SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sosiaalihuoltolain, kansanterveyslain ja erillislakien mukaiset palvelut

Sosiaalihuoltolaki Sosiaalipalvelut Sosiaaliavustukset Toimeentulotuki Sosiaalihuollosta ja sosiaaliturvasta tiedottaminen Ohjaus ja neuvonta Koulutus- , kokeilu- ja kehittämistoiminta

Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut Sosiaalityö Kasvatus- ja perheneuvonta Kotihoito (kotipalvelu + kotisairaanhoito) Perhehoito Omaishoidon tuki Asumispalvelut Laitoshoito Toimeentulotuki

Sosiaalihuoltolain uudistus 2015 Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen korostaminen - resurssien uudelleen kohdistaminen - henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - monialaisen yhteistyön varmistaminen - kuntalaisille tiedottaminen - kuntien verkkosivujen tarkistaminen Perheiden ja lasten asioiden erityinen huomioiminen Nuorisopalvelutakuu: nuori saa moniammatillista tukea yhden palvelupisteen kautta niin kauan kuin hänellä on tarvetta sosiaalipalveluihin (omatyöntekijä, palvelutarpeen arviointi, kohdennettu sosiaalinen kuntoutus)

Sosiaalihuoltolain uudistus 2015 Lapsiperheiden kotipalvelu ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Kuntien on järjestettävä perhetyötä, tukihenkilöitä ja –perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa. Lastensuojelulain muutos sisältyy sosiaalihuoltolain muutokseen: Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta jos lastensuojelun tarve todetaan tai perheelle annetaan lastensuojelun palveluja ja tukitoimia. Lastensuojelun kiireellisen sijoituksen kriteerit tiukkenevat: Lapsi voidaan ottaa huostaan vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät ja lapsi on välittömässä vaarassa.

Sosiaalihuoltolain uudistus 2015 Lapselle ja hänen perheelleen on järjestettävä viipymättä välttämättömät terveydenhuollon palvelut, jos lastensuojelun tarve johtuu riittämättömästä terveydenhuollosta (esim. mielenterveyspalvelut). Päihteitä käyttävällä raskaana olevalla naisella on subjektiivinen oikeus kiireelliseen päihdehoitoon Lasten kanssa toimivien ilmoitusvelvollisuus laajenee: Niillä ammattilaisilla, joilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, on jatkossa velvollisuus tehdä se myös suoraan poliisille epäiltäessä lapsen pahoinpitelyä. Myös tulli, rajavartiolaitos ja ulosottoviranomainen ovat jatkossa velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen.

Sosiaalihuoltolain uudistus 2015 Sosiaalihuollon palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi sosiaalihuollon toimintayksikön on laadittava omavalvontasuunnitelma. Se on pidettävä nähtävänä ja sen toteutumista on seurattava. Valvonnan kohteena on mm. henkilöstön riittävyys. Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus: sosiaalihuollon henkilöstön, itsenäisen ammatinharjoittajan tai toimeksiantosuhteessa olevan on ilmoitettava viipymättä epäkohdista asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa.

Sosiaalityö Lähihoitajana yhteiskunnassa, s. 153 Ohjaus, neuvonta, tuki, viranomaisverkostotyö ja tukitoimet Sosiaalisten ongelmien selvittäminen Viranomaispäätösten tekeminen Sosiaalityöntekijät työskentelevät sosiaalitoimistoissa, perheneuvoloissa, lasten, vammaisten ja vanhusten laitoshoidossa, perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidon avohuollossa ja kouluissa. Sosiaalityöntekijän palvelut ovat maksuttomia

Gerontologinen sosiaalityö = vanhussosiaalityö Puututaan vanhusten vaikeisiin elämäntilanteisiin. Varmistetaan, että elämän perusta (talous, etuudet, asuminen) on kunnossa. Työskennellään vanhuksen oman ongelmanratkaisukyvyn vahvistamiseksi ja voimaannuttamiseksi. Vanhusten sosiaalisia ongelmia ovat psykososiaaliset ongelmat (yksinäisyys, omaisten puute, mielenterveysongelmat, masennus, kaltoinkohtelu, hyväksikäyttö, turvattomuus)

