LUENTO II Kiovan Rus’ Ukrainan ja Venäjän historiapolitiikan riitakapulana. Kristinuskon tulo; ruhtinas Vladimirin hahmon merkityksen kasvu Venäjällä. Mongolien hyökkäys. Kultaisen Ordan rooli Venäjän historiapolitiikassa.

Kiovan Rus’ Ukrainan ja Venäjän historiapolitiikan riitakapulana

Itäslaavit ja heidän naapurinsa 700-800-luvuilla

”Lavrentin kronikka” (Лаврентьевская хроника) vuodelta 1377, jonka osana on ”Nestorin kronikka”.

Nestorin kronikan kertomus Kiovan Rus’in luomisesta: Tulevan Rus’in valtion alueella asui erilaisia slaavilaisia heimoja, joista luoteeseen, pohjoiseen ja koilliseen elivät suomalais-ugrilaiset heimot: vatjalaiset, vepsäläiset, merjalaiset, muromalaiset, permiläiset ja mordvalaiset; V. 862 alueella oli sisällissota, jossa heimot kiistelivät ja taistelivat keskenään; ja ne päättivät kutsua ruhtinaita varjageilta, jotka asuivat meren takana; Tshuudilaiset, sloveenit, krivitshit ja vepsäläiset sanoivat varjageille: "Meidän maamme on iso ja rikas, mutta siinä ei ole järjestystä. Tulkaa hallinnoimaan meitä”; Saapui kolme veljestä sotajoukkojensa kanssa. Vanhin heistä oli Rjurik, joka alkoi hallita Novgorodissa, toinen, Sineus (suomeksi Siniviiksinen) Valgetjärven rannalla ja kolmas, Truvor, Izborskissa.

Kiovan Rus’in alueen kasvu ”Nestorin kronikan” mukaan

Ruhtinas Rjurik, legendaarinen Kiovan Rus’in valtion perustaja (monumentissa ”1000-vuotias Venäjä” Novgorodissa). Valmistettu vuonna 1862.

”Varjagi”-ruhtinaiden nimet Nestorin kronikan mukaan: Rjurik (Rørik), kutsuttu Novgorodin ruhtinaaksi vuonna 862; Oleg Viisas (Helg), Kiovan ensimmäinen ruhtinas, kuollut 912; Igor’ (Ingvar), hänen poikansa, 878-945; Olga (Helga), kuollut 969, Igorin vaimo ja myöhemmin leski; Svjatoslav (942-972), Igorin ja Olgan poika, Kiovan ja Novgorodin ruhtinas;

Laatokanlinna (Aldeigja, Aldeigjuborg), yksi vanhimmista Kiovan Rus’in asutuskeskuksista; kaupunki perustettiin 700-luvulla, nykyaikaan säilyneen linnan rakentaminen alkoi 1100-luvulla

Olhavanjoki

”Laulava Odin” (Odin -  skandinaavien ylijumala) Staraja Ladogan arkeologisista kaivauksista löydetty esine. Nykyään Eremitaasin kokoelmissa

Rjurikin gorodištšessa (gorodištše – asuinpaikan jäännös) Novgorodin vieressä järjestetään vuodesta 1975 arkeologisia kaivauksia; monet 800-1100-luvun löydöistä ovat viikinginsotilaiden sotavarusteiden ja vaatteiden jäännöksiä, tuohikirjeitä, arabialaisia, bysanttilaisia ja länsieurooppalaisia kolikoita, saksanpähkinöitä, skandinavialaisia ja balttilaisia esineitä.

”Normanniteorian” synty 1700-luvun puolivälissä: ”varjagit” olivat viikinkejä. Muutamia normanniteorian kannattajien argumentteja: Rus’ – varhaisislantilaisista sanoista Róþsmenn tai Róþskarlar (soutajat) – Ruotsi; Rus’iksi kutsuttiin bysanttilaisissa ja länsieurooppalaisissa kronikoissa normanneja.

