Verotuksen perusteet - I johdanto Apulaisprof. Tomi Viitala

Kurssi ja sen tavoitteet Luennot 24h Tentti luennot ja kirjallisuus –Niskakangas Heikki (2014) Johdatus Suomen verojärjestelmään –Kukkonen, Matti - Walden, Risto (2009) Elinkeinoverolaki käytännössä, sivut Osaamistavoitteet: –KTM:lle tarpeelliset perustiedot Suomen verojärjestelmästä –Pohja myöhemmille vero-oikeuden opinnoille

Kurssin sisältö Jakautuu kahteen kokonaisuuteen I Johdanto: verotuksen rakenne, käsitteitä, periaatteita, keskeisiä verolajeja jne. II Tulo- ja elinkeinoverotuksen perusteita: verovelvolliset, eri yhtiömuotojen verotus, eri tulolajit (ansiotulo, pääomatulo), veronalaisen tulon laskenta jne.

Verot, maksut ja veronluonteiset maksut Verot = vastikkeettomia pakkosuorituksia yhteiskunnalle Maksut = korvauksia konkreettisista yhteiskunnalta saaduista suoritteista Veronluonteiset maksut Bruttoveroaste (=verot+veronluonteiset maksut/bruttokansantuote) –Suomessa korkeimmillaan 45,5% (1994); matalimmillaan 40,8 % (2010); nyt 44,7% (2015) –Vertailuksi: EU15-keskiarvo 38,9%, OECD-maat 34,1 %

Verotuksen rakenne Suomessa 2014 (% kokonaisverotuloista) Kotitalouksien tuloverot 30,6 % Yhteisöjen tulovero 4,4 % Pakolliset sosiaalivakuutusmaksut28,9 % Omaisuusverot3 % Kulutusverot 32,8 % Muut verot0,3 %

Valtion verotulot 2016 (VM:n budjettiesitys) Ansiotulovero 5,6 mrd Pääomatulo 2,6 mrd Yleisradiovero 0,5 mrd Yhteisövero 4,2 mrd (yht. josta valtio 2,9 ) Perintö- ja lahjavero 670 m ↑ Alv 16,9 mrd ↑ Energiaverot 4,5 mrd ↑ Korkotulon lähdevero 90 m Vakuutusmaksuvero 776 m Tupakkavero 953 m ↑ Alkoholijuomavero 1,4 mrd Autovero 895 m Ajoneuvovero1,1 mrd ↑ Varainsiirtovero 633 m

Kuntien verot 2014 Kunnallinen tulovero 18,5 mrd ↑ Kiinteistövero 1,5 mrd ↑ Koiravero 0 m Lisäksi: –Osa yhteisöveron tuotosta (1,4 mrd) –Valtionavut Valtuustot päättävät veroprosentista marraskuussa Kuntien suurimmat menot ovat sosiaali- ja terveys (SOTE) 49 % sekä opetus- ja kulttuuri 29 %

Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset (verosubjektit) Veropohja (vero-objektit) Verokanta Veronsaajat Välilliset ja välittömät verot Suhteelliset ja progressiiviset verot Marginaalivero

Verotuksen periaatteet etuperiaate veronmaksukyvyn periaate tehokkuusperiaate oikeudenmukaisuusperiaate oikeusvarmuusperiaate ennustettavuusperiaate

Verotuksen tavoitteet, ohjaava vs. neutraali verotus fiskaaliset tavoitteet jakopoliittiset tavoitteet sosiaalipoliittiset tavoitteet terveyspoliittiset tavoitteet kasvupoliittiset tavoitteet suhdannepoliittiset tavoitteet työllisyyspoliittiset tavoitteet elinkeinopoliittiset tavoitteet ympäristöpoliittiset tavoitteet

Hyvä verojärjestelmä Verot aiheuttavat yhteiskunnalle kustannuksia Ensisijaisesti neutraali verotus Tulonjakotehtävä tuloverotuksella ja tulonsiirroilla Oikeudenmukaisuuskysymykset ja poliittiset paineet Yksinkertainen ja helppo panna toimeen Tietoiset pyrkimykset käyttäytymisvaikutuksiin

Verotus ja käyttäytymismuutokset Veromuutoksilla on lähes aina käyttäytymisvaikutuksia Ostajan maksaman ja palvelun tuottajan saaman hinnan erotusta kutsutaan verokiilaksi Verokiila aiheuttaa hyvinvointitappioita – taloudellinen menetys Positiiviset ja negatiiviset käyttäytymisvaikutukset Veron tilittäjä vs. lopullinen rasituksen kärsijä (muodollinen ja efektiivinen kohtaanto) Oikeudenmukaisuus ja arvot

Verotuksen oikeuslähteet Veroista on säädettävä lailla –Eri verolajeilla eri lait Mm. tuloverolaki, arvonlisäverolaki jne. Lisäksi asetuksia ja Verohallituksen päätöksiä Lisäksi huomioitava lainsoveltamisessa: –viranomaisen soveltamisohjeet (sitovat viranomaisia, ei riippumattomia tuomioistuimia) –Lainvalmisteluaineisto (erityisesti hallituksen esitykset) –ennakkoratkaisut (korkein hallinto-oikeus (KHO), keskusverolautakunta KVL) Lisäksi tulkinnassa huomioidaan oikeustieteen kannat Eurooppa-oikeudella keskeinen sija tulkinnassa

Eriytetty järjestelmä - Tulolajit Kaksi tulolajia: ansiotulot ja pääomatulot Valtion ansiotuloverotus progressiivista Kuntaverotus lähtökohtaisesti ja erilaiset sosiaalimaksut suhteellisia Työtulovähennyksellä ja ansiotulovähennyksellä kompensoidaan suhteellisuuden lisääntymistä – kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin Pääomatulot – melkein tasaverotuksen piirissä, valtio veronsaajana – verokanta 30 % ja korotettu 33 % > € pääomatuloista (2015)

Tulolähteet Verotus on nettoverotusta – puhdas tulo Henkilökohtainen tulolähde (TVL) Elinkeinotulolähde (EVL) Maatalouden tulolähde (MVL) Myös yrityksillä voi olla henkilökohtainen tulolähde Toisen tulolähteen tappiota ei voi vähentää toisen tulolähteen voitosta Hallitusohjelma: toisen tulolähteen tappio voitaisiin vähentää toisen tulolähteen voitosta osakeyhtiöissä