OPISKELULUKEMINEN Ei riitä, että osaat lukea. Eikä sekään, että muistat lukemasi. Sinun on myös ymmärrettävä, mitä olet lukenut ja osattava soveltaa lukemaasi.

Mitä ongelmia lukemisessasi on:  Oletko hidas lukemaan?  Onko sinun vaikea motivoitua lukemiseen?  Onko keskittyminen vaikeaa – huomaatko aika ajoin, että et muista, mitä juuri äsken luit?  Onko sinun vaikea löytää oleelliset asiat tekstistä?  ________________________________

LUKUNOPEUDEN ÄÄRIPÄÄT  HIDAS LUKIJA  Voimavarat menevät sanojen tekniseen lukemiseen, ymmär- täminen puutteellista  Ei nauti lukemisesta  Vaikeuksia löytää tekstistä keskeiset asiat ja ajatus karkaa helposti  NOPEA LUKIJA  Lukeminen arvaile- vaa, sananloput väärin  Pitää lukemisesta  Saa helposti yleis- käsityksen sisällöstä, mutta tarkan infor- maation löytäminen vaikeaa

VINKKEJÄ LUKUNOPEUDEN KEHITTÄMISEEN  Ota hyvä lukuasento – ei kirjaa liian lähelle silmiä  Käytä katseen kohdistamisessa apuna sormea, viivoitinta, lukutikkua tms.  Harjoittele sujuvaa lukemista tietoisesti  Lue erilaisia tekstejä Lukemista voi harjoittaa lukemalla! Oleellista ei kuitenkaan ole se, miten nopeasti pystyt lukemaan, vaan se, mitä ymmärrät lukemastasi.

LUKUTEKNIIKKA  Lukeminen on sekä taito että strategia:  Taito on pysyvä tekninen rutiini, jonka tuloksena osaat muodostaa kirjaimista sanoja ja sanoista lauseita ja merkityksiä.  Strategia tarkoittaa sitä, miten taitoasi käytät.  Tehokkaan lukemisen tekniikat tähtäävät tarkkuuden, nopeuden ja muistamisen lisäämiseen sekä tietoiseen lukutavan säätelyyn luettavan tekstin mukaan.

AKTIIVINEN JA PASSIIVINEN LUKIJA Kummasta ryhmästä löydät itseäsi kuvaavia piirteitä? AKTIIVINEN LUKIJA  On taitava ja itsenäinen tiedonkäsittelijä  Pohtii ennen lukemista, mikä on tekstin keskei- nen sisältö  On tietoinen lukemisen tarkoituksesta  Silmäilee sisällysluet- teloa ja otsikoita PASSIIVINEN LUKIJA  On taitamaton käsittele- mään sisältöä  Ei osaa ennakoida tekstin sisältöä  Ei tiedä, mikä on lukemi- sen tavoite  Lukee tekstiä järjestyk- sessä sen kummemmin ennakoimatta

ENNEN LUKEMISTA  Herätä kiinnostuksesi:  Mieti, mikä sinua kiinnostaa luettavassa  Mihin tarvitset tietoa, jota olet ryhtymässä lukemaan  Mikä on tavoitteesi – esim. mihin arvo- sanaan tähtäät kokeessa Motivoit näin itsesi lukemiseen

ENNEN LUKEMISTA  Ennakoi esim. sisällysluettelon perusteella:  Mitä tiedät / muistat asiasta ennestään  Päättele / muistele tekstin pääsisältö  Tutki, miten asiat on ryhmitelty  Mieti kysymyksiä, joihin oletat tekstin vastaavan / joiden arvelet olevan keskeisiä asioita – kirjoita ne muistiin Lisää motivaatiotasi

SILMÄILY  Selaile luettava alue läpi  Lue sisällysluettelo ja johdanto / takakansi  Lue otsikot  Lue kuvatekstit ja tiivistelmät  Tutki kaaviot ja kuvaajat  Lue kursiivilla ja vahvennetulla painetut asiat Arvioi lukemiseen tarvitsemasi aika Tee itsellesi lukusuunnitelma

AKTIIVINEN LUKEMINEN  Lue koko alue kertaalleen läpi:  Älä takerru yksityiskohtiin  Keskity lukemiseen – pidä mielessä otsikot, väliotsikot  Mieti lukiessasi, mikä on tekstin tarkoitus, mihin kysymyksiin se vastaa  Muista pitää taukoja, jotta keskittymiskyky säilyy

Millä keinoilla SINÄ voit paran- taa keskittymistäsi lukiessasi:  Alleviivaan ydinsanat tekstistä  Teen reunamerkintöjä: ! ? Huom! Tärkeä  Kokoan asiat mind mapeiksi  Laadin tiivistelmiä  Luen ääneen  Teen itselleni kysymyksiä ja vastaan niihin  Kerron asian omin sanoin ääneen itselleni  __________________________________

MISSÄ LUURAAVAT TEKSTIN OLENNAISIMMAT ASIAT?  Otsikoissa  Kuvissa ja kuvateksteissä  Taulukoissa, kuvaajissa, kaavioissa  Kappaleiden ensimmäisissä ja viimeisissä lauseissa  Alleviivatussa, kursivoidussa ja vahvennetussa tekstissä  Tiivistelmissä