”Normanniteorian” perustaja Gerhard Friedrich Müller vs ”Normanniteorian” perustaja Gerhard Friedrich Müller vs. ”antinormannismin” ideologi Mihail Lomonosov, 1749

Vladimir Putin normanniteoriasta (2014): ”Meillä otetaan käyttöön ainoastaan yksi versio siitä, mistä Rjurikovitšit alkoivat… Tämä on Karamzinin (historioitsija Nikolai Karamzin, 1766-1826) versio. Mutta on toinenkin mielipide: sotajoukko kutsuttiin, mutta ainoastaan ulkoista vartiointia varten. He myöhemmin tietyssä määrin anastivat vallan. Normanniteorian mukaan valtiollisuus tuli ulkopuolelta. Mutta toisten mielestä valtiollisuus oli jo muotoutunut…

Kiovan Rus – termiä ei käytetty silloin, kun itse valtio oli olemassa Kiovan Rus – termiä ei käytetty silloin, kun itse valtio oli olemassa. Valtiota kutsuttiin Rus’:iksi, tai Russkaja zemlja; Termi otettiin laajasti käyttöön historioitsijoiden piirissä 1800-luvulla; ensimmäisenä sitä alkoi käyttää teoksissaan Moskovan yliopiston professori Sergei Solovjev (1820—1879), joka loi ”pääkaupunkien vaihdon” konsepti; Hänen konseptinsa mukaan itäslaavien valtion ensimmäisenä pääkaupunkina oli Novgorod, toisena Kiova, kolmantena Vladimir ja neljäntenä Moskova. Näin samassa valtiossa vaihtuivat vain pääkaupungit, ja sen mukaan tutkija vaihtoi valtion nimeä.

1800-luvun lopulla, kun alkoi hahmottua ja kasvaa ukrainalainen kansallinen liike, ilmestyi uusi Kiovan Rus’in historian konseptio. Historioitsija, ideologi ja poliitikko Mihail Gruševski kehitti uuskäsitteen ”Ukraina-Rus’”: ukrainalaiset ovat Kiovan Rus’in asukkaiden ainoat suorat jälkeläiset; venäläiset puolestaan ovat suomalais-ugrilaisten heimojen jälkeläisiä; ukrainalainen ja venäläinen kansa ovat etnogeneettisesti erilaisia, ja niiden kehityksen tiet olivat erisuuntaisia; Näin Gruševski yritti perustella ukrainalaisten roolia ainoana Kiovan Rus’in perijänä, ”loi” eräänlaisen vanhaukrainalaisen valtion kuvan.

Ukrainalais-venäläinen konflikti historiapolitiikassa: Ukrainan puolesta: Kiovan Rus oli ”ukrainalaisen kansan ensimmäinen itsenäinen valtio”. Kiovan Rus’in ”kansallistaminen; Presidentti Petro Porošenko puheessaan Tšernigovin yliopiston opiskelijoiden edessä 2.4.2015: ”Silloin, kun Tšernigovissa jo muutamien sadan vuoden aikana oli olemassa kirkkoja, Moskovassa oli vain suota”; Venäjän puolelta: termi ”Kiovan Rus” käytetään yhä vähemmän; Wikipedian artikkeli ”Kiovan Rus” korvattiin artikkelina ”Muinaisvenäläinen valtio”; Interaktiivinen näyttely ”Ortodoksinen Venäjä (Rus’). Minun historiani. Rjurikovitšit” kertoo Kiovan Rusista Venäjän historian alkuvaiheena.

Kiovan Rus:in rajat nyky-Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän rajojen kanssa

Ukrainalainen arkeologi, akateemikko ja Ukrainan Tiedeakatemian Arkeologisen instituutin johtaja Pjotr Tolotško

Akateemikko Pjotr Tolotško: Kirjassani ”Varhaisvenäläinen kansanryhmä” («Древнерусская народность») minä, perehtyen moniin tosiasioihin, päädyin yksiselitteiseen johtopäätökseen: Kiovan Rus:in koko periodin aikana 800-luvulta 1200-luvun puoliväliin muotoutui yhtenäinen kansanryhmä yhtenäisten perinteiden ja mentaliteetin kanssa. Kaikki kronikoiden tekijät, kaikissa maan osissa, eivät ajattele ”omien” ruhtinaskuntien (Kiovan, Vladimirin tai Polotskin) käsitteinä, vaan yhtenäisenä etnonyymina ”Rus”. (etnonyymi -heimon tai kansan nimi).

Johtava venäläinen lingvisti, akateemikko Andrei Zaliznjak: Lingvistisen materiaalin analyysi osoittaa, että kielen puolesta Kiovan Rus:in alue jakautui kahdeksi osiksi. Yhtenä osana oli luoteisosa, nimittäin Novgorod ja Pihkova niille kuuluneineen hyvin laajoine alueineen. Siihen kuuluivat nykyiset vologdalaiset, arkangelilaiset ja permiläiset alueet sekä pohjoinen Valkovenäjä. Tämä oli yksi murre. Toisena osana oli Etelä (tuleva Ukraina), Keskusalue (tuleva Venäjä) ja Itäalue (nykyisen eurooppalaisen Venäjän itäosa). Tämä oli toinen murre.

