Kasvien veden ja pääravinteiden saanti johtojänteellä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Lämmönsiirtyminen Lämpö siirtyy aina korkeammasta
Advertisements

Helluntailaisuus.
Huopatilkku paininjalan alle Neula ja paininjalka alas
Heijastuminen ja taittuminen
VoIP-Puhelin • Voice over IP • Tutkittiin jo 1970-luvun lopulla • Ongelmana liian heikko suorituskyky • Innostus heräsi uudelleen luvulla, jolloin.
RS-485 Räisänen & Varjus. RS-485  Standardin on julkaissut ANSI (American National Standards Institute) Telecommunications Industry Association / Electronic.
Ohje PowerPoint esityksen tekoon
Keuhkot ja hengitys Mankkaan koulu Helena Rimali -
KASVIKSET.
Kappale 20 Maataloustuotanto on Suomessa kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa, koska mm. : 1. Suomen kasvukausi on lyhyt = vain yksi sato vuodessa. 2. Talvi.
Kappale 20 Maataloustuotanto on Suomessa kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa, koska: 1. Suomen kasvukausi on lyhyt = vain yksi sato vuodessa. 2. Talvi voi.
Kiinni tupakkaan Tupakointi vie elinvoimaa * Keskustelunaiheita
Bios 1: Eliömaailma 1 Happonen P, Holopainen M, Sotkas P, Tenhunen A, Tihtarinen-Ulmanen M & Venäläinen J (2011)
IHMISEN BIOLOGIA: SOLU
Sademetsä.
Kappale 4 Rantojen kasvillisuus kasvaa erilaisina vyöhykkeinä.
Koveran linssin piirto- ja laskutehtävä 2005
Kappale 7.
Lämpölaajeneminen animaatio Miksi sähköjohdot roikkuvat?
Pituus- ja paksuuskasvu
Rapautuminen.
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
Tyypillistä kasveille:
UUSIUTUVAT ENERGIANLÄHTEET
Proteiinien tehtävät elimistössä
Akvaarion perustaminen
Fotosynteesi.
Mikroskoopin keksiminen ja mikroskooppityypit
Veden kiertokulku.
SIENISTÄ.
Meioosi Meioosi on hedelmöityksessä, sukusolujen tuotannossa tapahtuva perimän jakautuminen. Sen kautta syntyvät sukusolut, eli siittiöt ja munasolut.
KASVIVÄRJÄYS Näin värjätään suomenlampaan villaa kasveilla.
BIOS!. Tulee sanoista Basic input output system Valmistajan tehtaalla valmistettu ohjelma emolevyn flash-piirillä (ennen 1995 ROM-piirillä) Laitteiston.
Tehtävät 1. Eliöryhmien kehitysjärjestys
Peltojen f osforihuuhtoumat kiinni kipsillä: Miten? Viljelijäpäivä Nurmijärvi Liisa Pietola.
2. KASVISOLUKOT Vain pieni osa kasvisoluista jakautuu jatkuvasti, muut erilaistuvat tehtäviinsä ja muodostavat erilaistuneita solukoita.
LEHTI päätehtävä yhteyttäminen muita tehtäviä: varastointi (mehilehdet) kiipeily (kärhet) puolustautuminen (piikit) Keuda Mäntsälä, Eija Heikkilä1.
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
Tehtävät s.35.
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
KASVIEN VESITALOUS ELÄVÄ KASVI HYVIN VESIPITOINEN: KESKIMÄÄRIN % MEHEVÄT LEHDET, HEDELMÄT YLI 90 % TUORE PUU 50 % SIEMENET %
Lämmönsiirtyminen Lämpö siirtyy aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan.
Noora, Niina, Teija, Jasmin, Emilia 1b Kasvit Kasvikunnan alku  Kehitys alkoi viherlevistä  Kasvit ovat monisoluisia eliöitä  Tärkeimpiä maaekosysteemien.
HEATEX-system on ainutlaatuinen energiansäästöjärjestelmä.
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.
ELIÖKUNNAT KÄYTÖSSÄ KUUDEN KUNNAN JÄRJESTELMÄ MILLÄ PERUSTEILLA ELIÖT SIJOITETAAN KUNTIIN? S RAKENTEELLINEN (solut,elimistö) SAMANKALTAISUUS,
Rehevöityminen ja sen esiintyminen Nerkoossa ja Kirkkojärvessä.
4.1 PLANKTON 7. BIOLOGIA. 73 % Maan pinta-alasta on veden peittämää Mistä päin maapalloa ilmakuva on otettu?
Hämeenkylmänkukka Pulsatilla patens.
KPL 6 Solun energian vapauttaminen
Solu ottaa ja poistaa aineita
8 Lämpölaajeneminen.
Ilmaston vaikutus maatalouteen
Eliöt rakentuvat soluista
Solun toiminta II Solun toiminta.
Vesistöjen rehevöityminen
B2 Solu ja perinnöllisyys
KASVIEN RAVINNETALOUS
Vaahtera.
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
Elämän kehitysvaiheita s. 102 – 132
SAARISTIO-SUOMI VEERA RASMUS..
LEHMUS.
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
Solun toiminta II Solun toiminta.
Lukion biologia Eliömaailma BI 1.
Käytä pelastusliivejä ja henkilökohtaista hätälähetintä.
Video.
Esityksen transkriptio:

Kasvien veden ja pääravinteiden saanti johtojänteellä

Johtojänteet Kasvin varsi toimii kasvin johtojänteiden ensisijaisena paikkana Putkilokasveilla on johtojänteiden verkosto, joka tuo vettä ja ravinteita soluille ja vie yhteistämistuotteita niistä pois Jänteet näkee selkeimmin lehtien suonina Kasvien johtojänteessä on kahdenlaista solukkoa: nilaa ja puuta. Nila on kasvin ulkopinnan puolella ja puu sisäpuolella. Puuosan soluissa kulkee vesi ja siihen liuenneet ravinteet ylös lehtiin. Nilan soluissa kulkevat veteen liuenneina kasvin yhteyttämistuotteet

Pääravinteiden ja veden saanti Kasvit alkavat haihduttamaan vettä auringon paisteessa. Lehdissä on ilmarakoja, joista haihtuu vettä. Ilmaraot ovat yleensä kiinni öisin ja auki päivisin, kun kasvi yhteyttää. Vesi nousee kasvin johtojänteitä pitkin ylös kasvia yhteyttämisestä johtuvan haihtumisimun seurauksena Kasvi saa pääravinteessa veden noustessa johtosolukkoa pitkin, sillä vesi kuljettaa mukanaan ravinteita. Osa kasvin ottamista ravinteista ja vedestä kulkeutuu johtojänteiden puuosaan juuren kuorisolukon soluväleissä http://www02.oph.fi/etalukio/bigeanim/biologia/veden_otto.htm

Lähteet http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta- poytaan/luonto/kasvien-biologiaa/kasvin-erilaiset-solukot http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvit www.kekkila.fi/system/resources/.../kasvit_ottavat_vetta.pdf http://iinabiologia.blogspot.fi/2013/05/kasvien-vesi-ja-ravinnetalous- veden.html http://www02.oph.fi/etalukio/bigeanim/biologia/veden_otto.htm