Verisuonisairaudet: ateroskleroosi & sepelvaltimotauti Salon seudun ammattiopisto Polikliininen hoitotyö 2 Sisätautien hoitotyö 1 ov SoteENS07 1.3.2010 Maria Simonen

Valtimosairauksien taustalla: valtimonkovetustauti= ateroskleroosi verihyytymien muodostuminen valtimon seinämään valtimon pullistuminen (aneurysma) valtimon tulehdus

Ateroskleroosi krooninen valtimoiden sairaus esiintyy suurissa ja pienissä valtimoissa ahtauttava valtimonkovetustauti (lat. arteriosclerosis obliterans)

Ateroskleroosin ilmeneminen: sydän  sepelvaltimotauti aivot  aivoinfarkti tai aivoverenvuoto kaulalla  aivoiskemia munuaiset  munuaisten vajaatoiminta ja munuaisperäinen verenpainetauti suolisto  suoliston iskemia tai suolen osan kuolio alaraajat  katkokävely aortta  pullistuma eli aneurysma penis  impotenssi

Sepelvaltimotauti (lat. morbus cordis coronarius, MCC) taustalla ateroskleroosi taudin synty: valtimon sisäseinämään kerrostuvat kolesterolista ja sidekudoksesta ateroomaplakit (=rasvakertymä, jossa kuori eli plakki päällä) sepelvaltimon seinämä kovettuminen ja paksuuntuminen  sepelvaltimo kaventuu ja verenvirtaus vaikeutuu

Sepelvaltimotaudin ilmeneminen sepelvaltimon ahtautumisen seurauksena sepelvaltimon kuljettama verimäärä vähenee ja sydänlihas kärsii hapenpuutteesta eli iskemiasta iskemian oireena on eriasteiset sydämen kivut eli rintakivut

Sepelvaltimotaudin ilmenemismuodot angina pectoris eli rasitusrintakipu sepelvaltimotautikohtaus epästabiili angina pectoris= UAP ST-nousuinfarkti (STEMI) Ei-ST-nousuinfarkti (NSTEMI) sydämen vajaatoiminta sydämen rytmihäiriöt äkkikuolema ensimmäinen oire 10-20 % potilaista

Sepelvaltimokohtauksen synty: sepelvaltimon seinämän sisäinen rasvakertymä repii ympärillään olevan kuoren eli plakin irti plakin revettyä sepelvaltimoon syntyy pieni haava haavakohtaan tarttuu trombosyyttejä trombosyytti kasauman seurauksena haavakohtaan syntyy tukos  verenkierto vaikeutuu tai estyy kokonaan haavan syntymisen seurauksena sepelvaltimo supistuu eli spasmaa  verenkierto vaikeutuu entisestään

jos verenkierto sepelvaltimossa estyy pidemmäksi aikaa  sydänlihassolut tuhoutuvat =sydäninfarkti jos sepelvaltimo on vain osittain tukossa tai tukos liukenee nopeasti  potilas voi säästyä sydänlihasvauriolta

Sydämen suonet eli sepelvaltimot ja laskimot Oikea ja vasen sepelvaltimo (koronaarivaltimo) pikkuhaaroineen tuovat hapekasta verta sydänlihakselle. ovat noin 2-3 mm läpimitaltaan Sepelvaltimot lähtevät aortan tyvestä aorttaläppien takaa sydänlaskimoiden kulku seuraa koronaarivaltimoita, palaavat keuhkovaltimoon 11

Sepelvaltimot Vasen sepelvaltimo jakaantuu kahteen haaraan: Laskeva haara, ruokkii vasemman kammion etuseinämää ja kammioiden väliseinämää Kiertävä haara, ruokkii vasemman kammion sivuseinämää Oikea sepelvaltimo, ruokkii suurta osaa oikeata kammiota, vasemman kammion taka- ja alaseinämää ja väliseinämän takaosaa.