Sosiaalipäivystys Perustuu perustuslakiin, sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin Kunnissa on oltava valmius vastata kiireelliseen avuntarpeeseen Toimeentulosta ja huolenpidosta huolehtiminen Lapsen kiireellinen sijoitus Apua on saatava kaikkina vuorokauden aikoina (usein viikonloppupäivystys usean kunnan yhteistyönä)

Kasvatus- ja perheneuvonta Asiakkaina lapset ja lapsiperheet Sosiaalinen, psykologinen ja lääketieteellinen tutkimus ja hoito. Asiakas varaa ajan, lähetettä ei tarvita. Palvelu on maksutonta. Syitä perheneuvolaan tuloon: lapsen sopeutumisongelmat, psykososiaaliset oireet, puheeseen ja oppimiseen liittyvät ongelmat, vanhemmuuteen liittyvät pulmat sekä parisuhdeongelmat.

Kotihoito (kotipalvelu + kotisairaanhoito) Työskentely asiakkaan omassa kodissa Arjen toiminnoissa tukeminen, henkilökohtainen hoiva ja huolenpito Perhetyö Asiakkaat ovat pääasiassa vanhuksia, mielenterveys- ja päihdeasiakkaita, joskus lapsiperheitä. Tukipalvelut täydentävät kotihoitoa. Kotihoito on maksullista (Asiakasmaksulaki).

Asiakkaiden ilmoittamia avun tarpeita kotihoidon työntekijöille Lääkkeiden jako dosettiin Hoitotoimenpiteet Asioiden hoito (pankki, kauppa, KELA yms.) Peseytyminen Raskaat taloustyöt (esim. imurointi) Kevyet taloustyöt (esim. tiskaaminen, pintojen pyyhkiminen) Ruokaostosten teko

Asiakkaiden ilmoittamia avun tarpeita kotihoidon työntekijöille lääkkeiden otto ulkoilu pukeutuminen, riisuutuminen ruoan valmistus asiointi yhdessä ruokailu WC:ssä käynti vuoteesta nousu, vuoteeseen meno sisällä liikkuminen

Kotihoito Perushoiva Henkilökohtainen hygienia Ruokailu Kotona ja kodin ulkopuolella liikkuminen Päivittäinen kotiympäristön siistiminen ja viihtyisyyden ylläpitäminen Vaatehuolto

Kotihoito 2. Terveyden edistäminen ja sairaanhoito Toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus Ennakoiva työ (palvelutarpeen kartoitus, sosiaalityö, terveydenhoito, neuvonta ja ohjaus) Sairaanhoito Saattohoito 3. Psykososiaalinen tuki asiakkaalle ja omaisille 4. Kuntoutuksen suunnittelu ja toteutus muiden toimijoiden kanssa

Kotihoidon tukipalvelut Asunnon muutostyöt ja apuvälineet Turvapalvelut Ateriapalvelut Sauna- ja kylvetyspalvelut Vaatehuolto Päivittäiset ja viikoittaiset kevyet siistimistoimet Kuljetuspalvelut Päivätoiminta ja virkistyspalvelut Lyhytaikainen kuntouttava hoito Omaishoidon tuki

Tavallisimpia apuvälineitä tukikaiteet, tukikahvat WC-tuoli ja suihkutuoli sängynjalan korottajat, erikoispatja, säädettävä erikoissänky keppi, kyynärsauvat, kävelyteline/rollaattori, pyörätuoli ja suihkupyörätuoli luku- ja vuodepöytä sairaanhoitotarvikkeet (vaipat, vuodesuojat, katetrit) turvaranneke turvaliesi erilaiset valvontajärjestelmät

Hoivatarpeen arviointi Iäkkäillä henkilöillä on lain määräämä oikeus hoivatarpeen arviointiin. SAS-ryhmä (selvitä – arvioi - sijoita) suosittelee hoivan tarpeessa olevalle asianmukaista palvelua sekä hoito- tai hoivapaikkaa. Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään aina kotihoidon asiakkaille. perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista. tehdään yhdessä asiakkaan, hänen omaisensa, kotihoidon työntekijän ja kotihoidonohjaajan kanssa; tarpeen mukaan mukana myös muut yhteistyötahot.