Arkeologisia kaivauksia Novgorodissa

Tuohikirje. Pelkästään Novgorodista on löytynyt tähän mennessä jo yli tuhat tuohikirjettä

Tuohikirje 1100-luvulta. Rukouksia

Venäläinen eeppinen runous ”bylinat” luotiin 900-1100-luvulla ja löydettiin Venäjän pohjoisalueilta 1800-luvun puolivälissä. On olemassa kaksi bylinojen sykliä: Kiovan ja Novgorodin syklit.

Genetic heritage of the Balto-Slavic speaking populations: a synthesis of autosomal, mitochondrial and Y-chromosomal data PLOS ONE, Sept 2, 2015 http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0135820 Venäläinen käännös: http://xn--c1acc6aafa1c.xn--p1ai/?page_id=4440

Kristinuskon tulo Kiovan Rus’iin

Kristinuskon tulo Rus’:iin: Nestorin kronikan mukaan, vuonna 986 ruhtinas Vladimir teki valinnan islamin, kristinuskon ja juutalaisuuden välillä; Vladimir teki päätöksen saada kristinuskoa bysanttilaisen mallin mukaan; Nykytutkijoiden mielestä, kronikan kertomus oli vain virallinen versio Venäjän kasteesta; Noin 900-luvulla kasteen ottivat monet keski- ja pohjoiseurooppalaiset maat (Puola, Unkari, pohjoismaat jne.); Rus’ kääntyi kristinuskoon mm. siitä syystä, että Bysantti oli vaikutusvaltaisin valtio, ei ainoastaan lähialueella, vaan koko Euroopassa; vuonna 987 Vladimir solmi liiton Bysantin kanssa; Ideologis-poliittisia avunantoverkkoja tarvittiin taisteluun samanaikaisesti islamiin kääntyvää arkkivihollista Bolgaria vastaan.

Radzvillin kronikka (Радзвилловская летопись), 1400-luvun alku) Radzvillin kronikka (Радзвилловская летопись), 1400-luvun alku). Ruhtinas Vladimir keskustelee uskonnosta kreikkalais- ja muslimifilosofin kanssa

Kiovan ruhtinas Vladimir lähettää lähettiläitä eri maihin uskonnon valitsemista varten. Radzvillin kronikan kuva (1400-luvun alku)

Vladimir neuvottele pajariensa kanssa siitä, minkänlainen uskonto tulisi valita. Radzvillin kronikka.

Radzvilin kronikka. Ruhtinas Vladimirin kaste Khersonesoksessa

Vladimir Vasnetsov: Ruhtinas Vladimirin kaste Vladimir Vasnetsov: Ruhtinas Vladimirin kaste. Kiovan Vladimirin kirkon maalaus 1880-1890-luvulta

Ukrainan kriisi ja ukrainalais-venäläinen vastakkainasettelu ideologisella ja historiallisella taistelukentällä, taistelu Kiovan Rus’ista nosti Khersonesoksen roolin tärkeäksi. Kuvassa: Taurian Khersonesoksen museo

Vladimir Putinin ”Kirjelmässä Federatiiviselle kokoukselle”, 4.12.2014 Nimenomaan täällä, Krimillä, muinaisessa Khersonesoksessa ruhtinas Vladimir otti kasteen, ja tämän jälkeen kasti koko Rus’in. … Kristinuskosta tuli vahva yhdistävä voima… Ja nimenomaan tältä henkiseltä pohjalta meidän esi-isämme ainiaaksi tajusivat itsensä yhtenäiseksi kansaksi. Ja tämä antaa meille kaikki mahdollisuudet sanoa, että Krimin, Khersonesoksen, Sevastopolin sivilisatorinen ja sakraalinen merkitys Venäjälle on valtava. Samalla tavalla kuin Temppelivuori Jerusalemissa juutalaisille ja muslimeille.

26.-28.7.2015 Sevastopolissa ja Khersonesoksessa juhlittiin muhkeasti Rus’in kasteen vuosipäivää sekä tuhatvuotispäivää pyhän ruhtinaan Vladimirin kuolemasta. Ristisaatto, juhlakonsertti Khersonesoksessa. Kuvassa: Ristisaatto

Kristinuskon tulon tärkeimpiä seurauksia: Kiovan Rus’ liittyi bysanttilaisen kulttuuripiiriin, ja sen kautta antiikin perintöön; Kiovan Rus’ sai kirjakielen, kirkkoarkkitehtuurin ja taiteen perinteitä; pirstoutuneisuuden aikana ortodoksinen kirkko säilytti eri ruhtinaskuntien entisen yhtenäisyyden idean.