Sepelvaltimotaudin vaaratekijät: verenpainetauti tupakointi lipidiaineenvaihdunnanhäiriö (dyslipidemia), erityisesti korkea kolesterolipitoisuus diabetes ikä

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka vaaratekijöiden kartoitus potilaan kliininen tutkimus 12 kytkentäinen EKG keuhkokuva rasitus-EKG (polkupyöräergometri) verikokeita: PVK, seerumisrasva-arvot sepelvaltimoiden varjoainekuvaus sydämen UÄ

Akuutin sepelvaltimokohtauksen hoito ACS=acute coronary syndrome

Stabiili angina pectoris-määritelmä stabiili angina pectoris=rasitusrintakipu (AP) johtuu hapen puutteesta sydänlihaksessa ilmenee rasituksessa, menee ohi levossa ja nitrolla

Rintakivun vaikeusasteen luokittelu Hoidon suunnittelun ja tehon kannalta on rintakivun vaikeusasteen luokittelu tarpeellinen NYHA I-luokka: rintakipu tai hengenahdistus tulee vain kovassa rasituksessa NYHA II-luokka: rintakipu tai hengenahdistus tulee vasta reippaasti käveltäessä tai ylämäessä NYHA III-luokka: rintakipu tai hengenahdistus tulee tasamaata hiljaakin kävellessä NYHA IV-luokka: rintakipu tai hengenahdistus tulee levossakin, puhuttaessa tai pukeuduttaessa

ACS -luokittelu epästabiili angina pectoris (UAP) =unstabile angina pectoris vasta ilmaantunut angina pectoris-oire tai nopeasti vaikeutunut vanha angina pectoris-oire tai oireita kevyessä rasituksessa tai lepokipu, kipuilu pitkittynyttä potilas kuuluu sairaalahoitoon ei merkkiainepäästöjä ekg:ssä ST-laskuja tai potilas kipuilee tuoreen infarktin jälkeen

ACS –luokittelu jatkuu... sydäninfarkti (infarctus cordis)  sepelvaltimon ateroomaan tulee repeämä, johon muodostuu hyytymä tukos estää sepelvaltimon verenkierron aiheuttaa sydänlihaksen iskemian eli hapenpuutteen mikäli verenkiertoa ei pystytä palauttamaan, syntyy kuolio sydäninfarkti ilman ST-nousuja (NSTEMI) (non-ST-elevation myocardial infarct) ekg:ssä st-lasku tai t-invertaatio merkkiainepäästö ST-nousu-sydäninfarkti (STEMI) ekg:ssä st-nousu

Sydäninfarkti transmuraalinen l. seinämän läpi ulottuva infarkti= Q-aalto ekg:ssä subendokardiaalinen eli sydämen sisäseinämään rajoittuva infarkti=ST-laskut tai T-inversio vasemman sepelvaltimon tukos etuseinäinfarkti, joka voi laajentua sivuseinään vaarallinen, koska uhkaa tuhota suuren osan vasemman kammion sydänlihaksesta oikean sepelvaltimon tukos ala-taka-sivuseinän ja oikean kammion infarkti harvinainen, tyypillistä hypotensio ja bradykardia

Sydäninfarktin vaurioalue Sydämen vasen kammio etuseinäinfarkti (V2-V4) väliseinäalueen infarkti (V1-V2) sivuseinäinfarkti (V5-V6, I, aVL) alaseinäinfarkti (II, III, aVF) takaseinäinfarkti (ST-välin vajoamat V1-V4) kytkennöissä) Sydämen oikea kammio oikean kammion infarkti (V4R)

EKG eli elektrokardiografia potilaan sydänlihassoluista lähtevien biosähköisten signaalien mittaamista potilaan iholta sydänlihassoluista lähtevien signaalien vaihtelu esitetään jatkuvana, vaihtelevana viivana, sydänfilminä eri elektrodit osoittavat sydämen eri osien toimintaa käytetään sydämen toiminnan arvioinnissa ja sairauden määrittämisessä nähdään rytmi- ja johtumishäiriöt, iskeemiset ja infarktiin viittaavat löydökset EKG:tä otetaan tavallisimmin 12- tai 13- kytkentäisenä, mutta kytkentöjä voidaan ottaa tarpeen mukaan enemmänkin