Toimintakyvyn mittarit RAVA = ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn ja päivittäisen avun tarpeen arviointi (näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, rakon toiminta, suolen toiminta, syöminen, lääkitys, pukeutuminen, peseytyminen, muisti ja psyyke). RAI (Resident Assesment Instrument) = vanhustenhoidon arviointi- ja seurantajärjestelmä. Mittarissa on satoja kysymyksiä, joiden pohjalta voidaan tehdä koti- tai laitoshoidon hoito- ja palvelusuunnitelmia ja mitata hoidon kustannuksia ja laatua.

Toimintakyvyn mittarit MMSE-testi (Mini Mental State Examination) = muistia ja toimintakykyä mittaava asteikko, jota käytetään arvioitaessa henkisen toimintakyvyn heikentymistä ja dementoitumista. MMSE sisältää useita kognition osa-alueita arvioivia tehtäviä (esim. muistiin, ajatteluun ja oppimiseen liittyviä taitoja).

Kotihoidon luokat Tuettu kotihoito Valvottu kotihoito Tehostettu kotihoito Kotisairaalatoiminta

Tuettu kotihoito Asiakas on melko omatoiminen: muisti toimii. liikkuminen ulkona voi olla vaikeaa. henkisen tuen tarve ei ole suuri. hoitotyössä voi olla mukana omainen, ystävä tai vapaaehtoinen. asiakas voi olla päiväkeskustoimintojen piirissä ja käyttää tukipalveluja.

Tuettu kotihoito Kotihoidon käynti1-2 tuntia viikossa: henkinen tukeminen ja kannustaminen henkilökohtaisessa hygieniassa avustaminen ylläpitosiivous neuvonta ja ohjaus esim. tukipalveluihin ja asiointiin perushoidolliset toimenpiteet lääkkeiden annostelu

Valvottu kotihoito Asiakas tarvitsee kotona selviytymisen tueksi välttämättä kotihoitoa. Toimintakyky on rajoittunut eikä asiakas selviä vuorokautta pidempään yksinään. Lievää muistamattomuutta voi esiintyä. Terveyskeskuksen vuorohoito, päiväkeskus tai tukipalvelut voivat olla tukena.

Valvottu kotihoito Kotihoidon käynti 3-6 tuntia viikossa: pukeutumisessa avustaminen henkilökohtaisessa hygieniassa avustaminen ylläpitosiivous lääkkeiden annostelu ja käytön seuranta perussairaanhoidolliset toimenpiteet syömisen ja juomisen seuranta sekä aamu- ja iltapalan valmistus

Tehostettu kotihoito Asiakkaan avuntarve on suuri. Sairautena on esim. dementia, aivohalvaus tai vaikea liikuntarajoite. Asiakas voi olla liikuntakyvytön, pyörätuolissa tai vaikeasti sairas. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoistaan ilman toisen henkilön apua. Turva-, ateria-, päiväsairaala-, ja päiväkeskuspalvelut tukevat kotihoitoa.

Tehostettu kotihoito Käynti useita kertoja vuorokaudessa /10-20 tuntia viikossa: pukeutumisessa ja riisuutumisessa avustaminen lääkeiden annostelu ja käytön valvonta ruokailussa avustaminen henkilökohtaisessa hygieniassa avustaminen ylläpitosiivous

Tehostettu kotihoito/kotisairaanhoito kotisairaalatoiminta Sairaalatasoisen hoidon järjestäminen kotiin Vaihtoehto sairaalaan vuodeosastohoidolle Esim. sairaalasta kotiutettaville leikkauspotilaille, hoitokotipaikkaa odottaville ikäihmisille tai terminaalihoidossa oleville potilaille On yleensä määräaikaista.

