TERVEYDENHUOLTO - terveydenhuollon tehtävät, lakisääteisyys -kunnallinen sektori (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito), yksityinen sektori, järjestösektori (kansalaistoiminta kansanterveysjärjestöissä) -terveydenhuollon eettiset periaatteet -asiakkaan ja potilaan oikeudet -Kela -Promootio, WHO:n 5 tapaa ja preventio -Terveyden edistäminen eri aikakausilla (historiaa) + eri kansanterveysprojektit -Neuvolat, kouluterveydenhuolto, työterveys -Terveyserot Suomessa ja niiden kaventaminen

Lukulinkkejä KOTILÄKSY: Terveydenhuolto Suomessa Terveydenhuolto Suomessa ( sosiaalihuolto Suomessa KELA:n toiminta Terveyserot Suomessa sosiekonomiset terveyserot Suomessa

AIEMMIN KYSYTTYÄ -Lähes kaikki suomalaiset lapset ovat olleet lastenneuvolan asiakkaina ensimmäisinä elinvuosinaan. Mitkä ovat nykyisin tämän jo 60-vuotiaan instituution tärkeimmät tehtävät? Miten neuvolatoimintaa voisi tulevaisuudessa kehittää? (2007 kevät) -Julkisessa keskustelussa on esitetty, että ihmisten tulisi itse vastata syntyneistä hoitokustannuksista, mikäli he elintavoillaan laiminlyövät terveydestään huolehtimisen. Esitä argumentteja tämän näkökannan puolesta ja sitä vastaan. (2007 kevät) -Pohdi eri väestöryhmien välisiä terveyseroja Suomessa ja niiden syitä. (2007 kevät) -Käsite: eutanasia (2007 syksy) -Käsite: Hoitotakuu (2007 syksy)

-Kuvaile kunnan tehtäväksi määrättyjä terveyspalveluja ja niiden järjestämistä. (2007 syksy) -Käsite primaaripreventio – tertiaaripreventio (2008 kevät) -Kuvaile tartuntatautien ja kansansairauksien esiintyvyyden muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä Suomessa 1900-luvun alusta näihin päiviin asti (2008 kevät) -Arvioi kansanterveysjärjestöjen merkitystä ja kuvaile niiden toimintatapoja terveyden edistämisessä. (2008 syksy) -Vertaile tautien syntyyn liittyviä käsityksiä ja teorioita eri aikoina (kevät 2009)

-Tarkastele taloudellisen taantuman terveysvaikutuksia (kevät 2010) -Kuvaile perustellen, miksi joidenkin influenssapandemioiden kulkua on tärkeää hidastaa. Minkälaisia keinoja influenssapandemian hidastamiseen on käytettävissä? (syksy 2010) -Maassamme säädettiin ensimmäisenä Euroopan valtiona laki potilaan asemasta ja oikeuksista vuonna Minkälaisia oikeuksia potilaalla on terveydenhuollossa Suomessa? (syksy 2010)

-Tarkastele perhe- ja lähisuhdeväkivallan ilmenemistä Suomessa ja sen vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. (kevät 2011) -Miten Suomessa on järjestetty terveyspalvelut yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskeleville? (syksy 2011) -Pohdi priorisointia terveydenhuollossa eettisestä näkökulmasta. (kevät 2012) -Esittele Maailman terveysjärjestön Ottawan asiakirjassa nimeämät terveyden edistämisen toimintatavat ja kuvaa jokaista toimintatapaa yhden esimerkin avulla. (syksy 2012) -Pohdi eutanasiaa eettisestä näkökulmasta. (jokeri kevät 2013)

-Asiantuntijat ovat olleet jo pitkään huolissaan terveyserojen kasvusta ja sosioekonomisen aseman yhteydestä terveyseroihin. Sosioekonomista asemaa pidetään merkittävänä terveyseroihin vaikuttavana tekijänä. Tarkastele, miten sosioekonominen asema voi selittää terveyseroja. (syksy 2013)