EKG:n rintakytkennät V1: neljäs kylkiluuväli, rintalastan oikea reuna ensimmäinen kylkiluu löytyy solisluun alapuolelta V2: neljäs kylkiluuväli, rintalastan vasen reuna V3: V2 ja V4 välissä, 5.kylkiluun päällä V4: keskisolisviiva, viides kylkiluuväli V5: etuaksillaariviiva, samassa tasossa kuin V4 V6: keskiaksillaariviiva, samassa tasossa kuin V4 ja V5 V4R-elektrodi asetetaan vastaavalle paikalle kuin V4, mutta rintakehän oikealle puolelle

EKG:n raajakytkennät Raajakytkentöjä ovat I, II, III, aVr, aVL ja AVF. Niiden taltioimiseksi tarvitaan neljä raajaelektrodia, joka asetetaan ranteiden ja nilkkojen sisäpuolelle (pun.=oik.käsi; kelt.=vas.käsi; vihr.=vas.jalka; musta=oik.jalka) Elektrodien katsomat sydänlihasalueet: I: ylhäältä vas.käden suunnasta II: oikealta alhaalta III: vasemmalta alhaalta aVR:oikean käden /hartijan suunnasta aVL: vasemman käden /hartijan suunnasta aVF: vas. jalan suunnasta

EKG-kytkentöjen asettaminen selkäpuolelle

EKGkytkentöjen kuvaamat alueet sydämessä

EKG elektrodien katsomat sydänlihasalueet Raaja- ja rintakytkentöjen muodostama avaruuskoordinaatisto Kuusi elektrodia rintakehällä rekisteröivät sydämen toimintaa horisontaalitasossa eli vaakasuorassa Raajakytkennät rekisteröivät sydämen toimintaa frontaalitasossa eli otsansuuntaisesti

EKG:n rintakytkennät ja niiden suhde sydämen sijaintiin Rintakytkennät katsovat sydäntä horisontaalitasossa Eri kytkennät katsovat sydänlihasta eri suunnista, jolloin saadaan tietoa sydämen eri osien toiminnasta.

EKG:n osat P-aalto syntyy eteisten supistumisesta (depolarisaatio) QRS-kompleksi syntyy kammioiden supistumisesta T-aalto syntyy kammioiden rentoutumisesta (repolarisaatio)

EKG:n tulkinta Rytmiä tunnistettaessa tulee kiinnittää huomiota muutamaan perusasiaan. - rytmin säännöllisyyteen ja nopeuteen - P-aaltoon (näkyykö P-aaltoja, onko P-aalto normaalin muotoinen ja seuraako jokaista P-aaltoa QRS-kompleksi) - QRS-kompleksiin (QRS-kompleksin kesto ja onko QRS-kompleksi normaalin muotoinen) - PQ-aika (onko normaali vai pidentynyt) - Näkyykö monitorilla tahdistin ”piikkejä”

Normaali EKG Normaalissa sinus-rytmissä: - jokaista P-aaltoa seuraa normaali QRS-kompleksi ja T-aalto - jokaista QRS-kompleksia edeltää normaalin muotoinen P-aalto - PQ-aika on normaalin rajoissa. - Rytmi on tasainen. Jos edellä mainitut kriteerit eivät täyty, potilaalla on jonkinlainen rytmihäiriö.

