OHJAAJAKOULUTUS OSIO 1

TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 1

3 LEIJONAKIEKKOKOULU - OHJAAJAKOULUTUS OSIO 1 Kokoontuminen, tilaisuuden aloitus ja sisällöt –Koulutuksen tavoitteet –Esittäytyminen ja tutustuminen –Leijonakiekkokoulun esittely, tavoitteet ja lajisisältö Teoriaosuus – Oppiminen –Lapsi oppijana Teoriaosuus - Toimiminen ohjaajana –Perusteita Jääharjoitustapahtuma Jääharjoitus –Luistelun alkeiden omaksuminen ja opettaminen

KOULUTUKSEN TAVOITTEET

5 MIKSI OHJAAJAKOULUTUS? Koulutuksen sisältö ja ohjelma on joustava. –Kokeillaan koulutussisältöä ja koulutusmetodeja. –Annetaan koulutettaville uutta tietoa alle kouluikäisten lasten ohjaamiseksi. –Voidaan lisätä seuran tarpeiden mukaisesti seuralle sopivia sisältöjä. Vuorovaikutus –Koulutuksen osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa lopullisen koulutuksen sisältöön. –Opitaan toisiltamme ja opetetaan toisiamme. –Kehitetään yhdessä koulutuksesta yhä parempi. Palaute tärkeää –Palautetilaisuudessa ja palautelomakkeella voi vaikuttaa!

KOULUTUS KÄYNTIIN! - TUTUSTUMINEN

7 ESITTELY JA TUTUSTUMINEN Leijonaleikki (vrt. ”Evoluutioleikki”) Leijonanpennut matalana, nuoret leijonat kyyryssä, leijona karjuu seisaaltaan! Kohtaa ”kehitysvaiheesi” lajitoveri ja esittele itsesi (nimi, lyhyt tausta). Leiki kivi, paperi, sakset! Yksi voitto ei vielä kasvata tai heikennä. Kahdella perättäisellä voitolla / tappiolla kehittyy tai taantuu pennusta nuoreksi, nuoresta leijonaksi. Leikitään uudelleen ja uudelleen...

LEIJONAKIEKKOKOULUN ESITTELY JA TAVOITTEET

9 LEIJONAKIEKKOKOULU – MISTÄ ON KYSE? Luoda laadukas malli seuroille kiekko- ja luistelukoulujen toteuttamiseksi pääasiallisesti alle 8 -vuotiaille lapsille. Leijonakiekkokoulun sisältö on pilkottu kolmelle tasolle siihen osallistuvan lapsen oman lähtötason mukaan. –Mahdollisuus saada alusta saakka ohjausta oman tasoisessa ryhmässä. Sitoutuminen pidemmäksi aikaa kiekkokouluun, jolloin kynnys siirtyä joukkueeseen madaltuu. Ryhmien opetukselliset sisällöt on jaettu seuraavasti: –Lajitekniset sisällöt (luistelu, kiekonhallinta ja mailatekniikka) –Pelin oppimiseen liittyvät sisällöt –Leikit ja kisat –Kasvatukselliset sisällöt

10 LEIJONAKIEKKOKOULU – MISTÄ ON KYSE? Jos seura päättää lähteä mukaan Leijonakiekkokouluperheeseen: –Tulee seuran kiekkokouluihmisten käydä läpi pohjakoulutus ja vuotuinen täydennyskoulutus. –Tulee seuran sitoutua Leijonakiekkokoulun toimintamalleihin ja sisältöihin. Seura saa vastineeksi: –Koulutuksen ohjaajille –Kausittaisen jatkokoulutus mukana oleville seuroille –Ilmaisen varustepaketin –Manuaali (urheilusisällöt, hallinto/talous) –Sähköinen materiaali (Hockey Centre)

Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi11 LEIJONAKIEKKOKOULUN LAJISISÄLTÖ

VUOSIKURSSI Lajitekniset sisällöt –Eteenpäin luistelu (suora, kaartaminen, pysähtyminen) –Kämmen-rysty edessä paikallaan ja välineen kuljettaminen eteenpäin Pelin oppimiseen liittyvät sisällöt –Leikit ja kisat Kasvatukselliset sisällöt –Parityö oman vanhemman kanssa  ”joululta” itsenäisesti Varusteet –Kevyt varustus.