KERTAUSKYSYMYKSIÄ -Mikä merkitys kansalaisjärjestöillä on väestön terveyden edistämistyössä? -Terveydenhuoltojärjestelmä Suomessa -Mitkä ovat potilaan oikeudet terveydenhuollon asiakkaana? -Mitkä ovat kouluterveydenhuollon tärkeimmät tehtävät? Miten kouluterveydenhuollon toimintaa voisi tulevaisuudessa kehittää? -Pohdi syitä suomalaisten sosiaaliluokkien välisiin terveyseroihin ja mieti, miten yhteiskunta voisi toimillaan edistää terveyserojen kaventumista. -Pohdi yksityisen sektorin merkitystä terveydenhuollon palveluiden tarjoajana -Millaisia yhteiskunnan tukia/avustuksia sairastavan ihmisen on mahdollista saada?

Johdantotehtävä (s ) Aineistona teksti, jota tulee hyödyntää vastauksessa Poimi faktoja ja esimerkkejä, jos mahdollista. Ympyröi tarvittavia sanoja, lukuja jne Johdanto on vain aiheen avaus, vastauksessa aihetta tulee käsitellä laajemmin ja monipuolisemmin.

( / ) ”Olisiko Suomen aika luopua kunnallisesta terveydenhuollosta? Suomen kunnallinen terveydenhuolto jonoineen on kummajainen Euroopassa. Muualla potilaat käyvät itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan lääkärin luona, joka laskuttaa käynnistä yhteiskuntaa. Mallia on kokeiltu Suomessakin – potilaat olivat tyytyväisiä ja verorahoja säästyi. Onnistunut kokeilu kuitenkin haudattiin kaikessa hiljaisuudessa. Olisiko Suomen aika luopua kunnallisesta terveydenhuollosta sote-uudistuksen yhteydessä?” Pohdi Suomen nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän hyviä ja huonoja puolia.

MUISTA KÄYTTÄÄ JOHDANTOA VASTAUKSESSA !! 1.) Mihin vastataan? Mitä kysytään? 2.) Mitä määritellään 3.) Aloituskappale ?

4) Mitä näkökulmia vastaukseen? -vertailu: kunnallinen ja yksityinen + hyödyt / haitat molemmista -mennyt – nykyisyys- tulevaisuus -eri-ikäiset -työterveyden merkitys (=kunnallista) -potilaan oikeudet -terveyserojen kaventaminen (= polarisaation kaventaminen) -taloudellinen -sote-uudistus, kuntauudistus -Millaista olisi hyvä terveydenhuolto tulevaisuudessa?