Iskemia ja infarktimuutokset EKG:ssä ST-välin nousu viittaa uhkaavaan infarktiin ST-välin lasku viittaa yleensä iskemiaan selvitetään kuinka suuria muutokset ovat ja misää kytkennöissä muutokset sijaitsevat verrataan aikaisempiin EKG:hen T-aallon muutos: korostuu aivan iskemia alussa kääntyy negatiiviseksi iskemian aikana palautuu myöhemmin päivien, viikkojen kuluessa ennalleen infarktin jälkeen

Tuore sydäninfarkti EKG:ssä

Sydänlihasiskemia EKG:ssä lievä iskemia näkyy T-aallon muutoksena sydänlihaksen vaurio näkyy vauriovirtana eli ST-välin muutoksena sydänlihaksen kuolio näkyy Q-aaltona kun Q-aallot näkyvät EKG:ssä liuotushoidolla ei ole enää tehoa

Q-aallon näkyminen EKG:ssä Q-aaltoja näkyy EKG:ssä vanhan sairastetun infarktin merkkinä

Rintakipu- ja sydäninfarktipotilaan tulotilanne potilas saapuu ensiapuun omin voimin/ omainen tuo/ ambulanssi tuo potilas tarkkailuhuoneeseen potilas lepoon, puoli-istuvaan asentoon hapen antaminen: ventimaskilla 40 % 10 l potilaan haastattelu ja vastaanottaminen 20-30 min jatkunut puristava rintakipu hoitaja tekee samalla havaintoja potilaan tilasta sydäninfarktille tyypillinen kliininen kuva tuskainen potilas, jolla nihkeä, kylmänhikinen iho rintakipu (diabeetikolla pelkkä yt:n romahtaminen) takykardia/bradykardia

Hoito alkaa potilas ilmoitetaan ja kirjataan tulleeksi ja sairaskertomus haetaan sydänfilmin ottaminen heti lääkäri on heti paikalla ja tulkitsee EKG:n verrataan aina vanhaan EKG:hen, jos käytettävissä tarvittaessa uusi EKG, 15-20 min välein sisätautilääkäri/päivystävä lääkäri ottaa hoitovastuun lääkäri tutkii potilaan

Hoito jatkuu... mitataan verenpaine, pulssi, happisaturaatio ja aloitetaan monitorointi, lämpö mitataan tipan laittaminen (Muista kolmitiehana!) potilasta informoidaan tilanteesta lääkärin määräämät tutkimukset ohjelmoidaan: verikokeet: pvk+t, na, k, CRP, krea, gluc, tnt, ck-mbm, tarv. INR, ck, veren rasva-arvot (s-trigly, s-kol, s-kol-hdl ja s-kol-ldl) thx  erotusdiagnostiikka+sydämen vajaatoiminnan toteaminen troponiinipikatesti

Tarkemmin sydänmerkkiaineista CK-MBm ja Troponiini alkavat kohota vasta 4-6 tuntia oireiden alkamisesta P-Tnt proteiini, jota vapautuu verenkiertoon sydänlihasvauriossa yli 0,03 µg/l arvo on merkki sydänlihasvauriosta pitoisuus koholla 2-3 vko P-CK-MBm plasman kreatiinikinaasipitoisuus, jota vapautuu verenkiertoon sydänlihasvauriossa 5-10 µg/l arvo on mahdollinen pieni sydänlihasvaurio yli 10 µg/l kuvaa akuuttia sydänlihasvauriota pysyy koholla 2 vrk otetaan rintakivun uusiessa

Rintakipupotilaan haastattelu kivun luonne kivun alkamisajankohta onko vastaavanlaista/yhtä kovaa kipua ollut ennen onko todettu sepelvaltimotautia alkoiko kipu rasituksessa/levossa säteileekö kipu jonnekin onko potilas ottanut nitroja ja onko niistä ollut apua muut sairaudet ja kotilääkitys

Rintakivun syitä sydänperäiset: ei-sydänperäiset: sepelvaltimotautiangina pectoris ja sydäninfarkti sydänpussin- ja lihaksen tulehdus ei-sydänperäiset: ruokatorvi- ja vatsaperäiset syyt rintakehän rakenteiden kiputilat keuhkopussintulehdus aortan dissekoituminen masennus paniikkihäiriö