Kiovan asukkaat kastetaan

Rooman imperiumi 110-luvulla

Rooman imperiumin jakautuminen 300-luvun lopussa

Bysantin valtakunta noin vuonna 1180

Pyhän Markuksen tuomiokirkko Venetsiassa, 1094

Studenitsan luostari Serbiassa Studenitsan luostari Serbiassa. Jumalanäidin kuolinuneen nukkumisen kirkko, 1183-1195. Rakennettu bysanttilaisen perinteen mukaan

Georgia. Gelatin luostari 1100-luvulta.

Gelatin luostarin mosaiikki 1100-luvulta

Pyhän Sofian kirkko Konstantinopolissa, 324-337

Vuonna 2010 Venäjän juhlien listaan lisättiin uusi juhla ”Rus’in kasteen päivä”, jota juhlitaan 28.7. Sama juhla lisättiin Ukrainan juhlien listaan vuonna 2008 (”Kiovan Rus’:in – Ukrainan kasteen päivä”)

Muistomerkki Vladimir Suurelle [Pyhälle] Kiovassa, 1853 Muistomerkki Vladimir Suurelle [Pyhälle] Kiovassa, 1853. Asennettu paikalle, jolla ruhtinas Vladimir, legendan mukaan, kasti kiovalaisia ja heitti pakanallisten jumalien patsaat Dnjepr-jokeen

Tänä vuonna on kulunut 1000 vuotta ruhtinas Vladimirin kuolemasta Tänä vuonna on kulunut 1000 vuotta ruhtinas Vladimirin kuolemasta. Sen johdosta presidentti Vladimir Putinin alaisuuteen luotiin työryhmä, jonka tehtäviin kuuluu juhlan järjestäminen. Rus’in kasteen päiväksi (28. heinäkuuta) päätettiin luoda suuri Vladimir-ruhtinaan monumentti Moskovaan.

Varpusvuoret (Vorobjevy gory) Moskovassa ja Moskovan yliopiston rakennukset

Pyhän ruhtinaan Vladimirin patsaan projekti; tekijä Salavat Štšerbakov, 2015. * * * 25-metrisen patsaan asetuspaikaksi valittiin Varpusvuoret (Vorobjevy gory). Kilpailukomission johtajana oli arkimandriitta Tihon. Moskovan kaupunginduuman kansanedustajien mukaan, patsaasta tuli eräänlainen Moskovan suojeluhahmo.

Kesän alussa Moskovan asukkaiden protestit vaikuttivat valtiovaltaan ja päätettiin luopua rakentamisesta Varpusvuorilla. Sotahistoriallinen seura ehdotti sen sijaan kolmea paikkaa Moskovan keskustassa: Lubjanskin ja Borovitskin aukiot tai Zarjadje. * * * Kuvassa: Ruhtinas Vladimirin patsaan hahmotelma Moskovassa Lubjanskin aukiolla

Rakennus Lubjanka-aukiolla Moskovassa, jossa sijaitsi KGB:n (ent Rakennus Lubjanka-aukiolla Moskovassa, jossa sijaitsi KGB:n (ent. NKVD:n) päämaja ja vankila 1980-luvulla. Rakennuksen edessä sijaitsee Tšekan luojan Felix Dzeržinskin monumentti, joka kaadettiin ja poistettiin 22.8.1991.

Elokuun 2015 lopussa internet-äänestyksen pohjalta valittiin patsaan paikaksi Borovitskin aukio. Patsaan avaaminen on suunniteltu 4. marraskuuksi, Kansan yhtenäisyyden päiväksi. Kuvassa: ruhtinas Vladimirin patsaan hahmotelma Moskovassa Borovitskin aukiolla.

Engelsin kaupungin uuden veturitehtaan ensimmäinen tuote (2015) sai ruhtinas Vladimirin nimen

Uljanovskin lentokonetehtaassa ”Aviastar-SP" valmistettu lentokone Ил-76МД-90А saa ruhtinas Vladimirin nimen (2015).

Euraasialaisuuden konseptio Venäjän aatehistoriassa Euraasialaisuuden konseptio Venäjän aatehistoriassa. Aleksanteri Nevski: ensimmäinen euraasialainen? Kultaisen Ordan rooli Venäjän historiapolitiikassa.