Uusi terveydenhuoltolaki kansalaisten valinnanvapaus lisääntyy niin hoitopaikan kuin hoitohenkilöstönkin suhteen Potilas tai asiakas voi vapaammin valita sen terveydenhuollon toimintayksikön, jossa häntä hoidetaan. potilaan roolia oman hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa korostetaan. Terveyskeskusten asiakkaat voivat saada tavanomaisimpia erikoissairaanhoidon palveluja myös omasta terveyskeskuksestaan. tavoitteena ovat asiakaskeskeiset ja saumattomat palvelut. vahvistaa perusterveydenhuoltoa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä edistää terveyspalvelujen saatavuutta ja tehokasta tuottamista. varmistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivis yhteistyö ja asiakaskeskeisyys. useita kuntien ja sairaanhoitopiirien toimintaan vaikuttavia muutoksia, joiden tavoitteena on asiakkaiden aseman, palvelujen ja hoidon parantaminen.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista(1992) Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun Pääsy hoitoon Pääsy hoitoon hoidossa on huomioitava potilaan äidinkieli, yksilölliset tarpeet ja kulttuuri. Esimerkiksi pysyvästi maassa asuville maahanmuuttajille on tarvittaessa järjestettävä mm. tulkkipalvelut terveyspalvelujen saamiseksi hoidossa on huomioitava potilaan äidinkieli, yksilölliset tarpeet ja kulttuuri. Esimerkiksi pysyvästi maassa asuville maahanmuuttajille on tarvittaessa järjestettävä mm. tulkkipalvelut terveyspalvelujen saamiseksi Potilaan tiedonsaantioikeus. Potilaalle on annettava tiedot ymmärrettävästi hänen terveydentilastaan, hoidon laajuudesta, riskitekijöistä ja hoidon vaihtoehdoista. Potilaan tiedonsaantioikeus. Potilaalle on annettava tiedot ymmärrettävästi hänen terveydentilastaan, hoidon laajuudesta, riskitekijöistä ja hoidon vaihtoehdoista. potilaalla on oikeus tarkistaa hänestä potilasasiakirjoihin merkityt tiedot ja oikaista ne. potilaalla on oikeus tarkistaa hänestä potilasasiakirjoihin merkityt tiedot ja oikaista ne. Alaikäisen potilaan asema Alaikäisen potilaan asema Kiireellinen hoito Kiireellinen hoito Potilaan itsemääräämisoikeus. Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus ja hoidon on tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. + Hoitotestamentti Potilaan itsemääräämisoikeus. Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus ja hoidon on tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. + Hoitotestamentti hoitoa jonottamaan joutuvalle ilmoitetaan odotuksen syy ja arvioitu kesto. hoitoa jonottamaan joutuvalle ilmoitetaan odotuksen syy ja arvioitu kesto. hoitoonsa tyytymätön voi tehdä muistutuksen hoitolaitokselle. hoitoonsa tyytymätön voi tehdä muistutuksen hoitolaitokselle. hoitoa antavilla laitoksilla tulee olla potilasasiamies hoitoa antavilla laitoksilla tulee olla potilasasiamies Suomessa pysyvästi asuva on oikeutettu saamaan korvauksia sairausvakuutuksen kautta Suomessa pysyvästi asuva on oikeutettu saamaan korvauksia sairausvakuutuksen kautta VELVOLLISUUS PUHUA TOTTA, KERTOA KAIKKI TARVITTAVA JA TOIMIA OHJEIDEN MUKAAN VELVOLLISUUS PUHUA TOTTA, KERTOA KAIKKI TARVITTAVA JA TOIMIA OHJEIDEN MUKAAN

Hoitotakuu Jos potilasta ei voida ottaa hoitoon heti tai häntä ei oteta hoitoon lainkaan, hänelle on selvitettävä syy viivästymiseen. Jos potilasta ei voida ottaa hoitoon heti tai häntä ei oteta hoitoon lainkaan, hänelle on selvitettävä syy viivästymiseen. Potilaalle, joka joutuu jonottamaan hoitoon pääsyä, on kerrottava, kuinka kauan jonottamisen arvioidaan kestävän. Potilaalle, joka joutuu jonottamaan hoitoon pääsyä, on kerrottava, kuinka kauan jonottamisen arvioidaan kestävän. Jos potilas on tullut väärään hoitopaikkaan, hänet on ohjattava oikeaan paikkaan. Jos potilas on tullut väärään hoitopaikkaan, hänet on ohjattava oikeaan paikkaan. AIKARAJAT TOIMENPITEILLE: AIKARAJAT TOIMENPITEILLE: – akuutti- ja päivystystapaukset pitää hoitaa välittömästi – Lääkärin vastaanotolle on päästävä kolmen päivän sisällä ensimmäisestä yhteydenotosta – erikoissairaanhoidon lääkärin arvioitavaksi kolmen viikon sisällä lähetteen tekemisestä – hoitoon tai hoitotoimenpiteeseen kolmen viikon, viimeistään kuuden kuukauden sisällä (erikoissairaanhoito) – lasten- ja nuorisopsykiatrinen hoito on järjestettävä vähintään 3 kuukaudessa Jos oma asuinkunta tai kuntayhtymä ei pysty tuottamaan hoitoa, on niiden hankittava se ostopalveluna muualta. Tästä ei saa aiheutua potilaalle lisäkuluja. Jos oma asuinkunta tai kuntayhtymä ei pysty tuottamaan hoitoa, on niiden hankittava se ostopalveluna muualta. Tästä ei saa aiheutua potilaalle lisäkuluja. Vieraalla paikkakunnalla ollessasi saat hoidon paikalliselta terveysasemalta vain kiireellisissä sairastapauksissa. Muuhun hoitoon tarvitaan lupa kotikunnasta eli maksusitoumus Vieraalla paikkakunnalla ollessasi saat hoidon paikalliselta terveysasemalta vain kiireellisissä sairastapauksissa. Muuhun hoitoon tarvitaan lupa kotikunnasta eli maksusitoumus. (huom. Uusi laki!)