Rintakivun luonne Sydänperäinen rintakipu sijainti rintalastan takana/laajalla alueella puristavaa, painavaa, ahdistavaa, vannemaista, polttavaa, repivää jatkuvaa voi säteillä kaulalle, ylävatsalle, selkään lapojen väliin tai olkavarteen ei liity tiettyyn asentoon /hengitysvaiheeseen potilas iältään yli 35 v. Ei- sydänperäinen rintakipu pistävää/terävää kipu paikallistettavissa pienelle alueelle asennon muutos/hengitys-vaihe vaikuttaa kipuun mahdollisesti paineluarkuus ajoittaista

Rintakipupotilaan hoito: stabiili angina pectoris nitraattisumute (Dinit ®) 2 suihkausta kielen päälle (RRsyst on yli 100 mmHg)  jos oireet jatkuvat ja verenpaine ok  uusi annos 5 min kuluttua kipu helpottuu  potilas tutkitaan tarkemmin, labratutkimukset otetaan ja potilas seurannassa Potilas voidaan kotiuttaa seurannan (6-12 h) jälkeen, jos: rintakipu on kestänyt alle 20 min ja potilas on kivuton kontrolli-ekg on normaali

Rintakipupotilas ja kotiuttaminen jatkuu: verikokeissa ei merkkejä sydänlihasvauriosta tnt ja ck-mbm uudelleen 6-12 h kuluttua mikäli rintakivulle löytyy jokin muu syy sovitaan jatkohoidosta potilaan ohjaus: hoitoon hakeutuminen, lääkehoito ja elämäntavat kotona rintakivun tullessa potilas voi ottaa asperiinitabletin ja Nitro ® resori tabletin/suihkeen jos oireet jatkuvat: 3 suihketta 5 min välein jos kipu ei helpota, tulee kutsua ambulanssi

UAP+NSTEMI: lääkehoito rintakipu ei helpotu ja ekg:ssä muutoksia lääkäri määrää lääkkeet annetaan asperiini (Disperin ®) 250 mg pureskellen/ asperiiniallergisille klopidogreeli 300 mg (Plavix ®) trombosyyttiaggregaation estäjä pienimolekyylinen hepariini enoksapariini (Klexane) 1mg/kg s.c

UAP+NSTEMI: lääkehoito jatkuu... kivun hoitoon oksikodonia (Oxynorm ®) 2-5 mg i.v. + tarv. 3-5 mg lisää 5 min välein ad x 1-3, kunnes kipu poissa/morfiinia 4-6 mg iv tarv. metoklopramidia (Primperan ®) 10 mg i.v. pahoinvoinnin estoon hyperglykemian tehokas hoito: tavoitteena normoglykemia tarvittaessa sedaatio: diatsepaami 2,5-5 mg iv.

UAP+NSTEMI: lääkehoito jatkuu... nitraatti-infuusio (Nitro®-infuusio 0,1 mg/ml =Nitro 10 mg +Nacl 100 ml) pyritään 25 % tai 10-15 mmHg suuruiseen systolisen verenpaineen laskuun, RRsyst noin 120-140 mmHg aloitetaan yleensä 6 ml/h ja nostetaan 6 ml/h joka 10 min välein (jos verenpaine yli 100/60 mmHg) hillitsee verenpainetta, hapenpuutetta sydänlihaksessa ja rintakipua verenpaineen mittaaminen 5- 10 min välein ja ekg monitorointi

UAP+NSTEMI: lääkehoito jatkuu... beetasalpaaja i.v esim. metoprololi (Seloken ® 1 mg/ml) tarv. 5 min välein 1-2 mg/min, 1-2 kertaa uusien vasteen mukaan pyritään syketasoon 50-60/min annetaan, jos systolinen verenpaine yli 100 ja syke yli 55/min jatkoon beetasalpaaja p.o. aloitus heti 15-30 min viimeisestä i.v. annoksesta vaikutus: syketaajuus laskee, sydämen supistuvuus laskee, sepelvaltimoiden virtaus kasvaasydänlihaksen hapenkulutus vähenee ja hapensaanti lisääntyy

UAP+NSTEMI:lääkehoito: jatkuu... varfariini (Marevan)-potilaalle lisähoitona vain asperiini 250 mg pureskellen INR oltava hoitoalueella; jos alle hoitoalueen, myös enoksapariini hoitoannoksella, ja jatketaan kunnes INR on hoitoalueella (2.0-3.0)

UAP+NSTEMI: potilaan hoito jatkuu... kipu helpottuu ja ekg-muutokset normaalistuvat  seuranta jatkuu Liuotushoidolla eli trombolyysihoidolla ei ole hyötyä UAP:ssa tai NSTEMIssä vaurio ei ulotu kammion koko seinämän läpi, vaan rajoittuu sisempään lihaskerrokseen yleensä etuseinämän alueella ekg:ssä ST-laskuja, T-inversioita tai molempia NSTEMI hoidetaan kuin UAP eli epästabiili angina pectoris

UAP+NSTEMI: lääkehoito jatkuu... Jos potilas lähtee suoraan ensiavusta suoraan angiografiaan: GP-IIb/IIIa-reseptorisalpaaja=tirofibaani (Aggrastat ®) -infuusio jos Tnt positiivinen ja rintakivut jatkuvat epästabiilina trombosyyttiaggregaation voimakas estäjä suuren vaaran potilaille ennen invasiivistä tutkimusta/toimenpidettä (sepelvaltimoiden varjoainekuvausta)

Lääkehoito: UAP+NSTEMI jatkuu... GP-IIb/IIIa-reseptorisalpaaja ennen aloitusta suljettava pois vuototaipumus trombosyyttitason oltava yli 150 INR:n oltava alle 1,5 muita kontraindikaatioita GI-vuoto ICH aivoinfarkti 30 vrk kallonsisäinen sairaus suurehko leikkaus tai vakava trauma 6 vko RR yli 200/110 hoidosta huolimatta vakava munuaisten vajaatoiminta, kliinisesti merkittävä maksan vajaatoiminta

UAP, NSTEMI – invasiivinen hoito alkuvaiheen lääkehoidon jälkeen suuren vaaran potilaille pyritään tekemään 48 h kuluessa kiireellinen sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja mahdollinen pallolaajennus (PTCA) + stenttaus osa ohjautuu päivystykselliseen tai kiireelliseen ohitusleikkaukseen (CABG) osalla hoitolinjana jatkuu lääkehoito

STEMI-potilaan hoito hoitoviiveen minimoiminen tärkeää!! epästabiilin angina pectoriksen hoito kuten edellä lisäksi klopidogreeli 300 mg po latausannos yli 75-vuotiaille 75 mg, ei latausannosta lääkäri päättää liuotuksesta liuotushoitoliuotuslääkkeet: streptokinaasi (Kabikinase®/Streptase®) tenekteplaasi (Metalyse®) reteplaasi (Rapilysin®) alteplaasi (Actilyse®) liuotushoidon jälkeen väh. 24 h välitön defibrillaatiovalmius

Liuotuksen toteuttaminen 2 tippareittiä toinen liuotuslääkkeen antoa ja näytteiden ottoa varten toinen infuusiolle annetaan liuotushoito potilaan tilan seuranta komplikaatioiden seuranta: rytmihäiriöt, hypotensio ja vuodot reperfuusioarytmia, yleensä 110-140/min 1-2 h liuotuksen jälkeen vuotohoidetaan lopettamalla liuotusinfuusio, tarv. punasolut ja jääplasma

STEMI-hoitolinja Liuotushoito liuotushoito voidaan aloittaa ambulanssissa, ensiavussa ja jatkaa sydänvalvonnassa potilas siirretään ensiavusta sydänvalvontaan 70 % liuotuspotilaista jää auenneeseen suoneen merkitsevää jäännösahtaumaa liuotetuille potilaille pyritään tekemään kiireellinen varjoainekuvaus, PTCA ja mahd. stenttaus 24 tunnin sisällä

