Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 - Työ- ja elinkeinoministeriön puheenvuoro Pilvi Torsti VTT,työministerin erityisavustaja.

Esitys aiheesta: "Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 - Työ- ja elinkeinoministeriön puheenvuoro Pilvi Torsti VTT,työministerin erityisavustaja."— Esityksen transkriptio:

1 Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 - Työ- ja elinkeinoministeriön puheenvuoro Pilvi Torsti VTT,työministerin erityisavustaja

2 2 Työministerin vastuut TYÖ- POLITIIKKA TOIMIVAT MARKKINAT KOTOUTTAMIS- ASIAT

3 TYÖ- POLITIIKKA Työelämän laatu Työmarkkinoiden ja yritystoiminnan muutos: muuttuneet työn teettämisen tavat → sosiaalivaikutus ja lainsäädäntö Johtamisen kehittäminen: TTL- verkosto, julkiselle sektorille johtamiskriteerit Työ&perhe: vapaajärjestelmän kehittäminen Samapalkkaisuusohjelma Yhdenvertaisuuslaki Aktiivinen ja laadukas työvoimapolitiikka NYT – Nuorten yhteiskuntatakuu Pitkäaikaistyöttömät ja vaikeasti työllistettävät: -Kuntakokeilu -Työvoiman palvelukeskukset koko maahan -Palkkatuki -Osatyökykyisten toimenpide- ohjelma -Työpankit -Aikuiskoulutus Työnantaja- ja yrityspolitiikka – Rakennemuutoksen ennakointi ja uusi kasvu Uusien yritysten synnyn edistäminen: yrityshautomot, yrittäjyysvalmennus Hallinnollisen taakan kevennys Yhden luukun periaate palveluihin ja viranomaisasiointiin Osaava työvoima – Ammatilliseen osaamiseen panostava koulutus- politiikka ja muutosturva Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä Oppisopimuskoulutus myös aikuisille Aikuiskoulutus pitkäaikaistyöttömille Opintovapaalainsäädännön uusiminen Nuorten yhteiskuntatakuun koulutuspolitiikka Kehitetään: -Valtakunnallinen koulutusrahasto -Muutosturvamalli -Työn ja oppimisen vuorottelu 3 Työpolitiikka: hallituskauden keskeiset hankkeet hallitusohjelman mukaan Kärkihankkeet Rakennemuutos & työmarkkinoiden toimivuus Työelämän Kehittämisstrategia

4 4 Lähde: Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. VNK Julkaisuja 1/2009 (22.1.2009) Työvoiman määrä, elinajanodote ja osallistumisaste 2007-2047

5 Nuorten yhteiskuntatakuu - perusesittely

6 Nuorten yhteiskuntatakuu - määritelmä 6 1. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 2. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

7 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto. 40 000 alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella. Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Nuorten yhteiskuntatakuu - analyysi 7

8 Kouluttamattomille nuorille suunnattujen opiskelupaikkojen lisäys, ammatillisen peruskoulutuksen oppilaaksi ottamisen kriteereiden uusiminen (etusija) ja koulutuspaikkojen uudelleen kohdentaminen Tavoite: KAIKILLE PERUSASTEEN PÄÄTTÄVILLE KOULUTUSPAIKKA Koulutustakuu 8 Perusasteen päättävät n. 60 000 Jatkaa samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n. 55 000 Ei jatka samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n. 5 000

9 Nuoret 17-29v. työttömät 55 000 Perusaste 17 000 Ylioppilaat 5 200 ----------------------- 22 200 - Uraohjaus - Ohjaava koulutus - Maahanmuuttajanuorten kielikoulutus - Työharjoittelu Työhönhakuhaastattelu kaikille kahden viikon kuluessa työttömäksi joutumisesta Velvoitettava työnhaku- suunnitelma, jossa sovittu koulutus-, työ-, työharjoittelu- tai kuntoutusvaihtoehdosta kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta Ammatillinen- tai korkeakoulutus 32 800 - Työnhakuklubit - Työn etsijät - Työhön valmentajat - Sanssikortti - Lisä/muuntokoulutus - Yrittäjyys Nuorten yhteiskuntatakuu / TEM 9 Urasuunnitteluun tukea 22 000:lle nuorelle Työllistymisen tukea 13 000:lle nuorelle Työmarkkinatuki aktiiviseksi TAVOITE: Koulutusvaihtoehdon löytyminen TAVOITE: Työllistyminen

