tältä pohjalta - nykytulkinta 3) Työelämälähtöinen Työtehtävät ovat erilaisia (vai onko todellisuudessa alakohtaisia eroja)

Valtakunnallsia linjauksia  Hallitusohjelma 4/2007 ”Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään duaalimallin pohjalta, joka perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin, tutkintonimikkeisiin ja tehtäviin.”.

Linjauksia jatkoa KESU Korkeakoulujen toiminnan laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi korkeakoulujenvälisiä kansallisia ja kansainvälisiä strategisia liittoumia tuetaan. Liittoumien astevaihtelee korkeakoulujen välisistä fuusioista yhteistyön tiivistämiseen opetuksessa,tutkimuksessa, tukipalveluissa sekä aineistojen ja laitteistojen yhteiskäytössä. Vuoden 2012 korkeakoululaitos muodostuu duaalimallin mukaisesti yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Kunkin yliopiston ja ammattikorkeakoulun profiili painottuu eri tavalla opetuksen, tutkimuksen, työelämäkytkentöjen ja aluekehitystehtävän suhteen”

Linjauksia jatkoa Yliopistolaki 5/2009 Yliopistoilla voi olla toisten yliopistojen..yhteisiä yksiköitä ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten tai muiden julkisten tai yksityisten yhteisöjen kanssa…(27§ 3 mom) Vastaava säännös tullee uudistettavaan ammattikorkeakoululainsäädäntöön

Linjauksia jatkuu  Hallitusohjelma 6/2011  ”Korkeakoulutuksen laadun parantamiseksi ja toisen asteen alueellisen kattavuuden turvaamiseksi edistetään oppilaitos- ja korkeakoulurajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä”.  ”Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoja kehitetään tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta.”

Keskeisiä linjauksia jatkoa  Duaalimallin tulkitsijat (Jäppinen 2009)  Fundamentalistit (yliopistot ja ammattikorkeakoulut tiukasti erillään, kehityksen jarruttajat)  Rabulistit (amk-tutkinnoista yliopstotutkintojen esiaste, professorit ja tohtorin tutkinnot ammattikorkeakouluihin, duaalimallin sekoittajat)  Luovat soveltajat (yhteistyö sektoreiden välillä, osaamisen yhdistäminen profiilit säilyttäen, yhteisiä yksiköitä ja palveluja, pragmaattiset kehittäjät)