STEMI-hoitolinja: Liuotushoidon kriteerit EKG-indikaatiot: uusi ST-nousu vähintään 2 vierekkäisessä rintakytkennässä 2mm uusi ST-nousu väh. kahdessa rinta- (V4-V6) tai raajakytkennässä tai V4R väh. 1mm nousu uusi resiprokaalinen ST-lasku väh. 1 mm V1-V3 kytkennöissä (takaseinäinfarkti) tuore tai kestoltaan tuntematon LBBB ja sydäninfarktin kliiniset oireet ei vasta-aiheita trombolyysihoidolle potilas saapuu hoitoon 12 tunnin kuluessa kivun alusta, myöhemmin ei juurikaan ole tehoa

Liuotushoidon vasta-aiheet todettu verenvuototaipumus tuore trauma (alle 10 vrk), esim. pään trauma tai neurokirurginen leikkaus 1 kk aikaisempi aivoverenvuoto, aivoinfarkti alle 6 kk merkittävä ruuansulatuskanavan vuoto (alle 2-6 kk) hengenvaarallinen perussairaus epäily aortan dissekoitumasta verenpaine yli 200/110 hoidosta huolimatta raskaus (suhteellinen vasta-aihe)

Liuotuslääkkeet: reteplaasi (Rapilysin®) nykyisin ensisijainen liuotuslääke hypotoninen potilas, oikean kammion infarkti, elvytyksen jälkitila, laaja etuseinäinfarkti, potilaat jotka on aikaisemmin liuotettu streptokinaasilla injektiokuiva-aine pullo ja esitäytetty ruisku pienimolekyylinen hepariini enoksapariinibolus (Klexane ®)30 mg i.v. trombolyysihoidon yhteydessä ja heti sen jälkeen 1 mg/kg s.c. reteplaasibolus 10 IU (annetaan 2 minuutin aikana) ja toinen reteplaasibolus 10 IU 30 min kuluttua ensimmäisestä annoksesta ei muita lääkkeitä samasta tippatiestä yhtä aikaa

Liuotushoidon hyödyt 30 min-1 tunnin kuluessa 50-80 % potilaista suoni aukeaa vasemman kammion toiminta paranee 20-30 % potilaista infarktin koko rajoittuu 20-50% pienemmäksi infarktisokki vähenee 50 % potilaista kuolleisuus vähenee n. 50 %

STEMI-hoitolinja: Liuotushoito/invasiivinen hoito eli varjoainekuvaus ja pallolaajennus? Invasiivinen hoito: välitön sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja pallolaajennus (PTCA) jos potilaalla vasta-aiheita liuotushoidolle liuotushoito ei auta kardiogeeninen sokki alle 75 v rakennekomplikaatio toistuva kammiovärinä/takykardia virka-aikana ensisijainen hoito on invasiivinen liuotetuille potilaille pyritään tekemään kiireellinen varjoainekuvaus, PTCA ja mahd. stenttaus 24 tunnin sisällä TYKSissä

Sydäninfarktin hoidon tavoitteena kivuttomuus sydänlihaksen vaurion laajenemisen ehkäisy komplikaatioiden ehkäisy ja hoito (rytmihäiriöt, kardiogeeninen sokki, keuhkopöhö, sydämen vajaatoiminta) potilaan kuntoutuminen infarktia edeltäneeseen tilaan

Rintakipu- ja sydäninfarktipotilaan hoitotyö: tajunnan taso: potilas on hereillä ja asiallinen/ potilas voi olla sedatoitu tai tajuton vitaalielintoimintojen tarkkailu ja hoito tilanteen mukaan hengitys: ongelmatonta/potilas CPAPissa hoito tilanteen mukaan

Rintakipu- ja sydäninfarktipotilaan hoitotyö: sydän ja verenkierto: vakaa tai hypotoninen, arytmiaa vitaalielintoimintojen tarkkailu ja neste- ja lääkehoito tilanteen mukaan hypotonia nesteytys, Nitro-infuusion keskeytys rytmihäiriöt jatkuva monitorointi infarkti altistaa rytmihäiriöille reperfuusiorytmihäiriöt liuotuksen jälkeen