SUOMALAINEN NEUVOLAJÄRJESTELMÄ Ensimmäiset neuvolat 1920-luvulla, neuvolajärjestelmä 1942 Ensimmäiset neuvolat 1920-luvulla, neuvolajärjestelmä 1942 – Sodan jälkeinen korkea syntyvyys tavoitteena turvata odottavan äidin, sikiön, syntyneen lapsen sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys tavoitteena turvata odottavan äidin, sikiön, syntyneen lapsen sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys – Terveystarkastukset – Neuvonta Neuvolakäynnit ovat vapaaehtoisia Neuvolakäynnit ovat vapaaehtoisia – Jos käyt, olet oikeutettu äitiysavustukseen (140€)/äitiyspakkaukseen – Äitiyspakkaus lähes ainoa laatuaan maailmassa Äitiysneuvola Äitiysneuvola – seurataan äidin ja sikiön fyysistä hyvinvointia – Annetaan tietoa raskautta ja tulevaa lapsen hoitamista varten – 3-4 lääkärikertaa, terv.h. kertaa Lastenneuvola Lastenneuvola – Seurataan syntyneen lapsen kehitystä ja hyvinvointia – Tuetaan perhettä – kertaa ennen kouluikää – Rokotukset!! Perheneuvola, perhesuunnitteluneuvola Perheneuvola, perhesuunnitteluneuvola

SUOMALAINEN KOULUTERVEYDENHUOLTO Kansanterveyslain (1972) mukaan kuntien tulee järjestää peruskouluille ja lukioille kouluterveydenhuoltoa ja tarpeellista erikoistutkimusta Kansanterveyslain (1972) mukaan kuntien tulee järjestää peruskouluille ja lukioille kouluterveydenhuoltoa ja tarpeellista erikoistutkimusta Kouluterveydenhuoltoon sisältyvät: Kouluterveydenhuoltoon sisältyvät: – oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen (terveydenhoitajan ja lääkärin tekemät terveystarkastukset, oppilaan terveydenhoito, terveyskasvatus ja hammashuolto) – kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen (esim. pelastus- ja turvallisuussuunnitelma) – yhteistyö muun opetus- ja oppilashuollon henkilöstön kanssa (esim. oppilashuoltotyöryhmät) – koulun ja kodin välinen yhteistyö – terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus (näön ja kuulon tutkiminen erikoislääkärin toimesta ja erikoislääkärin määräämät laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimukset, psykiatrin tutkimus, psykologin ja puheterapeutin palvelut) Kouluterveydenhoitaja, koululääkäri Kouluterveydenhoitaja, koululääkäri

Kunnan on valvottava koulujen ja oppilaitosten terveydellisiä oloja tarkastamalla kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus joka kolmas vuosi. Kunnan on valvottava koulujen ja oppilaitosten terveydellisiä oloja tarkastamalla kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus joka kolmas vuosi vastuu kunnille ja yhä enemmän kouluille  Lama, voimavarojen keskittäminen sairaanhoitoon  Ei vastuuhenkilöitä, ei kehittämistä  koululaisten pahoinvointi on lisääntynyt, kouluterveydenhoitajia ei ole riittävästi, koululääkäreitä ei ole riittävästi