Perhehoito = hoito ja kasvatus yksityiskodissa lastensuojelussa, kehitysvammahuollossa, vanhus- ja mielenterveystyössä Perhehoitajalaki: Perhehoitajan on oltava koulutuksensa, kokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella sopiva. Sosiaalihuoltolaki: Ainakin toisella hoitopaikassa asuvista hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista henkilöistä on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä

Perhehoito Toimeksiantosopimus kunnan tai kuntayhtymän kanssa Perhehoito: enintään 4 asukasta + hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa ja tukea tarvitsevat Ammatillinen perhekoti: enintään 7 asukasta + vähintään 2 hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on PhL:n määräämä kelpoisuus (vähintään sosiaalialan amk- koulutus) Oikeus vapaaseen (2pv/kk) Koulutus ja tuki

Omaishoidon tuki hoidettavalle hoito ja palvelut hoitajalle hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut. Hoitajana voi toimia omainen tai muu läheinen Palvelut ja palkkio määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Palkkion vähimmäismäärä on noin 381 €/kk hoitoisuusluokituksen mukaisesti. Palkkio on verotettavaa tuloa ja siitä kertyy eläkettä.

Omaishoidon tuki Omaishoitajalla on oikeus 3 vapaapäivään kuukaudessa. Vapaapäivien ajalta omaishoitajalle maksetaan omaishoidon tukipalkkiota. Vapaapäiviä voi kerätä pidemmiksi lomajaksoiksi. Hoito järjestetään silloin: palvelujärjestelmän hoitoyksiköissä omaishoitajan lomittaja tulee kotiin kunta antaa omaishoitajille palveluseteleitä, joilla voi ostaa sijaispalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta.

Omaishoidon tuen hoitopalkkion korvausluokat Hoidettava tarvitsee hoitoa, huolenpitoa, avustamista ja ohjausta joissakin päivittäisissä toiminnoissaan. Hoidettava tarvitsee paljon hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa esim. WC- käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa. Hoitotyö sitoo hoitajan lähes kokopäiväisesti. Hoidettavan voi jättää yksin korkeintaan 1-3 tunniksi. Hoidettava tarvitsee ympärivuorokautisesti runsaasti huolenpitoa ja valvontaa. Hoidettava tarvitsee toisen henkilön apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan, kuten WC-käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa eikä häntä voi jättää yksin. Hoitajan on huolehdittava hoidettavasta kaikkina vuorokauden aikoina.

Omaishoito Omaishoitajia on noin 300 000, joista noin 40 000 saa kunnallista omaishoidon tukea. Omaishoitajista valtaosa on puolisoja, lapsia tai vanhempia. Monet omaishoitajat ovat iäkkäitä. Hoidettavina on eniten iäkkäitä, mutta myös vammaisia ja sairaita ihmisiä. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen etuus ja vaihtelee kunnittain.

Omaishoidon haasteet Sitovuus Fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus Käytännön ongelmat (esim. taloudelliset ja hoidon järjestelyyn liittyvät) Tiedonkulkuongelmat (esim. tieto hoitotoimenpiteistä ja tukipalveluista) Vuorovaikutushaasteet Hoitajien emotionaaliset ristiriidat

Asumispalvelut Erityisvarustellut asunnot: palvelutalo, hoito- tai hoivakoti, ryhmäkoti, perhekoti Tuettu asuminen: itsenäistyville nuorille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, vapautuneille vangeille Kriisiasunnot: esim. turvakoti, turvatalo Hoito- palvelu- tai kuntoutussuunnitelmassa määritellään asiakkaan palvelu ja apu. Asiakas maksaa erikseen mm. vuokran, ruoan, vaatteet ja lääkkeet Maksusitoumus kunnalta, jos palvelu on yksityinen ja kustannukset korkeat

Laitoshoito Lyhytaikainen, pitkäaikainen tai osavuorokautinen hoito Lyhytaikaisen laitoshoidon maksu on max 32,50 € /hoitopv. Pitkäaikaishoito (yli 3 kk) sisältää hoidon, ruoan, lääkkeet, puhtauden, vaatetuksen ja sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Pitkäaikaishoidon maksu on 85 % nettotuloista. Omaan käyttöön pitää jäädä vähintään 97 € kuukaudessa ja mahdollinen rintamalisä. Hoidon porrastaminen ja palveluketju: mahdollisimman lyhyt laitosjakso, avohuollon korostaminen.

Erillislakien mukaiset palvelut

Päivähoito (Päivähoitolaki) Subjektiivinen oikeus kaikille alle kouluikäisille lapsille Päiväkotihoito Perhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito Avoin päiväkotitoiminta, jossa lapset ja vanhemmat voivat toimia yhdessä Leikkikenttätoiminta

Lasten ja nuorten huolto (lastensuojelulaki) Keskeisin on lapsen etu. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus (LsL 25 §) koskee kaikkia lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä. Lastensuojeluilmoitus perustuu henkilön omaan arvioon. Lastensuojelu on lapsi- ja perhekohtaista työtä: - lastensuojelutarpeen selvitys - avohuollon tukitoimet - lapsen kiireellinen sijoitus - huostaanotto ja sijaishuolto - jälkihuolto

Lasten ja nuorten huolto (Lastensuojelulaki) Ehkäisevä lastensuojelu edistää ja turvaa lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä vanhemmuutta. äitiys- ja lastenneuvolat sekä muu terveydenhuolto päivähoito opetustoimi nuorisotyössä erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakas

Avohuollon tukitoimet lastensuojelussa Sosiaalityö Taloudellinen tuki Lastensuojelun perhetyö Lapsen tai koko perheen lyhytaikainen sijoitus laitokseen, perhehoitoon tai ammatilliseen perhekotiin Asumisessa avustaminen Tukihenkilö tai –perhe Vertaisryhmätyö Loma- ja harrastustoiminta Opiskelun ja työllistymisen tukeminen

Kiireellinen huostaanotto On tehtävä, kun lapsi on välittömässä vakavassa vaarassa tai hoito on laiminlyöty (esim. perheväkivaltatilanne). Voi kestää enintään 14 vuorokautta. Lapsen asian jatkoselvittely voi kestää 30 ja erityistapauksissa 60 vuorokautta.

Huostaanotto Huostaanotto ja sijaishuolto on järjestettävä, kun kodin olosuhteet vaarantavat vakavasti lapsen tai nuoren hyvinvointia tai lapsi tai nuori vaarantaa vakavasti omaa hyvinvointiaan ja avohuollon tukitoimet ovat riittämättömiä tai epätarkoituksenmukaisia ja huostaanoton katsotaan olevan lapsen tai nuoren edun mukainen

Sijaishuolto Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoidossa, ammatillisessa perhekodissa tai laitoksessa. Alle kouluikäiset lapset sijoitetaan ensisijaisesti perhekoteihin. Sijaishuolto kestää määritellyn ajan tai siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Jälkihuolto voi jatkua siihen asti, kun nuori täyttää 21 vuotta.

Vammaisuus ja vammaispalvelut (Vammaispalvelulaki) YK:n yleissopimus / Vammaisten oikeudet: Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka voi estää täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Yhteiskunnan jäsenyys Sosiaalinen integraatio: Vammainen tai syrjäytynyt henkilö liitetään yhteiskunnan jäseneksi erilaisin tukitoimin. Lähtökohta-ajatus on syrjäytyminen. Sosiaalinen inkluusio: syrjäytymisen vastakohta = ihanneyhteiskunta, jossa kukaan ei pääse syrjäytymään eikä siis tarvita erityisiä tukitoimia. Erilaisuus on hyväksyttyä ja vammaiset ovat osana muuta yhteiskuntaa palvelujen käyttäjinä Valtaistuminen: fyysisten ja sosiaalisten esteiden poistaminen siten, että vammaiset voivat osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja yhteiskunnan toimintaan

Vammaisten henkilöiden palvelut (Vammaispalvelulaki) Vammaispalvelujen ja tukitoimien tarpeen selvitys on aloitettava 7 arkipäivän kuluessa siitä, kun vammainen tai hänen asioitaan hoitava on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan viranomaiseen. Palvelut perustuvat henkilökohtaiseen palvelusuunnitelmaan, jota on tarkistettava tarpeen mukaan tai kun olosuhteissa tapahtuu muutos. Vammaispalvelulaki on ensisijainen kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin nähden.

Vammaisten henkilöisen palvelut (Vammaispalvelulaki) Järjestäjinä kunta/vammaispalvelutoimisto, Kela ja järjestöt Kuntoutusohjaus Sopeutumisvalmennus Kuljetuspalvelut Saattajapalvelut Päivätoiminta Henkilökohtainen apu Palveluasuminen Tulkkipalvelu Asunnon muutostyöt ja apuvälineet

Kehitysvammaisten palvelut (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta) Erityishuoltoa annetaan henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vain tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Kehitysvammahuollon tavoitteena on mahdollisimman itsenäinen selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa, sopeutuminen yhteiskuntaan sekä toimeentulon, hoidon ja huolenpidon turvaaminen. STM vastaa erityishuollon yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta.

Kehitysvammaisten palvelut (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta) Normalisaatio- ja integraatioperiaate: Kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus koulutukselliseen yhdenvertaisuuteen kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ystäviin, harrastuksiin ja yksityisyyteen mahdollisimman itsenäiseen asumiseen työhön ja riittävään toimeentuloon (Pääasialliset tulot: kansaneläke, asumistuki, työosuusraha)

Päihteiden käyttäjien palvelut (Päihdehuoltolaki) Päihteitä ovat alkoholi, huumeet ja lääkkeet Päihdeongelma on riippuvuussairaus Valtion rooli päihdepolitiikassa: esim. hintapolitiikka Päihdeasiakkaiden avopalvelut ovat ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja: kotihoito, perhetyö, toimeentulotuki, sosiaalityö, perheneuvola

Päihteiden käyttäjien palvelut A-klinikat ja nuorisoasemat Lyhytaikainen laitoshoito (1-2 viikkoa) katkaisuhoitoasemilla, terveydenhuollon yksiköissä ja kuntoutuslaitoksissa Pitkäaikainen laitoskuntoutus noin 4 viikkoa Alaikäisten palvelut lastensuojelulain perusteella Päihdekuntoutusta tukevia palveluja: hoitokodit, huoltokodit, palvelutalot, tukiasunnot, päiväkeskukset

Päihteiden käyttäjien palvelut (Kolmas sektori) AA-kerhot (vertaistuki) A-killat (A-klinikoiden asiakkaiden vertaistukiryhmät) Al-Anon (puolisoiden vertaistuki) Alateen (lasten vertaistuki) Irti huumeista ry. NA-ryhmät (nimettömät narkomaanit) Sininauhaliitto, Valkonauhaliitto

Mielenterveyspalvelut (Mielenterveyslaki) Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus (yleisin diagnoosi on masennus) Avohuollon palveluja psykologin ja sosiaalityöntekijän palvelut terapia sairaalassa, terveyskeskuksessa tai yksityisellä terapeutilla (KELA korvaa yksityistä palvelua määrärahojen puitteissa)

Mielenterveyspalvelut (Mielenterveyslaki) Laitoshuollon palvelut ja tuettu asuminen psykiatrinen sairaala Palveluasunnot, ryhmäasunnot (kuntoutuskoti tai asuntola, jossa on henkilökuntaa päivisin tai ympäri vuorokauden) pienasunto tai tukiasunto (itsenäistä vuokralla asumista, apua tarvittaessa) Kolmannen sektorin palveluja: Mielenterveyspotilaiden omaiset ry., vertaisryhmät, Mielinet ( avohoidossa olevat voivat ottaa yhteyden sairaanhoitajaan)

Maahanmuuttajien palvelut (Ulkomaalaislaki ja Kotouttamislaki) Vastuussa ovat ulkomaalaisvirasto, sosiaali- ja terveydenhuolto ja työvoimahallinto Kotouttaminen: moniammatillisesti laadittu kotouttamissuunnitelma 3 vuodeksi Maahanmuuttaja on maahan töihin, opiskelemaan tai muusta syystä muuttava kiintiöpakolainen (noin 700/vuosi) turvapaikanhakija (hieman yli 1000/vuosi)

Maahanmuuttajien palvelut (Ulkomaalaislaki ja Kotouttamislaki) Turvapaikanhakijalle voidaan myöntää pakolaisstatus oleskelulupa suojelun tarpeen tai inhimillisten syiden takia tilapäinen oleskelulupa tai hänet voidaan karkottaa maasta Turvapaikanhakijat majoitetaan vastaanottokeskuksiin, kiintiöpakolaiset kuntien vuokra-asuntoihin.

