Katsaus reformien vaikutuksiin viimeisen 20 vuoden aikana ja miten eteenpäin? Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO - seurannan seminaari: Työ ja toimeentulo Pikku parlamentti, Helsinki Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja

Vammaisuus, osatyökykyisyys ja työ: lyhyt historian oppitunti Invalidihuoltolaki v  suojatyökeskukset; fyysisesti vammaisille työtä Mielisairaslaki v  a- ja b-mielisairaalat; työ terapiana Vajaamielislaki v  keskuslaitokset perustettiin; päivä- ja työtoimintaa 1960-luvulla ammatillinen kuntoutus osaksi työeläkelainsäädäntöä, tapaturma- ja liikennevakuutusta sekä Kansaneläkelaitoksen lainsäädäntöä  työhön kuntoutuminen Laki kehitysvammaisten erityishuollosta v  laitoshoidon rinnalle asuntola- ja työkeskustoiminta; työ kuntoutuksena Sosiaalihuoltolaki v  vammaisten työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta (suojatyökeskukset lakkaavat), vammaispalvelulaki säädetään Työllisyyslaki (946/1971)  vammaisille mahdollisuus kuulua työvoimaan Työvoimapalvelulaki (1005/1993) ja laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002)  Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on edistää vajaakuntoisten ammatillista suunnittelua, työllistymistä ja työssäpysymistä. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012)  Kaikki palvelut ovat kaikkien asiakkaiden käytössä (ei subjektiivista oikeutta) 2

LAITOSMALLIKUNTOUTUSMALLITUKIMALLI Avainsanasegregaatiointegraatioinkluusio Vammaisuuden perusmetaforarikollinensairaskansalainen Keskeinen haaste poissulkeminen, "suojeleminen" kuntouttaminentasa-arvo Vammaisuuden ydinasiavauriotoimintavajavuusosallistuminen Palvelutlaitoshoitoporrasteinen järjestelmäyksilölliset tukitoimet Pätevöityminen normaaliyhteiskuntaanei paluuta ehdollinen paluu kuntoutumalla osallistuminen ilman ehtoja Työ ei mahdollisuutta työhön, ”virikkeellinen toiminta” Ei-työsuhteinen työ erityistyöllistämisen yksiköissä Työsuhteinen työ, tuetun työllistymisen malli

TE-palvelut Ilman TE-toimiston asiakkaaksi rekisteröitymistä kansalaisen käytössä ovat tieto- ja neuvontapalvelut. TE-toimiston harkinnan mukaan henkilöasiakkaille voidaan tarjota myös seuraavia palveluja, ilman että se edellyttää työnhakijaksi rekisteröitymistä: asiantuntija-arviot ammatinvalinta- ja uraohjaus valmennus (työnhaku-, ura- ja työhönvalmennus) kokeilu (työkokeilu, koulutuskokeilu) työvoimakoulutus starttiraha Seuraavat palvelut edellyttävät työnhakija-asiakkaaksi rekisteröitymistä: työnvälityspalvelut työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu. Seuraavat palvelut ja tuet voidaan myöntää vain työttömän työnhakijan työllistymisen tueksi: palkkatuki matka- ja yöpymiskustannusten korvaukset.

5 Osatyökykyisten ja ei-osatyökykyisten työttömyys

Työ- ja elinkeinoministeriö, työvoimatilasto Vammaiset ja pitkäaikaissairaat: virta-varanto 2006 ja 2014

Menneen politiikan arviointia Vammaisilla on Suomen perustuslain (731/1999) mukaan samat perusoikeudet kuin muilla valtion kansalaisilla. o Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan ammatilla tai elinkeinolla (18 § 1 mom.) o Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön (18 § 2 mom) Näyttäisi kuitenkin siltä, että o vammaisilla ja muilla kansalaisilla on muodollisesti yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet työhön, mutta o vammainen ei voi samalla tavalla toteuttaa yksilön oikeuttaan tekemällä työtä, koska o hänen työpanoksensa ei ole kysyttyä kilpailutetuilla työmarkkinoilla

… jatkuu Vammaisia ja osatyökykyisiä koskevan työllisyyspolitiikan ongelma on keskittyminen lähes ainoastaan tarjontaan eli työntekijöihin kysynnän eli työnantajien sijasta. o palvelut ja niiden uudistaminen o avoimet työmarkkinat vs. suojatut työmarkkinat/ työntekijä vs. asiakas o jos kysyntä lisääntyy yleisesti, se kohdistuu vasta toissijaisesti heikoimmassa asemassa oleviin

Työllisyyden ja kilpailukyvyn strateginen painopistealue