KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Markkinat Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan   MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä kauppaa keskenään suoraan alkutuottajalta torilta kaupasta pörssi Internet paikka, jossa palkataan työvoimaa jne.

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Markkinat Riippuu kaupankäynnin kohteesta Markkinoiden toiminta voi olla hyvinkin erilaista (työmarkkinat, pörssi, lähikauppa, Internet) Vapaasti toimivilla markkinoilla hyödykkeen hinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan Tarjonta > kysyntä, hinta laskee Kysyntä > tarjonta, hinta nousee Tasapainohinta pisteessä, jossa kysyntä = tarjonta

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Markkinat Markkinoilla on erilaisia kilpailutilanteita Täydellinen kilpailu Paljon ostajia, paljon myyjiä teoreettinen, mutta teorian kannalta tärkeä Oligopoli Muutama tuotteen tarjoaja   Monopoli Markkinoilla yksi yritys Markkinat on myös mekanismi, joka jakelee tavarat. Huolehtii siitä, että kaikki autot eivät päädy Kemiin vaan jakautuvat kysynnän mukaan eri puolelle Suomea.

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA TÄYDELLINEN KILPAILU Ostajia ja myyjiä, niin monta, että yksittäisellä toimijalla ei ole vaikutusta markkinoihin (markkinaosuus on pieni) Hyödykkeet ominaisuuksiltaan samanlaisia (ihan sama keneltä ostaa), yhden hinnan laki, kukaan ei suostu ostamaan kalliimmalla Täydellinen markkinainformaatio sekä ostajilla että myyjillä (ei tarvitse käyttää aikaa edullisimman tuotteen etsimiseen). Koskee hintaa, tuotteita ja ominaisuuksia Markkinoille pääsy ja poistuminen vapaata, jokainen voi tulla myymään tai ostamaan tuotteita voitot tasoittuvat, suuremmat ansiot houkuttelevat yrittäjiä, se laskee voittoja

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Teoreettinen, mutta miksi tärkeä: Auttaa ymmärtämään kysynnän ja tarjonnan vaikutuksen hintaan Auttaa ymmärtämään epätäydellisten markkinoiden toimintaa   Hinnan merkitys markkinoiden tasapainottajana Hinnan käsite: Arkikielessä euroja Eurojen merkityksen ymmärtäminen edellyttää vertausta ostovoimaan mitä 3 eurolla saa? Jatkossa tarkastellaan suhteellisia hintoja (vaihtoehtoiskustannus) hampurilainen maksaa 2 euroa, mitä muuta 2 eurolla saa – 2 hot doggia suhteellinen hinta 2 hot doggia vertailu yleensä hyödykekoriin (indeksi)

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Suhteellisen hinnan idea: Kuinka paljon 4 € kuluttaminen hampurilaiseen vähentää muiden hyödykkeiden kulutusmahdollisuuksia? Jos hampurilaisen hinta nousee 20 % ja muiden hinnat pysyvät ennallaan, niin hampurilaisen suhteellinen hinta nousee 20 %. Jos muidenkin hyödykkeiden hinnat nousevat, niin suhteellinen hinta säilyy ennallaan.

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA KYSYNTÄ (Demand) Kysyntä määrittelee millainen on hinnan ja kysytyn määrän välinen riippuvuussuhde, ts. paljonko asiakkaat haluavat ostaa tuotetta eri hinnoilla. Kysyntä edellyttää: kuluttajat haluavat tuotetta kuluttajilla on varaa tuotteeseen kuluttajat ovat tehneet hankintapäätöksen   Kysynnän laki: hinnan lasku kasvattaa kysyttyä määrää ja päinvastoin (ceteris paribus)

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Hinnan vaikutus kysyttyyn määrää Hampurilaisen hinnan ja kysynnän suhde:

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA laskevasta rajahyödystä johtuen kuluttaja on valmis maksamaan ensimmäisestä hampurilaisesta enemmän kuin toisesta…. jos hampurilaisen hinta on 4 euroa, mutta kuluttaja on valmis maksamaan siitä 6 euroa, kuluttajalle syntyy ns. kuluttajan ylijäämää. kuluttajan hyvinvointi on suurin, silloin kun kuluttajan ylijäämä maksimoituu rajahyöty = hinta

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Lähde Wikipedia

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Jos tuotteen hinta laskee, myös tuotteen rajahyötyvaatimus laskee. halventunutta tuotetta ostetaan kevyemmin perustein markkinakysyntä on yksittäisten kysyntöjen summa Todellisuudessa kysyntäkäyrä on kovera Kysytty määrä on piste kysyntä käyrällä, ts. paljonko tietyssä ajassa kysytään tiettyyn hintaan.

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Hinnan ja kysytyn määrän riippuvuus on negatiivinen. Miksi?   1 Substituutiovaikutus Tuotteet ovat substituutteja, toisensa korvaavia. Jos hampurilaisen (suhteellinen) hinta nousee, kysyntä siirtyy Hot Doggeihin 2 Tulovaikutus Hinnan noustessa käytettävissä olevien tulojen ostovoima pienenee

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Mitä tapahtuu kun luovutaan ceteris paribus –oletuksesta? Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä: muiden tuotteiden hinnat käytettävissä olevat tulot odotukset tulevaisuudesta (työllisyys) väestön määrä (markkinoiden tasolla) Ikäjakauma (markkinoiden tasolla) odotukset tuotteen hinnan kehityksestä kuluttajien maut, tottumukset ja muut mieltymykset muoti Nämä tekijät siirtävät kysyntä käyrää joko oikealle tai vasemmalle, tuotteen hinnan muuttuessa liikutaan käyrällä (huomatkaa ero)

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tapaus substituutti Pizza ja hampurilainen Pizzan hinnan noustessa sen kysyntä pienenee, (siirrytään käyrällä luoteeseen) ja samalla hampurilaisten käyrä siirtyy oikealle koska entisellä hinnalla kysytään enemmän (kysynnän lisääntyminen johtaa tod. näk. hinnan nousuun) Pohdittavaa: Julkinen kulkuneuvo – oma auto

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tapaus komplementti Toisiaan täydentäviä hyödykkeitä Polkupyörä – pyöräilykypärä auto – talvirenkaan cd -soitin – cd -levy jne. Pohdi kuinka cd -levyjen kysyntä käyrä liikkuu, kun soittimien hinta laskee?

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Käytettävissä olevat tulot Käytettävissä olevat tulot vaikuttavat eri hyödykkeiden kysyntään eri lailla. Inferiorinen hyödyke: vähäarvoinen hyödyke Pohdi, miksi kysyntäkäyrä liikkuu vasemmalle tulojen noustessa.

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tulevaisuuden odotukset Pohdi miksi? Pohdi mitä ”lamahysteria” merkitsee kysynnälle ja mitä tämä merkitsee laman kehittymiselle? Mitä asuntomarkkinat kuvaavat tulevaisuuden odotuksista?

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Väestön kehitys Väestön kasvu lisää kysyntää   Muoti Housuja aina tarvitaan, muoti määrää millaisia.

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA TARJONTA (Supply) Kuluttajat pyrkivät maksimoimaan hyötynsä kulutusmahdollisuuksien rajoissa (käytettävissä olevat resurssit) Yrityksen maksimoivat voittonsa käytettävissä olevien tuotannontekijöiden rajoissa (käytettävissä olevat resurssit, jotka loppukädessä kuluttajat omistavat) Tarjonta tarkoittaa riippuvuussuhdetta, joka vallitsee tuotteen hinnan ja tarjotun määrän välillä. Tarjottu määrä, se määrä, jonka tuottajat ovat valmiita tuottamaan tietyllä hinnalla