Suositus kouluterveydenhuollon keskimääräiseksi henkilöstötarpeeksi Kokopäiväistä kouluterveydenhoitajaa kohden on 600, korkeintaan 700 oppilasta tai 140 oppilasta/viikkotyöpäivä. Jos kouluterveydenhoitaja toimii useammassa koulussa, oppilaita tulee olla tätä vähemmän, koska matkoihin, yhteistyöhön, oppilashuoltotyöhön ja muihin järjestelyihin kuluu aikaa. Kun koulussa on yli 800 oppilasta, psykososiaalisen tuen tarve lisääntyy ja näin suurissa kouluissa tulisi olla kaksi päätoimista kouluterveydenhoitajaa. Koululääkärillä tulee olla vähintään yksi viikkotyöpäivä noin 500 oppilasta kohti. Jos lääkäri toimii kokopäiväisesti kouluterveydenhuollossa ja vastaa osittain myös oppilaiden sairaanhoidosta, voi oppilasmäärä olla noin 2100

Työterveyshuolto työssä käyvän väestön terveydenhuoltojärjestelmä työntekijöiden työturvallisuuden, terveyden ja työkyvyn edistäminen. Työterveyshuoltolaki (2001) velvoittaa työnantajaa järjestämään henkilöstölleen terveyspalveluja työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi käyttäen apunaan työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita. tarjoaa työympäristöön, työhön, työyhteisöön sekä työn hallintaan liittyviä asiantuntijapalveluja yrityksille, organisaatioille ja yrittäjille. Hyvin toimivana työnantajille tärkeä yhteistyötaho työntekijöiden kokonaisvaltaisen työkyvyn ylläpitämisessä.

POHJOIS-KARJALA -PROJEKTI Käynnistettiin 1972 Eräs maailman tunnetuimmista kansantautien ehkäisyn tutkimus- ja interventiohanke Projektin aikana ja sen jälkeen vuoteen 2005 mennessä – Miesten infarktikuolleisuus laski n. 80% – Kokonaiskuolleisuus väheni 50% – Muutoksia elintavoissa, asenteissa ja ympäristössä Pyrittiin yksinkertaisiin terveysviesteihin, jotka kohdistuivat keskeisiin riskitekijöihin ja niiden ehkäisyyn – Rasvat, verenpaine, tupakointi – Liikunta, terveellinen ruokavalio, tupakoinnin vähentäminen Projektissa oli mukana poikkeuksellisen laajasti lähes kaikki eri toimialat ja tasot Paikallinen perusterveydenhuolto oli vahvassa asemassa Projekti päättyi vuonna 1997, sen jälkeen paikallisia projekteja + WHO:n MONICA-projekti

TERVEYTTÄ KAIKILLE VUOTEEN 2000 Ohjelma valmistui 1986 ja se perustui WHO:n Alma Atan konferenssissa (1978) sovittuihin kansainvälisiin terveyden edistämisen tavoitteisiin ohjelma korosti kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistä vastuuta kansanterveydestä Vastuu kuitenkin valtiolla ja kunnilla OHJELMAN KESKEISET TAVOITTEET: – Lisää vuosia elämään, joka tarkoittaa ennenaikaisten kuolemien vähentämistä – Lisää terveyttä elämään, joka tarkoittaa kansantautien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien vähenemistä – Lisää elämää vuosiin, joka tarkoittaa terveyden ja toimintakyvyn aiempaa parempaa säilymistä läpi elinvuosien ja niihin pohjautuvaa hyvinvointia – Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen, joka tarkoittaa eri sukupuolten, sosioekonomisten ryhmien ja eri alueilla asuvien välisten terveyserojen pienentämistä.

TERVEYS OHJELMA -Vuonna 2001 hyväksytty pitkän aikavälin ohjelma, joka jatkaa kansallista ´terveyttä kaikille vuoteen 2000´ -projektia. -Isona tavoitteena on edelleen terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen. Ikäryhmittäiset tavoitteet -Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. -Nuorten tupakointi vähenee siten, että 16–18-vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa. -Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 1990-luvun lopun tasosta. -Työikäisten työ- ja toimintakyky ja työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin. -Yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan.

TERVEYS OHJELMA Kaikille yhteiset tavoitteet -Suomalainen voi odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin vuonna Suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. -Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointija suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä.

Sosioekonominen asema, sosioekonomiset terveyserot: Koulutus Ammatti Tulot Asuinpaikka asunto