LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI - OUNASJOKEEN KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOSEMINAARI KEMINMAASSA KEMI- JA OUNASJOEN VAELLUSKALOJEN YLISIIRROT Lohijokitiimi ry / Jukka Viitala Ala-Kemijoen, Keski-Kemijoen ja Ounasjoen sekä Enontekiön kalastusalueet / Metsähallitus

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS vuosina 2011 ja 2014,2015

YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla Kaakamon lohipadolla, rysä saatiin pyyntiin 3 pesällä 8.6. Turskarunnin rysä saatiin poikkeusluvalla pyyntiin 2 pesällä Ensimmäiset (8 kpl) siirtolohet Kaakamoniemen vastaanottopisteessä merkittiin Vuonna 2015 ylisiirtopyyntiä toteutettiin ainoastaan Isohaaran vanhalta voimalaitokselta nuotalla sekä Kaakamoniemen lohipadolta.

KAAKAMONNIEMI Toimintaperiaate  Kalastaja toimitti kalat vastaanottopisteen säilytyshäkkeihin  Lohet merkittiin noin 4 tunnin rauhoittumisen jälkeen  Lämpötilan noustessa (yli 20c) siirrettiin merkintä kalojen istutuspäähän Ongelmat  Etelätuulella Kaakamojoen heikkolaatuinen vesi sekä lämmin pintavesi ohjautuvat säilytyshäkkeihin -Vuonna 2015 Kaakamoniemen vastaanottopiste varustettiin 2:lla 7m 2 varastoaltaalla ja uppopumpulla

KALOJEN TAUTITARKKAILU Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalatalouspalvelut myönsi kalojen ylisiirtoluvan sillä edellytyksellä, että jokainen istutuserä tarkastetaan läänineläinlääkärin toimesta silmämääräisesti. Lisäksi Eviran valvontaosaston ohjeiden mukaisesti tulee toimittaa bakteeri- ja virusperäisten kalatautien varalta kalanäytteitä Eviraan. 75 näytekalaa (kaluston desinfiointi päivittäin) - Vuonna 2015 näytekaloja toimitettiin EVIRAa:n yht 70 kpl, palvelu maksullista - Vastustettavia kalatauteja ei näytekaloista löytynyt, palvelu on nykyisin maksullista

KALOJEN KULJETUKSET Kalat kuljetettiin 1600 litran kuljetus pasalla Alkukesästä, kun veden lämpötila oli alle 20c, vaihdettiin vesi kerran ja samalla heteveden avulla lämpötilaa tiputettiin hieman (max 2c) alle istutusveden lämpötilan. Lämpötilan noustessa yli 20c lämpötilan alentaminen käynnistettiin Kaakamoniemestä jäähileen avulla, jota lisättiin kuljetusveteen matkan edistyessä, veteen lisättiin myös merisuolaa. -Nykyisin kaikkien siirrettävien kalojen kuljetusveden lämpötilaa tiputetaan Isohaarassa 2-3 astella, istutusveden lämpötilaan. -Kalojen kuljetuskapasiteetiksi on muodostunut n. 50 – 100 kalaan / istutuserä riippuen veden lämpötilasta ja kalojen kokoluokasta.

KALOJEN ISTUTUKSET 2011 Siirrot toteutettiin tutkimustarpeen ehdoilla Yhteensä kaloja istutettiin 332 kpl (sukupuolij. 50/50) Istutuspaikat: Raattama 15 kpl(800 km) Köngäs 27 kpl(670 km) Venesuvanto62 kpl(558 km) Pahtajoki65 kpl(485 km) Lohiniva41 kpl(440 km) Meltaus36 kpl(413 km) Kellosuvanto86 kpl(342 km) Keskipainoksi naarailla arvioitiin 8,5 kiloa, urosparven taas muodostuessa etupäässä 1 – 3 kilon kosseista.