VUOSIKURSSI Lajitekniset sisällöt –Eteenpäin kaarreluistelu ja vauhtikäännös, takaperin suora luistelu ja aurajarrutus, painonsiirrot. –Vetosyöttö ja vetolaukaus paikallaan, kämmen-rysty edessä liikkeessä, kämmen-rysty sivulla kämmenpuolella, kuljettaminen etuperin kiekko kämmenpuolella Pelin oppimiseen liittyvät sisällöt –Leikkipelit ja pelisuuntien oppiminen Kasvatukselliset sisällöt –Parityöskentely, yhteisistä välineistä huolehtiminen, säännöt ja niiden noudattaminen, tervehtiminen, kiittäminen ja anteeksipyytäminen Varusteet –Jääkiekkovarustus suosituksena.

VUOSIKURSSI Lajitekniset sisällöt –Taaksepäin kaarreluistelu. ”Kiekkojarrutus”. –Kämmen-rysty kämmensivulla liikkeessä, kämmen-rysty rystyllä paikallaan, kuljettaminen rystypuolella maila yhdessä kädessä, vetosyöttö ja vetolaukaus liikkeestä. Pelin oppimiseen liittyvät sisällöt –Sovelletut säännöt  Leijonaliigatyyppinen pelaaminen. –”Kevätpuolella” Leijonaliigapelejä ja -turnauksia sekä korttelisarjoja. Kasvatukselliset sisällöt –Ryhmässä toimiminen, omista tavaroista huolehtiminen, toisten huomioonottaminen. Varusteet –Jääkiekkovarustus kaikilla.

TEORIAOSUUS Oppiminen – lapsi oppijana

16 OPPIMISKÄSITYKSESTÄ MITEN OPPIMINEN TAPAHTUU ? Olennaisinta opettamisessa on eritellä kaksi eritasoista väylää oppimisessa. Nämä kaksi asiaa toimivat yhdessä ja aikaansaavat oppimisen. TAVOITE säätelee MITÄ PYRKII TEKEMÄÄN. MITÄ TODELLA TEKEE säätelee OPPIMISTA.

17 MITEN LAPSI OPPII? Ilmapiirillä on suuri merkitys. –Se heijastelee tunteita, joita toiminnassa mukana olevilla ihmisillä on. –Jos pääasiallisina tunteina ovat tasapaino- ja kulttuuritunteet, kuten ilo, tyytyväisyys, avoimuus ja kunnioitus, niin ilmapiiri on myönteinen ja toiminta energistä. –Keskeistä olisi ymmärtää ja sallia ihmisten erilaisuus. Lapsi oppii parhaiten omasta toiminnastaan - ei ohjaajan puheen välityksellä. –Tällöin oppimisympäristön on oltava välineiltään sellainen, että se edistää lapsen ajattelua. Lapsi oppii sen, mitä hän ajattelee. Ohjaajalle on tärkeätä saada lapsi ajattelemaan mitä hän tekee.

18 MITEN LAPSI OPPII? Oppiminen on kokonaisvaltaista: –Opetettavalla asialla tulee olla emotionaalista merkitystä lapselle –Pelokas lapsi ei helposti opi. –Lapsi motivoituu siitä, mitä hän osaa, ei siitä, mitä hän ei osaa. –Lapsi on aina kiinnostunut jostakin, on vain löydettävä se, mikä häntä koskettaa. –Lapsi oppii sellaista, jonka tekemisestä hän nauttii. –Lapsen pitää saada vaikuttaa annettuun tehtävään; suunnitella, tehdä ja arvioida itse. Oppimistilanteen tulee olla järkevä lapsen kannalta, ei riitä, että ohjaaja sanoo asian olevan tärkeää. Tärkeätä on se, miten ohjaaja puhuu lapselle, miten hän tekee kysymyksiä, miten kuuntelee lasta ja antaako hän lapselle aikaa miettiä asiaa.

