Konsernilaskenta Kertausluento 18.5.2016 Tuija Kahela, KHT 28.4.2017 Konsernilaskenta Kertausluento 18.5.2016 Tuija Kahela, KHT Sanna Kytöharju, KHT Timo Eerola, KHT

Konsernirakenteet

Konsernirakenteet E Oy:llä on välitön määräysvalta T1 Oy:ssä ja välillinen määräysvalta T2 Oy:ssä.

Konsernirakenteet E Oy:llä on välitön määräysvalta T1 Oy:ssä, T2 Oy:ssä ja T3 Oy:ssä.

Konsernirakenteet E Oy muodostaa konsernin yhdessä tytäryritystensä T1 ja T2 kanssa, vaikka E Oy:n osuus matemaattisesti laskien on vain 43%:a äänivallasta - Koska E Oy:llä on määräysvalta T1 Oy:ssä, sen äänivalta on T2 Oy:ssä todellisuudessa 55%:a (25% + 30%)

Konsernirakenteet Rakenne ei muodosta konsernia, vaikka matemaattisesti E Oy omistaa 56%:a T2 Oy:stä - Ei määräysvaltaa T1 Oy:ssä => ei pysty käyttämään T1 Oy:n omistamien T2 Oy:n osakkeiden päätösvaltaa

Konsernirakenteet A Oy:llä on välitön määräysvalta C Oy:ssä ja B Ky:ssä sekä välillinen määräysvalta D Oy:ssä. Konserniin kuuluvat lisäksi osakkuusyritys E Oy sekä omistusyhteysyritys osuuskunta P.

KPL Hankintamenolaskelma

Hankintameno KPL:ssa ei ole selkeästi määritelty hankintamenon käsitettä Hankintameno tulee aina selvittää, kun kyseessä on perustaminen (tytäryhtiö, osakkuusyhtiö, yhteisyritys) tai hankinta (tytäryhtiö, osakkuusyhtiö, yhteisyritys). Hankintameno koostuu: Osakkeiden nimellisarvoa vastaavana osakepääomana sijoitetusta määrästä (perustamisvaihe) tai Osakkeista maksetusta kauppahinnasta mukaan lukien mahdollisena nimellisarvon ylittävänä ylikurssina osakkeista maksetusta määrästä (markkinahinta). Hankintamenoon tulee lukea myös asiantuntijakulut, varainsiirtoverot ja mahdollinen lisäkauppahinta.

Sisäisen omistuksen eliminointi – hyvä muistaa Konsernin sisäinen tytäryritysten osakkaiden tai osuuksien omistus eliminoidaan vähentämällä niiden hankintameno sekä tytäryrityksen hankinta-ajankohdan mukaisesta omasta pääomasta määrä, joka vastaa konsernin omistusosuutta. Huom! Tytäryrityksen omaan pääomaan luetaan myös laskennallisella verovelalla vähennetty poistoero ja vapaaehtoiset varaukset. Pääsäännön mukaan vähemmistöosuus erotetaan kaikista kohdistuksista Hankintamenomenetelmä KPL:n mukainen päämenetelmä Käytetyin eliminointimenetelmä Tällä kurssilla keskitytään pääosin hankintamenomenetelmän mukaiseen eliminointiin Jos yrityksen osakkeita on hankittu konsernin omistukseen ennen kuin siitä tuli tytäryritys, niiden hankintameno saadaan eliminoida sen ajankohdan oman pääoman perusteella, jolloin yrityksestä tuli tytäryritys. Osakkeita on siis voitu hankkia ennen konsernisuhteen syntymistä niitä eliminoimatta.

Konserniaktiiva ja konserniliikearvo Jos osakkeiden tai osuuksien hankintameno on suurempi kuin vastaava oma pääoma, kohdennetaan jäännöserä (hankintameno – opo => 0) eli konserniaktiiva niihin omaisuus- tai velkaeriin, joista sen katsotaan johtuvan. Konserniliikearvo on se osa konserniaktiivasta, jota ei voida kohdentaa omaisuus- tai velkaerille. poistetaan enintään viiden vuoden kuluessa tai vaikutusaikanaan, jos se on pidempi kuin viisi vuotta, kuitenkin enintään 20 vuoden kuluessa. Vertaa IFRS -määräykset

Konsernipassiiva ja konsernireservi Jos osakkeiden tai osuuksien hankintameno on pienempi kuin vastaava oma pääoma, kohdennetaan jäännöserä (hankintameno – opo <= 0), eli konsernipassiiva, niihin omaisuus- tai velkaeriin, joista sen katsotaan johtuvan Konsernireservi on se osa konsernipassiivasta, jota ei voida kohdentaa omaisuus- tai velkaerille. merkitään tuotoksi konsernituloslaskelmaan, kun vastaava meno tai menetys on kirjattu kuluksi tytäryrityksen tuloslaskelmaan taikka sitä vastaava tuotto on realisoitunut.

IFRS Hankintamenolaskelma

IFRS Hankintamenon määritelmä 28.4.2017 IFRS Hankintamenon määritelmä IFRS 3.37 - 38 Hankintameno on vastikkeen kaupan toteutumisajankohdan (the date of exchange) käypä arvo, jonka hankkijaosapuoli on luovuttanut saadakseen määräysvallan hankinnan kohteesta. Hankkijaosapuolen liikkeelle laskemat arvopaperit arvostetaan käypään arvoon (at the date of exchange). Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi (aikaisemmin sisältyivät hankintamenoon) – ei kuitenkaan oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun liittyviä menoja. IFRS 3.10 -31 Yksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin Myös IAS 37:n mukainen ehdollinen velka edellytyksenä, että käypä arvo voidaan määrittää luotettavasti IFRS 5 poikkeuksena Määräysvallattomien osuus arvostetaan myös käypään arvoon Erotetaan käsitteellisesti the date of exchange: transaktio tapahtuu the acquisition date: määräysvalta siirtyy erottelulla tärkeä merkitys vaiheittaisissa hankinnoissa IFRS 3:ssa hankintamenoon ei saa enää sisällyttää rahoituksen hankkimiseen liittyviä menoja. Phase 2:ssa ehkä arvioidaan uudelleen hankintamenon sisältöä. KILA 1591/1999, Noteerattukin osake siis arvostetaan hankitun yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Seuraus: ei liikearvoa!

IFRS Hankittujen varojen ja velkojen kirjaaminen taseeseen 28.4.2017 IFRS Hankittujen varojen ja velkojen kirjaaminen taseeseen IFRS:ssä lasketaan ensin hankitun yrityksen käyvät nettovarat, jonka jälkeen voidaan sen perusteella laskea liikearvo. Hankitut varat ja velat tulevat aina käyvin arvoin konsernitilinpäätökseen. Liikearvo = se osa hankintamenosta, joka ylittää hankkijaosapuolen osuuden yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvästä arvosta kaupan toteutumisajankohtana

Keskinäiset liiketapahtumat

Sisäisten liiketapahtumien eliminointi Konsernitilinpäätöksen tavoitteena esittää konsernin tulos ja taloudellinen asema kuin se olisi yksi yritys Konsernin tuloslaskelmasta ja taseesta on vähennettävä konsernin sisäiset tuotot ja kulut, tase-eriin sisältyvät katteet, saamiset ja velat sekä voitonjako. Sisäisten erien eliminoinnit tehdään samalla tavalla riippumatta siitä, noudattaako yhtiö IFRS-standardeja vai Suomen kirjanpitolakia.

