2. KASVISOLUKOT Vain pieni osa kasvisoluista jakautuu jatkuvasti, muut erilaistuvat tehtäviinsä ja muodostavat erilaistuneita solukoita.

Esitys aiheesta: "2. KASVISOLUKOT Vain pieni osa kasvisoluista jakautuu jatkuvasti, muut erilaistuvat tehtäviinsä ja muodostavat erilaistuneita solukoita."— Esityksen transkriptio:

1 2. KASVISOLUKOT Vain pieni osa kasvisoluista jakautuu jatkuvasti, muut erilaistuvat tehtäviinsä ja muodostavat erilaistuneita solukoita.

2 a) kasvusolusolukot b) ns. pysyvät solukot * perussolukot
* pintasolukot * tukisolukot * johtosolukot * eritesolukot

3 2.1. kasvusolukot (meristeemit)
tuottavat uusia soluja alkio vielä kokonaan kasvusolukkoa alkuperäiset/ jälkikasvusolukot esim. varren kärkikasvupiste esim. korkkijälsi varressa jako myös sijaintipaikan mukaan: kärki- väli- ja sivukasvusolukot kallus = haavapinnan peitteeksi syntynyttä jälkikasvusolukkoa

4 kasvusolukon rakenne tiivistä, ei soluvälejä
solut pieniä, lähes kuutiomaisia paljon solulimaa, vähän solunestettä seinät ohuet, joustavat solujen tumat usein erotettavissa

5 2.2. perussolukot rakenteeltaan vähiten erilaistuneita eläviä
soluissa runsaasti solunestettä läpäisevät selluloosaseinät runsaasti soluvälejä a) yhteyttämissolukkoa - viherhiukkasia b) varastosolukkoa - juurten ja varsien kuorikerroksissa ja ytimissä - mukuloissa, siemenissä - varastoitavia aineita: tärkkelys, sokerit, rasvat, valkuaisaineet, vesi

6 2.3. pintasolukot päällysketto epidermi (kasvin maanpäällisissä osissa) tehtävänä: suojaus, vesitalouden ja kaasunvaihdon säännöstely tiivis solukerros esim. lehden pinnalla (tav. 1 kerros) solut eläviä, laattamaisia ei soluvälejä ei viherhiukkasia ulkoseinä paksuuntunut, usein vahapintainen (ns. kutikula)

7 päällysketon erilaistumia:
karvat - erilaisia päällysketon lisäkkeitä - usein yksisoluisia rihmoja tai solujonoja - tehtävänä: puolustus, suojaus, eritys, lämpötilan tasaus ym. ilmaraot - sisältää viherhiukkasia - kaasujenvaihdon säännöstely - liian haihtumisen ehkäisy: jos nestejännitys heikkenee -> sulkeutuu - lehdissä (tavallisesti alapinnoilla), ruohovarsissa, kukissa

8 korkki pintasolukoksi vanheneviin varsiin, juuriin, mukuloihin
syntyy myös esim. hedelmän tai lehden vioituskohtaan syntyy korkkijällestä (sivukasvusolukkoa) rakenteeltaan tiivistä, säännöllistä solut kuolleita, ilman täyttämiä hyvä eristyskerros kolhuilta, kuumuudelta, kylmyydeltä, tuholaisilta ja taudeilta ns. korkkihuokoset puuvartisilla kasveilla: korkki löyhää, kaasunvaihtoa varten soluvälejä

9 kaarna - puuvartisten kasvien varsiin ja oksiin (joskus juuriin)
- koostuu korkkisolukosta ja muista solukerroksista esim. perussolukosta - uusia kasvusolukoita syntyy sisältäpäin -> työntää kuolleita solukoita ulospäin suojaksi - paksunee vanhetessaan vrt. kilpikaarnaiset vanhat männyt

10 2.4. tukisolukot a) Paksusoppisolut, kollenkyymi
Paksuseinäisiä, kasvin rakennetta lujittavia Jaetaan solujen muodon, puutuneisuuden ja elämisen mukaan a) Paksusoppisolut, kollenkyymi Eläviä, puutumattomia suippusoluja Nuorten, kasvavien elinten tukirakenteina (pystyvät venymään)

11 Sklerenkyymi: b) niinisyyt, puusyyt c) kivisolut
elottomia, puutuneita suippusoluja kimppuina, kerroksina yleisintä ja lujinta tukisolukkoa c) kivisolut elottomia, puutuneita tylppysoluja siementen ja hedelmien kuorissa

12 2.5. johtosolukot Siiviläputket aineiden kaukokuljetuksiin
pitkiä suippusoluja tai putkimaisiksi yhdistyneitä solujonoja Siiviläputket eläviä, puutumattomia siivilälevyjä solujen välillä eivät kovin pitkäikäisiä, uusiuduttava lähes vuosittain

13 Putkilot elottomia, puutuneita solujonoja (poikkiseinät hävinneet) seinärakenteet vahvoja ns. rengas-, kierre- ja huokosputkilot Putkisolut elottomia, puutuneita solujen välillä ei avoimia reikiä, vain huokosia havupuiden puuaineksessa vain putkisoluja

14 johtojänteet koostuu puuosasta, nilaosasta ja kasvusolukosta eli jällestä puuosa: putkiloita ja putkisoluja + seurasoluja nilaosa: siiviläputkia + seurasoluja usein kimppuina tai kerrostumina