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE Lohijokitiimi ry kunnantie KEMINMAA Toiminnanohjaaja Jukka Viitala 0400/

PALUU HANKKEEN TAVOITTEET -SIIRTÄÄ MAHDOLLISIMMAN MONTA VAELLUSKALAA KEMINMAAN KALATEILTÄ KEMI / OUNASJOEN VAPAILLE JOKIOSUUKSILLE -KÄYNNISTÄÄ JOEN LUONTAINEN POIKASTUOTANTO -KÄYNNISTÄÄ ERI YHTEISTYÖTAHOJEN KANSSA TUTKIMUSTOIMINTA, JOSSA INDIKAATTORINA TOIMIVAT JOEN LUONTAISESTA TUOTANNOSTA PERÄISIN OLEVAT KALAT TUTKIMUS -SIIRRETTÄVIEN EMOKALOJEN NS. ELVYTYSTEHON SELVITTÄMINEN -PETOKALA- JA TURBIINIHÄVIKIN SELVITTÄMINEN -KEMI / OUNASJOKEEN LEIMAUTUNEEN LOHEN KÄYTTÄYTYMINEN KALATIEN VAIKUTUSALUEELLA

Lohijokitiimi ry kunnantie KEMINMAA Toiminnanohjaaja Jukka Viitala 0400/ Lohi-istutukset - Taimenistutukset - Eläinlääkärin tarkastus - Keminmaan kalatiet Pyyntikohde Vuonna 2014n. 632 kpl KALOJEN SIIRTO Vuonna 2015n kpl

Raattama 94 kpl Köngäs 176 kpl Aakenusjoki 82 kpl Ounasjoki/Kittilä 361 kpl Lohiniva 76 kpl Marraskoski 114 kpl Ounasjoki yht: 903 kpl

Vähäjoki 244 kpl

Pahtakoski 45 kpl Savukoski 59 kpl Kemijoki yht: 104 kpl

Nykyisten siirtokalojen vapautuspaikkojen sijoittuminen - toiminnan vaikutukset kalojen nousuajankohtaan?? Lohien ylisiirto / PALUU

LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI - OUNASJOKEEN KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI - OUNASJOKEEN VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI - OUNASJOKEEN

LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI - OUNASJOKEEN KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN Vuoden 2016 ylisiirtotavoite n kalaa

Vaelluskalakantojen elvyttäminen - Yhdistykselle vuosille myönnetty ylisiirtolupa kattaa Kemi/Ounasjoen pääuoman sivujokineen - Mäti- ja poikaistutusten toteuttaminen sivujokien latvaosuuksille - Emokalasiirtojen suuntaaminen sivujokien alaosuuksille ja pääuomaan - siian ylisiirtojen käynnistäminen? - Alisen-Kemijoen sivujokien kunnostaminen LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI - OUNASJOKEEN KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN

Kalojen käsittelyn periaatteet - Ei suoraa fyysistä kosketusta kalaan (Haavit kumihavaksisia, lyhyet siirrot siirtopussilla) Mikäli mahdollista merkitään kalat veteen KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN Näinkö …..? Onko tarvetta kalojen punnitukseen ? Suolan käyttö kuljetusvedessä ? LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI - OUNASJOKEEN

KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN Vallitunsaaren kalatien toiminnan kehittäminen

LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI - OUNASJOKEEN KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN Vallitunsaaren kalatien toiminnan kehittäminen Mikäli kalojen ylisiirtopyynti voidaan toteuttaa kalateistä tarkoittaa se käytännössä pyyntikustannusten pienenemistä yli 50 %:lla

Toiminnan tavoite Kemi/Ounasjoen tulevaisuuden tavoitteena pidetään tilannetta, jossa merkittävä osa Kemijokisuulle nousseista kaloista hakeutuu kalateiden kautta joen vapaana oleville lisääntymisalueille. Joen maksimipoikastuotantoa pidetään yllä kalateiden kautta nousseiden kalojen ja ylisiirrettyjen emokalojen avulla. Tätä luontaista lisääntymistä tuetaan vielä ns. vapaaehtoisen /sovelletun velvoitteen hoidon keinoin, jossa osa poikas- ja mäti-istutuksista toteutetaan sivujokien latvaosuuksille tukemaan joen luontaista poikastuotantoa. Tällä menetelmällä pyritään luomaan Kemi/Ounasjokeen leimautunut kalakanta, joka hyödyntää kalateitä sekä nykyisin tyhjillään olevat poikastuotantoalueet mahdollisimman tehokkaasti. Näin toimittaessa on myös kestävän kalastuksen periaattein toteutettu vaelluskaloihin kohdistuva kalastus mahdollista. Tämä tavoite saavutetaan kuitenkin ainoastaan vahingonkärsijöiden ja tuottajien välisellä avoimella yhteistyöllä LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI - OUNASJOKEEN KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN