Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus ja arvomaailman normit Julia Soudunsaari 2B

Sosiaalinen pääoma Sosiaalinen pääoma on Pierre Bourdieun kehittämä käsite, joka on abstrakti ja symbolinen käsite eräänlaiselle pääomalle. Käsite saanut myös kritiikkiä, koska sitä ei voida tarkasti määritellä kuten käsitteet yleensä pitäisi. Silti käsite on yleisessä käytössä ja on täysin käyttökelpoinen. Yleisesti puhuen sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan erityisesti paitsi luottamusta toisiin ihmisiin ja kykyä tehdä yhteistyötä heidän kanssaan myös kaikkia sosiaalisia suhteita, joilla on positiivinen vaikutus yksilön elämään ja terveyteen. Sosiaalinen pääoma ei ole sama asia kuin sosiaalisuus. Sosiaalisen pääoman on todistetusti tutkittu vaikuttavan edistävästi yksilön terveyttä ja muuta yleistä toimintakykyä.

Sosiaalisen pääoman jako: Sosiaalisen pääoman näkökulmat voidaan jakaa useilla eritavoilla, mutta yleisimmin käytetty jako on kuitenkin jako sitovaan (bonding) ja yhdistävään (bridging) sosiaaliseen pääomaan. Sitova: Se viittaa ihmisten välisiin siteisiin, jotka jakavat yhteisen kulttuurin ja identiteetin. Nämä helpottavat ihmisten toimimista ja sisäistä vuorovaikutusta ryhmässä. Yhdistävä: Se puolestaan helpottaa ryhmien kykyä toimia keskenään vuorovaikutuksessa. Lisäksi on myös niin kutsuttu linkittävä (linking social capilta) sosiaalinen pääoma. Sillä viitataan mm. erilaisten valta-asemien toimijoiden yhteiksiin. Esim. työelämässä sosiaalinen pääoma jaetaan vertikaaliseen eli työntekijöiden ja esimiesten väliseen pääomaan sekä horisontaaliseen eli työntekijöiden väliseen yhteistyöhön, luottamukseen ja vastavuoroisuuteen.

Hyvän tai melko hyvän koetun terveyden yhteys sosiaaliseen pääomaan 30 vuotta täyttäneessä väestössä vuonna 2000, % 1) Iän, sukupuolen, pitkäaikaisen sairauden ja kahden muun sosiaalisen pääoman ulottuvuuden vaikutukset on vakioitu.

Vaikutus terveyteen: Ihminen on sosiaalinen olento joten sosiaalinen terveys on tärkeä terveyden osa-alue, johon myös sosiaalinen pääoma kuuluu. Se myös selittää koetun terveyden eroista 1/3. Sosiaalisen pääoman on tutkittu vaikuttavan koettuun terveyteen voimakkaasti niin edistäen että heikentäen. Joissakin tapauksissa vaikutus on jopa niin voimakas, että liian vähäisenä määränä se kasvattaa ennenaikaisen kuoleman riskiä. (esim. yksilö ei voi hyvin - > syrjäytyy -> masentuu -> itsetuhoisuuden riski kasvaa) Sosiaaliseen pääomaan kuuluu mm. yhteen kuuluvuuden tunne (perustuu rooleihin, vuorovaikutukseen ja muihin sosiaalisiin suhteisiin ja on yhteydessä syrjäytymiseen ja masennukseen). Sosiaalista pääomaa tutkiessa yksilön hyvinvointi on riippuvainen yhteisön hyvinvoinnista eli mikäli ryhmässä voidaan hyvin myös yksilö voi hyvin. (esim. työelämässä hyvä yhteisö -> luottamus ja parempi työmotivaatio. Tärkeänä vaikuttajana myös ympäristö ja sen tarjoamat mahdollisuudet sekä yksilön omat mahdollisuudet esimerkiksi taloudellisissa asioissa.

Lähteet: Kansi: http://www.laakarilehti.fi/pics/kadet_Ken_Hurst_Pixmac_thumb1.jpg Kaavio: http://www.tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/v2006/tiedote_021_2006-03-30.html (-> kaavion tiedot Terveys 2000 – aineisto, KTL) http://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/sosiaalinen-paaoma http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_p%C3%A4%C3%A4oma http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/te/te1/5_sosiaalinen_terveys/5.0sosiaalinen_terveys?C:D=gjxz.fiMz&m:selres=gjxz.fiMz http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=7995/type=1 http://www.slideshare.net/AnneHolappa/170914-verkkoidentiteetti-ja-sen-tutkimus (diat 8-12) http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/sosiaalinen-paaoma