Ortodoksisuuden luonne ja merkitys Venäjällä

Esitys aiheesta: "Ortodoksisuuden luonne ja merkitys Venäjällä"— Esityksen transkriptio:

1 Ortodoksisuuden luonne ja merkitys Venäjällä
Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen SUOL syysseminaari

2 Tuhatvuotinen historia
Ortodoksisuus ”Venäjän” valtauskonto vuodesta 988 Kiovan ruhtinatar Olga otti kasteen 950-luvulla ja hänen pojanpoikansa Vladimir teki ortodoksisuudesta maan virallisen uskonnon vuonna 988 Moskovaa ei ollut tuolloin olemassa – kirkon johto siirtyi Moskovaan vasta 1200 luvun lopussa Kirkon ja valtion läheiset suhteet: sinfonia Pyrkimys uskonnolliseen ja ideologiseen yhtenäisyyteen Venäläisten tuli olla ortodokseja, muihin kansallisuuksiin kuuluvilla oli oikeus oman uskontonsa säilyttämiseen

3 Kristus Vapahtajan katedraali 1800-luvulla Idea rakentamisesta: voitto Napoleonista 1812 Vihittiin käyttöön Aleksanteri III:n kruunajaisissa vuonna 1883

4 Vuosi 1931

5 Uusi katedraali Lupa uudelleen rakentamiseen vuonna 1990 Rakennustyö alkoi vuonna 1994 Pääosa valmis 1996 Vihittiin käyttöön vuonna 2000

6 Hautajaiset katedraalissa Presidentti Boris Jeltsin huhtikuussa 2007 Patriarkka Aleksi II Joulukuussa 2008

7 Kirill patriarkaksi vuonna 2009

8 Venäjän ainutlaatuisuus
Kirkon ja valtion suhteet pohjautuivat vielä 1900-luvun alussa ideologialle, jossa ortodoksisen uskon, Venäjän valtion ja Venäjän alueen nähtiin muodostavan erottamaton kokonaisuus. Tsaarilla valtion johtajana oli erityinen pyhä tehtävä suojella sekä ortodoksista uskoa että ortodoksista maata – koko Venäjän ortodoksisen kirkon kanonista aluetta. Venäjällä erityinen tehtävä maailmanhistoriassa Neuvostoliitolla erityinen tehtävä maailmanhistoriassa Nyky-Venäjällä taas erityinen tehtävä: ortodoksinen sivilisaatio lännen sekularismia vastaan laajempi kuin Venäjä: VOK:n kulttuuripiiri (=entinen Neuvostoliitto)

9 Ortodoksisen kirkon asema Venäjällä
Ortodoksisuus keskeinen tukipilari uuden kansallisen identiteetin rakentamisessa kommunistivallan jälkeen Kirkon ja valtion välillä uudelleen läheinen suhde Yhteisenä intressinä VOK:n kanoninen alue ja venäläisten oikeuksien puolustaminen Venäjän ulkopuolella 80 % venäläisistä pitää itseään ortodoksina, 1 % patriarkka Kirlliä hengellisenä johtajanaan! Taiteilua kannanotoissa Ukrainan kriisiin (ukrainalainen – venäläinen?)

10 Ortodoksisuus venäläisten arjessa
Keskeiset opinkohdat tunnetaan huonosti – onko tarpeen? Jumalanpalvelusosallistuminen vähäistä – edelleen rajalliset mahdollisuudet Rituaalit yleisiä Ikonit yleisiä Kirkko + Putin -informaatio ja disinformaatio kattavaa

11 Ortodoksiset kirkot Ukrainassa
Moskovan patriarkaatin alainen Ukrainan ortodoksinen kirkko Perinteisin maan neljästä ortodoksikirkosta Ainoa jonka asemasta ei ole kiistaa ortodoksisen maailman sisällä 20 % ukrainalaisista Patriarkka Kirill – metropoliitta Onufri (2014) Kiovan patriarkaatin alainen Ukrainan ortodoksinen kirkko Perustettiin Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä vuonna 1992 Voimakas kansallinen leima Asema kiistanalainen ortodoksisen maailman sisällä Noin puolet ukrainalaisista Hakemusta Euroopan kirkkojen konferenssin jäseneksi ei hyväksytty

12 Jatkuu… Ukrainan autokefaalinen ortodoksinen kirkko Uniaattikirkot
Syntyi Ukrainan ensimmäisen itsenäisyyden aikakana 1918 Toimi Neuvostoliiton aikana länteen emigroituneiden ukrainalaisten keskuudessa Neuvostoliiton hajottua ”palasi” Ukrainaan Uniaattikirkot Kuuluvat ortodoksiseen kirkkoperheeseen oppinsa puolesta, mutta tunnustavat Rooman paavin hengelliseksi johtajakseen Vahvimmat alueet Länsi-Ukrainassa

13 Ukrainan suurimpien kristillisten kirkkojen seurakuntien lukumäärä vuonna 2013
Ukrainan ortodoksinen kirkko (Moskovan patriarkaatti) Ukrainan ortodoksinen kirkko (Kiovan patriarkaatti) 4 700 Ukrainan autokefaalinen kirkko 1 250 Uniaatit 3 900 Roomalaiskatolinen kirkko 1 100 Baptistit 3 100 Helluntailaiset ja karismaattiset kirkot 4 400 Seitsemännen päivän adventistit 1 120 Luterilaiset 100 Kaikki yhteensä (mukaan lukein pienemmät) 34 000

14 Ukrainan merkitys Venäjälle
Venäjän sydänmaa, ortodoksisuuden kehto ”Kiovan Venäjästä” on muodostunut Venäjä ja Valko-Venäjä Venäjän historiantulkinta Ukrainasta(kin) on valikoivaa Tsaarinvallan ja Neuvostoliiton hirmuteoista vaietaan: pakkovenäläistäminen (1800-luku), nälänhätä (1930-luku), jne. Venäjä tunnusti Ukrainan itsenäisyyden vuonna 1918, mutta jo se liitettiin osaksi Neuvostoliittoa Ukraina itsenäistyi uudelleen vuonna 1991

15 Jatkuu… Tukahdutetulla kansakunnalla olisi periaatteessa ollut yli kaksi vuosikymmentä aikaa rakentaa toimiva, demokraattinen itsenäinen valtio. Mahdollisuus hukattiin 1990-luvulla, jolloin Ukrainasta kehittyi ”rosvokratia”, huonojen hallitsijoiden ja oligarkkien valtakunta. Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan Ukrainaan lukuisilla eri tavoilla Viimeisimmät vaiheet TV:stä tuttua! Viimeiset vaiheet odottavat vastausta

16 Kiitos mielenkiinnosta!