Sisäisten liiketapahtumien eliminointi Konsernin sisäisten tuottojen ja kulujen sekä saamisten ja velkojen eliminoinnilla ei vaikutusta konsernin tulokseen tai omaan pääomaan. Sisäiset liiketapahtumat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä, koska konsernikokonaisuuden kannalta ne eivät ole toteutuneita transaktioita. Eliminoinneilla ei yleensä ole vaikutusta konsernin tulokseen Poikkeuksena sisäinen osingonjako ja sisäiset katteet Tapahtumat vaikuttavat kuitenkin tuloksen muodostumisesta saatavaan kuvaan

Laskennalliset verot

Laskennalliset verot Kirjanpitolautakunnan yleisohje laskennallisista veroista annettu 12.9.2006 KILAn yleisohjeen mukaisesti laskennallisten verojen kirjanpitolain mukainen käsittely on yhteneväinen IAS 12 kanssa. Konsernitilinpäätöksen laatijan tulee esittää laskennalliset verovelat ja –saamiset omina erinään tuloslaskelmassa ja taseessa (olennaisuus huomioiden) Konsernitilinpäätöksen laskennalliset verot johtuvat jaksotuseroista, arvostuseroista, yhdistelytoimenpiteistä johtuvista eroista.

Laskennalliset verot Laskennalliset verot syntyvät siitä, että tapahtuma ja sen verovaikutus eivät ole samalla tilikaudella. Tulo tuloslaskelmassa eri tilikaudella tuottona kuin se on veronalainen. Aikaisemmalla tilikaudella = verovelka (kts.alle) Myöhemmällä tilikaudella = verosaaminen

Laskennalliset verot Meno vähennetään verotuksessa eri tilikaudella kuin kirjataan kuluna tuloslaskelmaan. Aikaisemmalla tilikaudella = verovelka Myöhemmällä tilikaudella = verosaaminen (kts. alle) Laskennallisten verojen kirjaamisen myötä tapahtuma ja sen verovaikutus käsitellään kirjapidossa aina samalla kaudella.

Laskennalliset verot konsernitilinpäätöksessä Kertauksena: konsernitilinpäätökseen laskennallisia veroja muodostuu: erillistilinpäätöksiin sisältyvistä laskennallisista veroveloista ja –saamisista. eristä, jotka syntyvät erillistilinpäätösten muuttamisesta konsernin laskentaperiaatteiden mukaisiksi. poistoerosta ja vapaaehtoisista varauksista. yhdistelytoimenpiteistä aiheutuvista eristä.

Poistoeron käsittely konsernitilinpäätöksessä

Poistoero konsernitilinpäätöksessä Konsernitilinpäätöstä laadittaessa poistoero (niin kertynyt kuin tilikaudenkin) puretaan laskennalliseen verovelkaan ja oman pääoman osuuteen. Purkutavat Mikäli erillisyhtiö (konsernin emoyhtiö) purkaa poistoeron omaan tilinpäätökseensä, niin kaikkien konserniyhtiöiden tulee menetellä samoin ja purkaa omat mahdolliset poistoeronsa erillistilinpäätökseen. Toinen (ja käytetyin) menetelmä: Erillisyhtiöt eivät pura poistoerojaan erillistilinpäätöksiin, vaan poistoeron purku tehdään ainoastaan konsernitilinpäätökseen.  

Poistoero konsernitilinpäätöksessä Kertynyt poistoero (alkava tase) Puretaan alkavan taseen voittovaroihin ja laskennalliseen verovelkaan. Käytännössä tarkoittaa sitä, että purku tehdään vain silloin, kun poistoeron jako voittovaroihin ja laskennalliseen verovelkaan tehdään ensimmäisen kerran. Tämän jälkeen purku tapahtuu tilikauden muutoksen kautta. Muistettava, kun konsernitilinpäätös laaditaan ensimmäisen kerran. Tilikauden poistoero (tulosvaikutteinen) Puretaan tilikauden tuloksen kautta Jako laskennalliseen verovelkaan ja tulososuuteen Kts. Excel esimerkki luennolta