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarjonnan laki: tuotteen hinnan noustessa tarjottu määrä kasvaa, jos muuta tarjontaan vaikuttavat tekijät eivät muutu. Taustalla on nousevat rajakustannukset tuotanto nousee, kokonaiskustannukset kasvavat, rajakustannukset lisääntyvät erityisesti toimittaessa kapasiteetin ylärajoilla (ylityökorvaukset), rajakustannuskäyrä nousee ylöspäin Niin kauan kannattaa tuottaa kun hinta ylittää rajakustannukset jos hinta nousee, voidaan tuottaa enemmän Tuottajan ylijäämä, tuotteesta yli rajakustannuksen saatu hinta on tuottajan ylijäämää Tuottajan tasapaino: hinta = rajakustannus, maksimoi tuottajan ylijäämän (vrt. kuluttajan ylijäämä ja sen kuvio ks. seur dia)

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Täydellisen kilpailun markkinoilla hinta on kaikille sama

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Hinnan ja tarjotun määrän suhde:

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarjontakäyrä: Markkinoiden tarjonta on yritysten tarjonnan summa. Täydellisen kilpailun markkinoilla yksittäinen yritys ei vaikuta markkinahintaan.

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA MUUTOKSET TARJONNASSA Tekijöitä tarjonnan taustalla: tuotannon tekijöiden hinnat muiden tuotteiden hinnat (subtituutit , komplementit ja muut) odotukset hintakehityksestä teknologian muuttuminen Pääsääntö: tekijät, jotka kasvattavat yrityksen voittoa, siirtävät tarjontakäyrää oikealle ja päinvastoin Tuotteen hinnan muuttuessa liikutaan pitkin tarjontakäyrää. (vrt. kysynnän muutokset ja hinnan muutos)

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Renkaiden tarjonta: Renkaiden valmistamisessa tarvitaan öljyä

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Odotettu hintakehitys

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Muut tuotteet Porkkanaa ja perunaa tuotetaan samoilla tuotannontekijöillä. (ehkä)

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Teknologia Keksitty mansikanpoimintakone

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tuottajien määrä Määrän lisääntyminen

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA MARKKINATASAPAINO Kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat markkinat ovat tasapainossa Tasapainohinta Markkinoilla voi olla myös ylitarjonta tai ylikysyntä, mutta teorian mukaan markkinoilla on taipumus hakeutua kohti tasapainoa

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Taulukkomuoto:

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tasapaino maksimoi kuluttajien ja tuottajien ylijäämät. On huomattava, että kysynnän tai tarjonnan muuttuminen muuttaa tasapainoa. Kysynnän kasvu nostaa tasapainohintaa ja nostaa tasapainomäärää Tarjonnan kasvu laskee tasapainohintaa ja nostaa tasapainomäärää Pohdi edellisessä kuvassa käyrien siirtymisiä.

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Luentomonisteessa on kysynnän ja tarjonnan muutosten kuvioita. Analysoikaa niitä. Mitä on tapahtunut?

Joustot JOUSTOT (elasticity, lyhenne = e) Hinnan nosta vähentää kysyntää ja hinnan lasku lisää kysyntää, mutta kuinka paljon? Jousto on kysytyn tai tarjotun määrän muutosherkkyys, joustavuus, jonkin vaikuttavan tekijän muutokseen nähden.

Joustot Kysynnän hintajousto   Kuinka paljon hinnan muutos vaikuttaa kysyntää esim. autojen 5 %:n hinnan muutos muuttaa kysyntää 15 %. 15 % / 5 % = 3 eli määrä muuttuu kolminkertaisesti Ruuan 5 %:n hinnan muutos muuttaa kysyntää 2,5 %. 2,5 % / 5 % = 0,5 eli määrä muuttuu vain puolet hinnan muutoksesta.