Rintakipu- ja sydäninfarktipotilaan hoitotyö jatkuu: liikkuminen: potilas on vuodepotilaana asentohoito: selinmakuu/kylkiasento voinnin ja tilanteen mukaan 1-2 pv jälkeen voi nousta vuoteen reunalle istumaan syöminen ja juominen: potilas saa juoda vettä hieman, jos ei ole pahoinvointia ei ruokaa rintakivun ja pahoinvoinnin aikana, ravinnotta olo on suotavaa myös mahdollisen invasiivisen toimenpiteen takia

Rintakipu- ja sydäninfarktipotilaan hoitotyö jatkuu: erittäminen: jos pulloon tai alusastialle virtsaaminen ei onnistu  virtsakatetri, tarvitaan myös nestetasapainon seurannassa lääkehoidon komplikaatioiden tarkkailu hoitaminen tilanteen mukaan esim. päänsärky, verenvuoto nitraattilääkitys voi aiheuttaa päänsärkyä parasetamolista useimmiten apua aivoverenvuodon riski muistettava

Rintakipu- ja sydäninfarktipotilaan hoitotyö jatkuu: tiedon antaminen potilaalle potilaan kotiasioiden järjestäminen niin, että potilas voi hyvällä mielellä jäädä sairaalaan omaisten informoiminen kirjaaminen: hoitaja kirjaa hoitokertomukseen ja lääkäri sanelee tekstin

Siirto osastolle siirto osastolle, kun potilas on kivuton ja hemodynaamisesti vakaa sairaanhoitaja ilmoittaa potilaan osastolle sydänvalvontaan MIDA-monitorointiin= jatkuva ST-välin seuranta vaatteet vaihdetaan ja arvoesineistä huolehditaan hoitaja vie potilaan osastolle lyhyt raportti siirtovaiheen kuulumisista Potilaan siirtyessä TYKSiin jatkohoitoon lääkäri hoitaa ilmoituksen jatkohoitopaikkaan

Haasteita sydänpotilaan hoitotyössä oikean arvion tekeminen potilaan tulotilanteessa hoitoviiveen minimoiminen

Valtimon pullistuma =aneurysma aneurysma= verisuonen laajentuminen syynä: verisuonen seinämän keskimmäisen osan heikkous  verisuonen sisimmän ja uloimman kerroksen venyminen  veren virtaus muuttuu pyörteiseksi, mikä aiheuttaa lisääntyvää painetta verisuonen seinämään  seinämä heikentyy ja pullistuu ulospäin aneurysma voi dissekoitua tai revetä dissekoitua=valtimon seinämän repeytyminen niin, että siitä tulee kaksikerroksinen

Aneurysman paikka yleisyysjärjestyksessä vatsanalueen aortta polvitaivevaltimo reisivaltimo rinta-aortan kaari ja aortan laskeva osa kaulavaltimo

Aneurysman synnyn taustalla ateroskleroosi Marfanin syndrooma kuppataudin seurauksena synnynnäisesti ikääntyessä

Aneurysmapotilaan oireet oireeton oireet: oireet liittyvät aneurysman lisääntyvään laajenemiseen tai repeämiseen  valtimovuoto H! hätätilanne!! kova kipu rinnassa tai vatsassa, korkea verenpaine potilas on sokkinen: potilas on pelokas, takykardinen, hypotensio, tajunnan tason aleneminen, heikentyneet tai hävinneet perifeeriset pulssit ja vähäinen virtsaneritys vatsa-aortan aneurysma tunnetaan vatsaa tunnusteltaessa tutkitaan: thx, UÄ, TT, MRI, angiografia hoito: leikkaus keinomateriaalista tehty verkko asetetaan aneurysman päälle

Lähteet: Akuutin sepelvaltimotautikohtauksen hoito –ohjeet Jussi-Pekka Haikio 3.11.2006 Käypä hoito ohjeet Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001 Sisätauti-kirurginen hoito ja hoitotyö. Tammi. Vauhkonen & Holmström. Sisätaudit. 1998. WSOY.