MUISTELE LUKEMAASI ESIM. KUNKIN LUVUN JÄLKEEN  Mikä / mitkä seuraavista menetelmistä sopivat oppimistyyliisi:  Kirjoitan ydinasiat / ydinsanat paperille  Keksin esimerkkejä ja teen harjoituksia  Kerron lukemastani omin sanoin ääneen  Pyydän jonkun kyselemään / teen itselleni kysymyksiä lukemastani  Piirrän lukemastani kuvia / mind mapin ym  _________________________________ Palaa lukemaasi, ellet muista ydinkohtia

KOKO KOEALUEEN KERTAUS  Palauta mieleen lukujen ydinasiat: Kerro ääneen / kirjoita / piirrä …  Käy läpi otsikot, kuvat, kuvaajat, alleviivauksesi, tiivistelmät ja omat muistiinpanosi  Mind mapia voi myös hyödyntää mainiosti kertaamisessa (Älä heitä niitä pois!)  Varaa aikaa useampaan kertaukseen – tauko välissä parantaa muistissa säilymistä

LUKEMISEN JÄLKEEN  Arvioi työskentelyäsi:  Mitä oli vaikea ymmärtää?  Pohdi, miten voisit parantaa lukemista- paasi Oppimistyylisi kehittyy!

Kuinka monta kertaa kirja pitää lukea kokeeseen?  Lukemista määrää tavoite: kuinka hyvin olet ajatellut oppia ja ymmärtää. Riittääkö, että osaat vain koetilanteessa vai pitäisikö asian pysyä mielessäsi pidempään?  Lukemisen määrä riippuu kyvystäsi oppia ja ymmärtää asia. Jollekin riittää yksi lukukerta, toisella se saattaa vaatia kuusikin lukukertaa.  Avain lukukertojen selvittämiseen on ylioppimisessa.  Ylioppiminen tarkoittaa, että jatkat lukemista vielä senkin jälkeen, kun mielestäsi jo osaat.  Mitä suurempaa ylioppiminen on, sitä pitempään asiat säilyvät mielessäsi.  Lähde: Korpi-Tassi, Lapinoja Luotsi Porvoo WS Bookwell OY

MUISTIINPANOT  Muistiinpanoja voi tehdä: Lukemastaan Kuulemastaan Näkemästään Muistamastaan Oppitunnilla Kirjasta Työstä Ennen, aikana ja jälkeen Mielensisäisesti ja ulkoisesti

Miksi muistiinpanoja:  Parantaa keskittymistäsi  Joudut pohtimaan ja ymmärtämään  Liität asian aikaisempaan tietoosi  Huomaat keskeiset asiat  Hahmotat kokonaisuuden  Helpotat kertaamista ja kokeeseen lukemista  Otat aktiivisen opiskelijan roolin

Muistiinpanotekniikka  Muistiinpanoja voi tehdä monella tavalla: löydä itsellesi sopiva tapa !  Tekniikka kehittyy harjoituksen myötä Tiivistelmät / yhteenvedot Asiasanat Taulukot Kaaviot: Käsitekartat, mind mapit Kuvat Mielikuvat

Muistiinpanotekniikoiden yhteys valinta- kokeessa menestymiseen (lääketiede) (Lindblom – Ylänne ym. 2001)

Mind Map  1. Laita paperi vaakasuoraan  2. Kirjoita aihe / avainsana keskelle paperia  3. Mieti avainsanaan liittyviä pääteemoja  4. Kirjoita pääteemat tiiviisti (1 – 3 avainsanalla) viivalle, joka kiinnittyy keskellä olevaan sanaan  5. Liitä näin saatuihin avainsanoihin lisää viivoja ja uusia avainsanoja…  6. Käytä värejä, merkkejä, nuolia kuvia … Käytä Mind mapia myös kertaamisessa apuna: kerro omin sanoin mind mapia apuna käyttäen

Esimerkki Mind Map:sta

Muistiinpanot oppitunnilla / luennolla  Onko kuunteleminen ja opettajan näyt- tämien muistiinpanojen kopioiminen samanaikaisesti vaikeaa? Voisitko tiivistää muistiinpanojasi? Voisitko tehdä omat muistiinpanot sen sijaan, että kopioit opettajan tekemät? Olisiko etukäteistutustumisesta käsiteltävään alueeseen apua?

Muistiinpanot puheesta  Etukäteistutustuminen aiheeseen helpottaa muistiinpanojen tekemistä  Keskity kuuntelemaan  Varaa iso paperi, kuulakynä on lyijykynää suju- vampi  Kirjoita lyhyesti – ei miel. kokonaisia lauseita:  Avainsanat, käsitteet, kaaviot  Kirjoita väljästi  mahdollistaa täydennykset  Kirjoita käsialaa, josta saat selvää  Käytä merkkejä, symboleja, lyhennyksiä  Tee muistiinpanojesi perusteella jälkeenpäin tiivistelmä

Muistiinpanot puheesta  Aloituslauseet ovat tärkeitä  Tärkeän asian jälkeen usein tauko  Äänen tai puhetavan muutoksilla korostetaan tärkeitä asioita  Asian toistaminen  tärkeä  Esimerkin käyttäminen  tärkeä

HARJOITUSTEHTÄVÄ Valitse seuraavista se, kumman koet itsellesi tarpeellisemmaksi: 1. Laadi mind map joko a) koealueesta tai sen osasta tai b) omasta oppimistyylianalyysistäsi 2.Tutustu seuraavalla oppitunnilla käsiteltä- vään asiaan etukäteen ja tee tunnilla omat muistiinpanot.