Kiovan Rus’in hajoaminen 1130-luvulla maassa oli sisällissota, minkä jälkeen Rus’ oli jakautunut kolmeksitoista ruhtinaskunniksi; Ruhtinaat kieltäytyivät maksamasta veroa Kiovan ruhtinaalle; Ruhtinaat taistelivat keskenään Kiovan hallitsemisesta.

Kiovan Rus’in ruhtinaskunnat pirstoutuneisuuden aikana, 1100-luvun puolivälissä. Kolme poliittista keskusta: Galitsia-Volhynian ja Vladimir-Suzdalin ruhtinaskunnat sekä Novgorodin tasavalta.

Mongoli-imperiumi Tšingis-kaanin aikana, 1200-luvun alussa

Taistelu mongolien ja kiinalaisten välillä, 1211 Taistelu mongolien ja kiinalaisten välillä, 1211. Persialainen miniatyyri, 1300-luvun alku

Mongolien hyökkäys Aasiaan ja Itä-Eurooppaan 1210-1220-luvulla

Mongolien hyökkäys Aasiaan ja Itä-Eurooppaan 1230-1240-luvulla

Mongolien hyökkäys Rus’in alueelle vuosina 1237-1240: joulukuussa 1237 valloitettiin ja ryöstettiin Rjazanin ruhtinaskunta; helmikuussa 1238 valloitettiin ja ryöstettiin Koillis-Rus’; maaliskuusta lokakuuhun 1239 Etelä-Rus’ valloitettiin ja ryöstettiin; joulukuussa 1240 valloitettiin ja ryöstettiin Kiovan; huhtikuussa 1241 mongolit voittivat taistelussa yhdistetyn saksalais-unkarilais-puolalaisen sotajoukon kanssa; mongolien sotajoukon päällikkö Batu-kaani sai viesti suurkaani Ögödei:n  kuolemasta, ja joutui luopumaan Puolan ja Unkarin valloituksista ottaakseen osaa seuraajakilpailuun. 

Vladimirin kaupungin valloitus, 1237. Miniatyyri kronikasta

Vladimirin kaupungin valloitus, 1237.

Mongolien maahanhyökkäyksen ja vallan seuraukset kulttuurille: Kiviset rakennustyöt pysähtyivät koko alueella noin viideksikymmeneksi vuodeksi; Monet käsityötekniikat häipyivät (esim. lasi- tai emaliesineiden valmistamistaito); Kronikoiden luominen, maalaustaide, kirjallisuus ja käyttötaide joutuivat rappiolle; Vanhat kulttuuriperinteet säilyivät ainoastaan Novgorodin ja Pihkovan ruhtinaskunnissa.

Valtiot, jotka syntyivät 1270-luvulta alkaen Kiovan Rus’in paikalle: Kultainen Orda (johon kuuluivat Moskovan, Tverin, Rjazanin, Smolenskin jne. ruhtinaskunnat); Liettuan suuriruhtinaskunta; Novgorodin tasavalta; Pihkovan tasavalta.

Valloitetut Rus’in ruhtinaskunnat liitettiin Mongolien imperiumiin

Kultainen Orda tuli itsenäiseksi valtioksi vuonna 1266; Rus’in ruhtinaskunnat kuuluivat tähän valtioon.

Euraasialaisuus Euraasialaisuuden oppi syntyi 1920-luvulla venäläisten emigranttien piirissä ja sen pohjana oli eurosentrismin kritiikki; Eurasianistien mielestä Venäjä on mongolivaltakunnan mantteliperijä, erikoinen kulttuurihistoriallinen ilmiö, joka kuuluu pikemminkin Aasiaan kuin Eurooppaan; Eurasianistien mielestä mongolivalta vaikutti myönteisesti Venäjän historiaan ja kulttuuriin; Suurimmat eurasianismin edustajat: Georgi Vernadski, Pjotr Savitski, Nikolai Trubetskoi.

Etevä venäläinen lingvisti, emigranttiruhtinas Nikolai Trubetskoi väitti vuonna 1925 ensimmäisen kerran, että Venäjä on Mongoli- imperiumin eikä Kiovan Rus’in perijä. Euraasialainen etiikka Trubetskoin mukaan perustuu triaadille ”Uskollisuus, luotettavuus ja lujuus”. Euraasian arvot eivät sovi yhteen eurooppalaisen pikkuporvarillisuuden ja merkantilismin kanssa.  

Euraasianismin klassinen teos, Georgi Vernadskin ”Mongolit ja Venäjä”