19 MITEN LAPSI OPPII? Aseta lapsi ongelmien eteen. –Lapsen tulee tehdä omat johtopäätökset havaitsemastaan, jotta oppimista tapahtuisi. –Kysymyksiä tekemällä ohjaaja voi lisätä lapsen oppimista. Keskustele opituista asioista ja kysy mitä lapsi on oppinut. –Lapselta ei tule vääriä vastauksia, sillä ne ovat vääriä vain ohjaajan näkökulmasta. –Jos lapsi vastaa väärin, on hän käsitellyt asiaa jollakin toisella keinolla, kuin on tarkoitus. Ohjaajan on selvitettävä tuo tapa. –Lapsi ajattelee aina kokemustensa ja kehityksensä pohjalta, joten siinä mielessä ajattelu on aina oikeaa.

20 MITEN LAPSI OPPII? LASTEN LIIKUNNASSA EI OLE OLEMASSA VIRHEELLISIÄ SUORITUKSIA! ON VAIN ERILAISIA SUORITUKSIA.

21 NÄIN OPIMME 20% 30% 50% 70% 90% kuuleenäkee kuulee puhuu näkee kuulee tekee puhuu näkee kuulee

22 LAPSILLE TÄRKEITÄ ASIOITA URHEILUSSA

23 LEIJONAKIEKKOKOULU OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ

24 OPPIMISEN PÄÄTAVOITTEET OPPIA LIIKKUMAAN Miten liikkumaan oppiminen tapahtuu kiekkokoulussa ?

25 OPPIA LIIKKUMAAN Lasten liikuntakokeilujen päämääränä on saada aikaan myönteisiä kokemuksia. –Lapsilla on luontainen tarve liikkumiseen. –Yleensä lapset ovat hyvin motivoituneita liikkumaan ja leikkimään. Yhdistämällä liikkumisen halu ja myönteiset kokemukset liikunnasta, on tavoitteena saada lapselle aikaan tarve kokea sama uudelleen. –Riittävän usein toistetut myönteiset kokemukset saa lapsissa halun oppia lisää uusia asioita. Lapset jaksavat toistaa tehtäviä niin kauan kuin tekeminen tuottaa heille mielihyvää. Onnistuneiden liikuntakokemusten seurauksena syntyy tarve liikkumiseen ja lapsi oppii aktiiviseksi liikkujaksi.

26 OPPIMISEN PÄÄTAVOITTEET OPPIA LIIKUNNAN AVULLA Miten liikunnan avulla oppiminen tapahtuu kiekkokoulussa ?

27 OPPIA LIIKUNNAN AVULLA KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMINEN Tarkoittaa fyysisen kasvun ja kehityksen lisäksi motoristen, kognitiivisten sekä sosioemotionaalisten taitojen kehittymistä. Lapsen kulloinenkin kehitystaso vaikuttaa siihen, millaisia valmiuksia lapsella on uusien taitojen oppimiseen. Kehitystaso tulee huomioida toiminnan suunnittelussa, koska se vaikuttaa onnistuneen ryhmäkoon, mielekkäiden sisältöjen sekä oppimista edesauttavan toimintaympäristön valintaan. Millaista kokonaisvaltaista kehitystä voidaan saada aikaan kiekkokoulussa?

28 SOSIOEMOTIONAALISET TEKIJÄT Sosioemotionaalinen kehittyminen –Tunne- ja vuorovaikutustaidot. Yhteistoiminnallinen oppiminen –Ohjaustapa, jossa jokaisella ryhmän jäsenellä on aktiivinen rooli.