Vähemmistöosuus

Vähemmistöosuuden erottaminen Vähemmistöosuus tuloksesta: Muiden kuin konserniyritysten omistusta vastaavat osuudet tytäryritysten tuloksista merkitään konsernituloslaskelmaan omaksi eräkseen. Esitetään konsernituloslaskelman viimeisenä eränä ennen tilikauden tulosta. Vähemmistöosuus omasta pääomasta: Muiden kuin konserniyritysten omistusta tytäryrityksissä vastaavat osuudet tytäryritysten omista pääomista merkitään konsernitaseeseen omaksi eräkseen. Esitetään konsernitaseessa oman pääoman jälkeen.

Vähemmistöosuuden erottaminen 28.4.2017 Vähemmistöosuuden erottaminen Laskennan pohjana on osakeomistusmäärä, ei äänivalta. Merkitsevää on erilainen oikeus tytäryrityksen tulokseen ja omaan pääomaan. oikeus vähimmäisosinkoon mm. yhtiöjärjestyksen perusteella poikkeava oikeus tytäryhtiön varoihin yhtiötä purettaessa

Vähemmistöosuuden erottaminen Vähemmistöosuus erotetaan oikaistusta tuloksesta ja oikaistusta omasta pääomasta. Ko. tytäryhtiöön kohdistuvat oikaisut, jotka vaikuttavat konsernitulokseen tai tytäryhtiön oman pääoman eriin. Vähemmistöosuudet: välitön (suora) vähemmistö välillinen (epäsuora) vähemmistö kertaantuva vähemmistö

Ulkomaisten tytäryhtiöiden yhdisteleminen

Ulkomaisen tytäryhtiön yhdistäminen Tilinpäätöksen sisällön yhdenmukaistaminen Tilinpäätöksen muuntaminen Suomen rahaksi Sisäisten liiketapahtumien oikaiseminen Sisällön yhdenmukaistaminen Yhtenäiset tilinpäätösperiaatteet (KPL 6:4§ 2 mom.) Tuloslaskelma- ja tasekaavat

Tilinpäätöserien muuntaminen Suomen rahaksi 28.4.2017 Tilinpäätöserien muuntaminen Suomen rahaksi tase-erät muunnetaan Suomen Pankin (EKP) tilinpäätöspäivän kurssiin tuloslaskelmaerät muunnetaan tilikauden keskikurssiin liitetiedot muunnetaan samalla tavalla kuin ne tuloslaskelman ja taseen erät, joihin ne liittyvät myös muut hyvän kirjanpitotavan mukaiset menetelmät (KPL 6:6§) Muut hyvän kp-tavan mukaiset menetelmät: Monetaariset erät tp-päivän kurssiin, ei-monetaariset tapahtumapäivän kurssiin

Muuntoerot Oman pääoman muuntamisen yhteydessä syntyvää kurssieroa nimitetään muuntoeroksi. Konsernin sisäisen omistuksen eliminoinnissa syntyvä alkuperäisen hankintahetken ja tilinpäätöspäivän valuuttakurssin välinen ero. Hankinta-ajankohdan jälkeen kertyneelle omalle pääomalla syntyy muuntoeroa siitä tilinpäätöksestä lähtien, johon se ensimmäisen kerran sisältyy.

Muutokset konsernirakenteissa

Muutokset konsernirakenteissa Tyypillisiä yritysjärjestelyjä konserneissa Tytäryrityksen myyminen Sulautuminen ja jakautuminen Purku Muut muutokset konsernirakenteissa Liiketoimintakauppa Liiketoimintasiirto