10 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 10 20-29 –vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta n. 110 000 Vuosittain n. 5 000 aloittajaa nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusjärjestelmän tehostamisesta vapautuvat paikat Vuosittain n. 2 500 aloittajaa oppilaitosmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon- valmistavassa koulutuksessa Vuosittain n. 1 500 aloittajaa oppisopimusmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Kaudella 2013-2016 yhteensä n. 36 000 aloittajaa

11 Miten kaikki mukaan?

12 Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Yleisen työttömyyden arvoasteikko vasemmalla ja vajaakuntoisten oikealla. Vajaakuntoisten työttömyys suhteessa yleiseen työttömyyteen

13 13 Käsitteet: vajaakuntoinen, osatyökykyinen, vammainen Vammainen: Henkilö, jolla on rajoitteita toimia täysipainoisesti yhteiskunnassa Osatyökyinen: henkilö, jolla on osatyökyvystään käytössään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen Vajaakuntoinen: lakikielen käsite, laki julkisesta työvoima- palvelusta.TE-tston henkilöasiakas, jonka mahdollisuudet saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet.  TULEE POISTUMAAN LAISTA

14 9 000 työkyvyttömyys- eläkkeellä ja samalla työssä 15 000 osatyökyvyttömyys- eläkkeellä ja työssä Pitkäaikaissairaista ja vammaisista työvoimassa ei ole yhtenäistä tilastoa noin 30 000–35 000 on kiinnostunut palaamaan työelämään vain 450 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä on ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi Työkyvyttömyyseläkkeellä on n. 260 000 henkilöä (v. 2010) 14 Osatyökykyisten siirtyminen työmarkkinoille

15 uusia työnhakijaksi tulleita oli n. 26 500 45 000 siirtyi työhön, 10 000 palkkatuettuun työhön 7 000 siirtyi koulutukseen TE-toimistoissa oli vuonna 2010 noin 69 00 vajaakuntoista työtöntä työnhakijaa Työikäisiä kehitysvammaisia noin 23 000 Työtoiminnassa 10-15 000, jopa 3 500 voisi työllistyä avoimille työmarkkinoille tuetun työllistymisen avulla Erityisryhmänä kehitysvammaiset työ- ja päivätoiminnassa 15 Osatyökykyisten siirtyminen työmarkkinoille (jatkuu)

16 työstä n. 19 000 henkilöä työttömyydestä n. 6 000 henkilöä Työkyvyttömyys- eläkkeelle siirtyi v. 2010 Merkittävää työmark- kinoilla tarvittavaa osaamista siirtyy työmarkkinoiden ulkopuolelle Arviolta 1 000 korkeakoulututkinnon suorittanutta vammaista henkilöä on työmarkkinoiden ulkopuolella 16 Osatyökykyisten siirtyminen pois työmarkkinoilta

17 17 Johtopäätökset: miten kaikki mukaan - palvelujen näkökulma Lääkinnällinen ja sosiaalinen Ammatillinen Kuntoutus Tuki työnhaussa: palkkatuki, työhön valmennus Mahdollisuus osoittaa osaaminen työnantajalle ennen työsuhteen solmimista Työnantajan tukeminen Työllistymisen tukeminen olennaista palvelujen sovittaminen yhteen Kuntoutus ja työllistymisen tukeminen YHDESSÄ

18 1. Työkyvyttömyys- eläkkeen ja työ- tulon yhteen- sovittamisen parantamista 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan lisäämistä 3. Palvelujen ja niiden yhteen- sovittamisen kehittämistä 4. Hyvien käytäntöjen kehittämistä ja juurruttamista  viestintä! Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen toimintaohjelma Hallitusohjelma, raamisopimus (13.10.2011), työurasopimus (22.3.2011) Välimietintö 30.11.2012, toimikausi 30.6.2013 asti Laaja tehtävänanto STM:n johdolla 16.4.2012 käynnistetty STM+TEM – vetoinen työryhmä 18 Johtopäätökset: miten kaikki mukaan - poliittisen päätöksenteon näkökulma Vammaisten ja osatyökyisten työelämä- osallisuuden lisääminen edellyttää siis: Tarja Filatov 1.4.-31.12.2012 selvityshenkilö, välityömarkkinat

19 Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 - Työ- ja elinkeinoministeriön puheenvuoro Pilvi Torsti VTT,työministerin erityisavustaja