Vankien palvelut Vastuussa vankeinhoitolaitos, kriminaalihuoltoyhdistykset, työvoimahallinto, opetus-, sosiaali- ja terveystoimi. Rangaistus-, vapauttamis- ja valvontasuunnitelma = yksilöllinen suunnitelma rangaistusajan suorittamisesta, vapautumisesta ja ehdonalaisesta vankeudesta. Vangilla on velvollisuus työntekoon tai opiskeluun. Vanki voi ottaa alle 2-vuotiaan lapsen mukaan vankilaan.

Väkivaltaongelmaisten palvelut Väkivallan muodot Fyysinen Lyöminen, töniminen, nipistäminen, tukistaminen, puristaminen, tilanteeseen nähden tarpeettoman rajut otteet hoitotilanteessa Psyykkinen Tarkoituksellinen henkisen ahdistuksen tai pelon aiheuttaminen nimittelemällä, uhkailemalla, huutamalla tai kohtelemalla alentavasti ja loukkaavasti Seksuaalinen Seksuaalista identiteettiä loukkaava käytös, alistaminen, ahdistelu, sukupuolinen häirintä, sukupuoliyhteyteen pakottaminen ja raiskaus Sosioekonominen Rahojen tai muun omaisuuden käyttö, myyminen tai hävittäminen ilman lupaa Rahojen tai muun omaisuuden kiristäminen uhkailemalla väkivallalla, hoidotta jättämisellä tai hylkäämisellä

Väkivaltaongelmaisten palvelut sosiaalipäivystys turvakodit sosiaalityö mielenterveystoimistot psykiatrian poliklinikat terveyskeskukset psykiatriset sairaalat vapaaehtoistyö ja vertaistuki (esim. Rikosuhripäivystys, SPR:n kriisipäivystys, Lyömätön linja)

Kuntouttava työtoiminta (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta) Tavoitteena on parantaa työmarkkina- ja toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä (esim. mielenterveys- ja päihdeongelmaiset) työ- ja toimintakeskukset sosiaaliset yritykset: vähintään 30 % työntekijöistä on vajaakuntoisia ja/tai pitkäaikaistyöttömiä  valtio tukee työllistämistä.

Kansanterveyslain mukaiset palvelut (Kansanterveyslaki) Kaikkien kuntien on järjestettävä terveyskeskuspalvelut: terveysneuvonta ja sairauksien ennaltaehkäisy yleiset terveystarkastukset ja seulontatutkimukset neuvolatoiminta koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä työterveyshuolto hammashoito sairaanhoito kotisairaanhoito kuntoutuspalvelut mielenterveyspalvelut, joita on tarkoituksenmukaista antaa terveyskeskuksissa sairaankuljetus

Hoitotakuu (2005) Kiireellinen hoito heti. Puhelinyhteys terveyskeskukseen arkipäivisin välittömästi. Kiireetön hoito terveyskeskuksissa: Hoidon tarve on arvioitava 3vrk yhteydenotosta Tutkimuksiin ja hoitoihin 3 kk kuluessa. Erikoissairaanhoitoon 6 kk. Tutkimukset ja hoito sairaalassa: Hoidon tarve on arvioitava 3viikossa. Tarvittava hoito on aloitettava 6 kk kuluessa. Lasten ja nuorten on päästävä tarpeelliseen hoitoon 3 kk kuluessa. Hammashoito on aloitettava 6 kk kuluessa.