Muutokset konsernirakenteissa Konserni on kuin yksi yritys: ainoastaan konsernin ulkopuolisilla muutoksilla on merkitystä. Konsernin sisäisillä muutoksilla, kuten kokonaan omistetun tytäryrityksen sulautumisella tai purkautumisella, ei lähtökohtaisesti ole vaikutusta konsernin tulokseen ja omaan pääomaan. Poikkeuksena kuitenkin esimerkiksi ulkomaisen tytäryrityksen purkamisessa realisoituva muuntoero. Mikäli yritysjärjestelyn osapuolina on konsernin ulkopuolinen taho, kyseessä on konsernin ulkoinen tapahtuma eikä ulkoisten rakennejärjestelyjen vaikutusta konsernin tulokseen ja taseeseen eliminoida. Myyntivoitto konsernin ja myyvän yrityksen kannalta poikkeaa kuitenkin usein toisistaan ja tämän vuoksi myyntivoittoa/-tappiota tulee oikaista konsernitilinpäätöksessä.

Muutokset konsernirakenteissa Konsernitilinpäätöksen tavoitteena esittää konsernin tulos ja tase siten kuin se olisi yksi yritys. Konsernirakenteiden ulkoiset muutokset tulisi näkyä konsernitilinpäätöksessä ikään kuin konserni olisi hankkinut tai myynyt vastaavat omaisuuserät myyvän/ostavan yhtiön osakekaupan sijasta. Konsernin sisäisillä muutoksilla, kuten kokonaan omistetun tytäryrityksen sulautumisella tai purkamisella, ei ole lähtökohtaisesti vaikutusta konsernin tulokseen ja omaan pääomaan. Järjestelyt tulee huomioida konsernitilinpäätöstä laadittaessa ja sisäiset yritysjärjestelyihin liittyvät tapahtumat tulee eliminoida/palauttaa vastaamaan tilannetta, jossa kyseisiä yritysjärjestelyjä ei olisi tapahtunut lainkaan. Vastaavasti konsernin ulkoisissa yritysjärjestelyissä konsernitilinpäätös tulee oikaista vastaamaan tilannetta, jossa myynnin kohteena olisikin ollut nettovarallisuus (konsernisuhteen aikana kertynyt) osakemyynnin sijaan.

Muutokset konsernirakenteissa Konsernirakenteen muutosten yhteydessä konsernin oman pääoman tulee jatkua siten, että konsernirakenteen ulkoisista muutoksista, kuten tytäryrityksen myynnistä, esitetään konsernituloslaskelmassa vain niiden vaikutus konsernin omaan pääomaan. => Vältytään esittämästä jo aikaisempina tilikausina konsernituloksessa esitettyjä eriä toistamiseen myyntivoittona tai –tappiona.

IFRS:n erityispiirteet

IFRS 10 Konsernitilinpäätös Standardissa määritellään määräysvallan periaate ja esitetään kuinka sitä sovelletaan sen tunnistamiseksi, onko sijoittajalla määräysvalta sijoituskohteessa ja tuleeko sijoituskohde näin ollen yhdistellä sijoittajan konsernitilinpäätökseen Määräysvallan määritelmä: Merkitykselliset toiminnot = toiminnot, joilla on merkittävä vaikutus sijoituskohteen tuottoon (tarkoitus ja rakenne) Valta = olemassa olevat tosiasialliset oikeudet, jotka tarkastelu-hetkellä tuottavat kyvyn ohjata merkityksellisiä toimintoja. Äänioikeudet, Potentiaaliset äänioikeudet, Oikeus nimittää enemmistö hallituksesta Emoyrityksen ei tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä, jos se on itse tytäryritys ja sen kaikille omistajille, myös niille, joilla ei muutoin olisi äänioikeutta, on ilmoitettu, että emoyritys ei esitä konsernitilinpäätöstä, ja nämä eivät vastusta sitä; sen vieraan tai oman pääoman ehtoisia instrumentteja ei ole julkisen kaupankäynnin kohteena; se ei ole toimittanut tilinpäätöstään arvopaperimarkkinavalvojalle tai muulle sääntelytaholle tarkoituksenaan laskea liikkeeseen minkäänlaisia instrumentteja julkiseen kaupankäyntiin, eikä sillä ole parhaillaan meneillään tällaista prosessia; ja koko konsernin emoyritys tai jokin sen ja emoyrityksen välissä oleva alakonsernin emoyritys laatii yleisesti saatavilla olevan IFRS-standardien mukaisen konsernitilinpäätöksen. Emoyritys on vapautettu konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta myös, jos se on ns. sijoitusyhteisö