TIEDOLLISET TEKIJÄT Havaintomotoriset taidot –Oman kehon hahmottaminen suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan. Kehonhahmotus –Taitoa tunnistaa kehon eri osat, ääriviivat ja eri puolet sekä taitoa ylittää kehon oletettu keskilinja. Kognitiivinen eli tiedollinen kehitys –Havaitseminen, ajattelu, kielen sekä muistin toiminnot. Suomen Jääkiekkoliitto / Jakke Hakulinen

LIIKUNNALLISET TEKIJÄT Motoriset tekijät: –Tasapainotaito –Tukipinta –Käsittelytaito –Liikkumistaito Fyysinen kunto –Terveyteen liittyvä kunto –Suoritukseen liittyvä kunto Suomen Jääkiekkoliitto / Jakke Hakulinen

TAITOTEKIJÄT Suomen Jääkiekkoliitto / Jakke Hakulinen Reaktiokyky Orientoitumiskyky Tasapainokyky Rytmittämiskyky Yhdistelykyky Erottelukyky Sopeutumiskyky

TEORIAOSUUS TOIMIMINEN OHJAAJANA - PERUSTEITA

33 OHJAAMISEN PERUSTEITA Kun ohjaat ryhmääsi tai sen yksittäisiä lapsia, ilmaise itsesi yksinkertaisesti: –Valitse ne hetket, jolloin annat ohjeita! –Puhu vasta, kun ryhmä on liikkumatta ja hiljaa! –Vältä puhumista, kun näytät ja olet liikkeessä! –Sijoitu ohjeita antaessasi siten, että näet kaikki pelaajasi yhtä aikaa! –Muista katsekontakti! Käytä sanoja ja sanontoja, joita lapset ymmärtävät! Toimi ”tässä ja nyt” -periaatteella - Havainnoi  Tulkitse  Ohjaa: –Anna lapsille palautetta heidän suorituksistaan! –Lapsen on saatava tietää, oliko hänen suorituksensa haluamasi kaltainen vai oliko siinä jotain parannettavaa. Ja jos oli, niin mitä?! –Vahvista oikeita suorituksia tai suorituksen osatekijöitä!

34 OHJAAMISEN PERUSTEITA Muista yksilöllisyys. Mitä lähemmäksi pääset henkilökohtaista ohjaamista, sen parempi. Pidä vaatimustaso korkealla. Käytä järjestyksen ja työrauhan säilyttämiseksi selviä merkkejä ohjatessasi ryhmän toimintaa. Jos harjoitus ei suju, järjestä lyhyt tauko tai piristävä ”välipala” vireyden palauttamiseksi. Päätä harjoitus lyhyeen kokoavaan jaksoon, jonka aikana voit antaa lapsille myönteisessä hengessä palautteen harjoituskerran sujumisesta sekä muistuttaa tulevasta yms.

JÄÄHARJOITUSTAPAHTUMA

36 LEIJONAKIEKKOKOULU TAPAHTUMAN RAKENNE Jokainen manuaalin harjoitustapahtuma on purettu seuraaviin osa-alueisiin: –Lajitekniikka – luistelu –Lajitekniikka - kiekonkäsittelytekniikka ja mailatekniikka –Kisat ja leikit Luistelukisat ja leikit Kiekonkäsittelytekniikka kisat ja leikit Mailatekniikka kisat ja leikit Pelit Harjoitustapahtuman voi toteuttaa niin, että kaikilla harjoitusalueilla on samantasoisia lapsia tai niin, että eri alueilla on eri tasoiset harjoitusryhmät.

JÄÄHARJOITUS

38 TYÖTAVAT KOULUTUKSEN JÄÄHARJOITUKSISSA Kouluttajakoulutuksen jääharjoituksissa tehdään itse. Harjoitteisiin on valittu keskeisin sisältö kolmelta vuosikurssilta. Käydään läpi, mitä lapset ylensää osaavat jäällä missäkin iässä. Käytetään hyväksi havaittuja oppimiskeinoja, leikkejä ja kisoja.

39 JÄÄHARJOITUS 1 - SISÄLTÖ Luisteluharjoitteet ( 60 min.) –Etpl –Tpl –Pysähdykset ja lähdöt –Käännökset Kiekonkäsittelyharjoitteet (20 min.) –Kiekon kuljettaminen (luistelun ja kiekonkäsittelyn yhdistäminen) Alkeisluistelu –Toisen vuosikurssin luistelutavoitteet –Kolmannen vuosikurssin luistelutavoitteet Ohjaajan työtavat eri vuosikursseilla ohjaajana kehittymisen portaat  Rookie-amateur-basic-professiona´l Vuorovaikutustyyli – komentotyyli - harjoitustyyli

KIITOS !