Äitiysneuvolat Tavoitteena on vanhempien ja lapsen terveys ja hyvinvointi Erityishuomio kiinnitetään parisuhteeseen ja vanhemmuuteen (isän rooli) Synnytys- ja perhevalmennus, raskausajan fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi ja jatkohoitoon ohjaaminen Neuvolaan ennen 5. raskauskuukautta = äitiysavustuksen saamisen ehto (neuvolakäyntejä raskauden aikana keskimäärin 11-15)

Lastenneuvolat Lastenneuvolat Tavoitteena on lasten terveys, perheiden hyvinvointi ja terveydellinen tasa-arvo Erityishuomio kiinnitetään lapsiperheiden ongelmien varhaiseen huomioimiseen Alle kouluikäisille 16 määräaikaistarkistusta, joista 5 tekee lääkäri + terveydenhoitaja Muita työmuotoja ovat kotikäynnit, vanhempainryhmät ja moniammatillinen yhteistyö

Kouluterveydenhuolto tavoitteena koko kouluyhteisön hyvinvointi on osa oppilashuoltoa peruskouluaikana vähintään 3 laajaa terveystarkastusta  henkilökohtainen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma erityishuomio kiinnitetään oppilaiden mielenterveyteen, koulukiusaamiseen ja väkivaltaan sekä painonhallintaan osallistuu opetussuunnitelmien ja erityistilanteiden toimintamallien valmisteluun

Opiskelijaterveydenhuolto Työterveyshuolto Tavoitteena koko opiskeluyhteisön hyvinvointi 2. asteen ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa järjestäjänä ovat kunnat, yliopistoissa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Työterveyshuolto Tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työkyvyn ylläpito Työnantajan on järjestettävä ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. KELA maksaa noin puolet tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista työnantajalle

Seulontatutkimukset Lääkinnällinen kuntoutus Mammografiatutkimukset 50-68 –vuotiaille ja kohdun kaulaosan syöpätutkimukset 30-60 –vuotiaille naisille Lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutusneuvonta, kuntoutustarpeen kartoitus, hoidot, kuntoutusjaksot, apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus ja kuntoutusohjaus Kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmä: sosiaali- ja terveystoimi, työvoimaviranomaiset, KELA ja vakuutusyhtiöt

Suun terveys Mielenterveyspalvelut Vuoden 2002 joulukuusta lähtien koko väestöllä on ollut oikeus hammashoitoon terveyskeskuksissa tai korvauksiin yksityispalveluista Mielenterveyspalvelut Hoidetaan yhdessä sosiaalihuollon kanssa moniammatillisena työnä

Erikoissairaanhoito 20 sairaanhoitopiiriä + Ahvenanmaa (HUS: noin 1,4 miljoonaa asukasta / pienin sairaanhoitopiiri: noin 6500 asukasta) Jokaisen kunnan on kuuluttava sairaanhoitopiirin kuntayhtymään, jossa on keskussairaala Suomessa on 5 erityistason hoitoa antavaa yliopistosairaalaa

Yksityinen terveydenhuolto Lääkehuolto Terveyspalveluissa työskentelee noin 1530000 henkilöä, heistä noin viidennes yksityissektorilla Tyypillisiä yksityispalveluja: fysioterapia, lääkärien vastaanotot, työterveyshuolto, laboratorio Lääkehuolto Lääkelaitos (sosiaali- ja terveysministeriön alainen) myöntää apteekkiluvat. Vuonna 2003 tuli voimaan lääkevaihtolaki.

Ympäristöterveydenhuolto kuntien terveystarkastus vesi- ja ruokamyrkytysepidemiat sisä- ja ulkoilman epäpuhtauksien aiheuttamat hengityselinsairaudet ja allergiat elintarvikkeiden laatu ja puhtaus asuntojen ja yleisten alueiden terveellisyys, meluntorjunta, talous- ja uimaveden laatu sekä jätehuolto

Terveydenhuoltolaki (1.5.2011) Tavoitteena on tiiviimpi yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Asiakas voi valita, mistä kuntansa terveysasemalta hän saa perusterveydenhuollon palvelut. On tehtävä kirjallinen ilmoitus entiselle ja uudelle terveysasemalle. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. Erikoissairaanhoidon voi valita kotikunnan erikoissairaanhoidon toimintayksiköstä.