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt – määritelmä Ei sovelleta IFRS 11 (kyseessä ei ole joint arrangement) Ei Kyllä Muodostaako sopimukseen perustuva järjestely osapuolille yhteisen määräysvallan? Edellyttääkö keskeisiä toimintoja koskevat päätökset yksimielistä hyväksyntää niiltä osapuolilta, joilla on yhteinen määräysvalta järjestelyssä? Joint Arrangement (IFRS 11.B10) This flow chart is another way of explaining the scope of IFRS 11- it only covers joint arrangements when there is joint control. An agreement between multiple partners without joint control is out of the scope of IFRS 11 There could still be a situation in which there is joint control between two or more parties, but other parties to the joint arrangement are passive investors (that is they do not have joint control). While such passive investors are technically within the scope of IFRS 11, they account for their investment in accordance with the relevant standard (e.g., IAS 28 if they have significant influence, or as a financial instrument). Once you determine if you have a joint arrangement, it is then classified as either a joint operation, or a joint arrangement, and that classification dictates the accounting. Once a joint arrangement is identified, it is then classified as either a joint venture or a joint operation, as outlined in more detail below. EY Commentary – Although some members of the IASB believed that ‘nothing has changed’ from IAS 31 to IFRS 11 in terms of scope, we believe that because the definition of ‘control’ changed (through IFRS 10) that it is possible that joint control exists where it did not previously, or vice versa. Management should re-examine all of their arrangements to see whether there truly is joint control. Although the change in the title of the standard (i.e., from ‘joint ventures’ to ‘joint arrangements’) might indicate otherwise, IFRS 11 does not broaden the scope of the standard as compared to IAS 31. The standard does not address the accounting for other collaborative arrangements (which may be referred to as ‘joint arrangements’ in practice) in which there is not joint control. [Many people thought it would] Joint operation Joint venture

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt: Yhteinen toiminto vai Yhteisyritys? Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta Yhteisjärjestelyllä on seuraavat ominaispiirteet Osapuolia sitoo sopimukseen perustuva järjestely JA Sopimukseen perustuva järjestely tuottaa kahdelle tai useammalle näistä osapuolista yhteisen määräysvallan järjestelyssä Yhteinen määräysvalta vallitsee silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä kaikilla järjestelyn osapuolilla ei tarvitse olla yhteistä määräysvaltaa järjestelyssä Jos edellä mainitut yhteisen määräysvallan ja yksimielisen hyväksynnän ehdot eivät täyty, ei IFRS 11 sovelleta. =Yhteisyritys

IFRS -standardien vuorovaikutus

Lopuksi Tentti 25.5.2016 Kiitokset aktiivisesta osallistumisesta!! 1. uusinta syyskuussa 2016, 2.uusinta marraskuun paikkeilla 2016 Pääosin soveltavia kysymyksiä kaikilta luentosarjan osa-alueilta Koostuu keskimäärin viidestä kysymyksestä (voi olla myös a, b, c-osioita), joiden maksimipisteet ovat noin 20 pistettä per kysymys Jos olet suorittanut harjoituksia, voit korvata yhden tenttikysymyksen keräämilläsi pisteillä Huom. pisteet voidaan käyttää vapaavalintaisesti vain yhdessä tentissä! Tentin etusivulle ”rasti ruutuun” kohtaan käytän harjoituspisteet Kiitokset aktiivisesta osallistumisesta!! Sanna, Timo ja Tuija