Joustot Kysymys on käyrän kaltevuudesta

Joustot Joustava ja joustamaton kysyntä samassa kuvassa:

Joustot Kaava:

Joustot Esimerkki: Hintajousto lasketaan keskiarvolle: Kinkkusämpylän hinta on 5 € ja kysyntä 600 kpl/vrk Hinnalla 4 € kysyntä on 800 kpl/vrk Mikä on ko. sämpylän hintajousto? Määrän muutos 600 – 800 = -200, keskiarvo on 700 ja muutos prosenteissa - 29 %. Hinnan muutos 5 – 4 = 1, keskiarvo 4,50 ja muutos prosenteissa 1 / 4,5 *100 = 22 % Hintajousto -29% / 22% = - 1,3 Negatiivinen, joka merkitsee, että hinnan lasku lisää kysyntää ja hinnan nosta laskee kysyntää. itseisarvo on yli 1, kysyntä on silloin joustavaa

Joustot Esimerkki 2: Makkaran hinnan nostaminen 2 eurosta 3 euroon (kilolta) aiheuttaa kysynnän laskun 150 kg ->100. Määrän muutos on (120 – 100)/110 = 18 % Hinnan muutos on (2-3)/2,5 = -40 % Jousto on 18 /-40 = - 0,45 Negatiivinen, joka merkitsee, että hinnan lasku lisää kysyntää ja hinnan nosta laskee kysyntää. itseisarvo on alle 1, kysyntä on joustamatonta (peruselintarvike) Jos jousto on yksi, sanotaan, että kysyntä on yksikköjoustavaa.

Joustot Pohdi millaisia tilanteita (joustoja) alla olevat kuvaajat kuvaavat

Joustot Pohdi, voiko jousto olla positiivinen? Mitä se tarkoittaa? Hintajoustoon vaikuttavia tekijöitä: tuotteen korvattavuus tuotteeseen käytettävä osuus tuloista aikatekijä, missä ajassa muutos tapahtuu

Joustot Tulojousto Kysytyn määrän muutos verrattuna käytettävissä oleviin tuloihin.

Joustot Meillä tulojoustavia hyödykkeitä ovat: ulkomaan matkat ravintolassa syöminen kuntosalilla käyminen Joustamattomia: ruoka vaatteet (ei kuitenkaan muotivaatteet) tupakka

Joustot e > 1, kyseessä on tulojoustava normaalihyödyke, (kysynnän muutos suurempi kuin hinnan) 1 > e > 0, tulojoustamaton normaalihyödyke, (kysynnän muutos pienempi kuin hinnan) e > 0, kyseessä on vähäarvoinen eli inferiorinen hyödyke (negatiivinen tulojousto

Joustot Normaalihyödyke: tulojen nousu lisää kysyntää lähes kaikki kuuluvat tähän ryhmään   Inferiorinen hyödyke: tulojen nousu vähentää kysyntää perunasta siirrytään pataattiin ja omenasta passion-hedelmään

Joustot Ristijousto Kuvaa tuotteen A hinnan muutoksen vaikutusta tuotteen b kysyntään. voidaan laskea sekä substituuteille että komplementeille

Joustot Tarjonnan jousto Kuvaa tarjonnan riippuvuutta hinnasta Yleensä jos tuotteen valmistamiseen voidaan helposti siirtää tuotannontekijöitä muiden tuotteiden valmistamisesta, tarjonta on joustavaa Täysin joustamaton tarjota on harvinainen

Joustot VUOKRA-ASUNNOT JA VUOKRASÄÄNNÖSTELY D = vuokra-asuntojen kysyntäkäyrä S = lyhyen tähtäimen tarjontakäyrä 1 = Tarjonta on kysyntä, tasapaino V1= säännöstelty vuokrataso 2 = lyhyen tähtäimen asuntojen määrä, vuokrakatto ei vaikuta lyhyellä tähtäimellä. Miksi? S’= pitkän tähtäimen tarjontakäyrä 3 = pitkän tähtäimen tasapaino

Joustot Pohtikaa mitä merkitsee asuntotuki?