Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Tehtävät 1. Eliöryhmien kehitysjärjestys

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Tehtävät 1. Eliöryhmien kehitysjärjestys"— Esityksen transkriptio:

1 Tehtävät 1. Eliöryhmien kehitysjärjestys
Järjestä seuraavat eliöryhmät sen mukaan, missä järjestyksessä ne ilmestyivät maapallolle: matelijat, alkueliöt, sienieläimet, arkit, koppisiemeniset kasvit, sammakkoeläimet, nisäkkäät, kalat, niveljalkaiset, paljassiemeniset kasvit, linnut. Arkit, alkueliöt, sienieläimet, niveljalkaiset, kalat, sammakkoeläimet, matelijat + paljassiemeniset kasvit, linnut + nisäkkäät + koppisiemeniset kasvit.

2 Tehtävät 2. Avainsopeutumat
Mikä merkitys seuraavilla avainsopeutumilla oli eliöryhmien evoluutiossa? Siemen Kasvin alkio on vahvojen siemenkuorien suojassa, ja se saa kehitykseensä ja itämiseensä tarvittavan ravinnon siemen-valkuaisesta, joten siemenkasvien lisääntyminen on tehokkaampaa ja turvatumpaa kuin itiökasvien. Lisäksi kasvin leviäminen laajalle alueelle on tehokkaampaa, mikäli eläimet (esim. linnut) syövät siemeniä. Siemenet selviävät hajoamatta eläimen ruuansulatuskanavan läpi ja poistuvat ulosteen mukana.

3 Tehtävät Muna Eläinalkion ei tarvitse enää kehittyä vapaasti vedessä, vaan vesiympäristö on siirretty munan sisälle. Munan kehittyminen alkion kehitysympäristöksi teki mahdolliseksi eläinten sopeutumisen täydellisesti maaelämään. Vesi estää alkion kuivumista ja suojaa sitä kolhuilta. Munankuori suojaa alkiota ja sen kautta alkio saa happea. Istukallinen kohtu Poikanen voi kehittyä kohdussa valmiiksi. Istukan ja siihen liittyvän napanuoran kautta poikanen saa emosta happea ja ravintoa ja poistaa omia kuona-aineitaan emon verenkiertoon.

4 Tehtävät Sisäinen hedelmöitys
Sukusolut eivät joutuneet tekemisiin ulkoilman kanssa, joten lisääntyminen muuttui vedestä riippumattomaksi. Tämä mahdollisti osaltaan kasvien ja eläinten siirtymisen maalle, mutta vaati onnistuakseen muutoksia eläinten ja kasvien rakenteissa, jotta siittiösolut olisi saatu vietyä munasolun luokse, esim. koppisiemenisillä kasveilla siiteputki. Juuri Putkilokasveille tyypillinen kasvin osa, joka huolehtii ravinteiden ja veden otosta ja kiinnittää kasvin kasvualustaansa. Tuli tarpeelliseksi, kun kasvit siirtyivät merestä maalle.

5 Tehtävät Johtosolukko
Johtosolukon avulla maalla elävä kasvi pystyy kuljettamaan aineita sisällään. Johtosolukossa on nilaosa ja puuosa. Vesi ja veteen liuenneet ravinteet kulkevat puuosassa, yhteyttämisessä syntynyt sokeri taas veteen liuenneena nilaosassa. Johtosolukko kehittyi ensimmäisenä sanikkaisille. Niitä kasveja, joilla on johtosolukko, sanotaan putkilokasveiksi.

6 Tehtävät 3. Elämän käännekohdat
Miksi seuraavat muutokset aiheuttivat uusien eliöryhmien valtaannousun? Mitkä eliöryhmät olivat kyseessä ja mitä uusia sopeutumiskeinoja niillä oli? a. Otsonikerroksen vahvistuminen nykyisenlaiseksi 400 miljoonaa vuotta sitten. UV-säteily on elämälle vaarallista, koska se lyhytaaltoisena säteilynä sisältää paljon energiaa ja pystyy rikkomaan solun rakenteita ja muuttamaan solun toimintaa. Elämä saattoi nousta maalle vasta kun UV-säteilyltä suojaava otsonikerros oli vahvistunut tarpeeksi noin 400 miljoonaa vuotta sitten.

7 Tehtävät Ensimmäiset maalla elävät kasvit olivat sammalia, mutta ne pystyivät elämään vain kosteilla alueilla. Varsinaiset ensimmäiset maakasvit olivat sanikkaisia, joilla oli juuret, aineiden kuljetusta varten johtosolukko sekä kuivuutta kestävä pintarakenne. Ensimmäiset maalla elävät eläimet olivat sammakkoeläimiä, joilla oli maalla liikkumiseen sopivat raajat ja keuhkohengitys. b. Ilmaston kuivuminen 250 miljoonaa vuotta sitten. Ilmaston kuivuminen nosti valtaan uudet eliöryhmät. Sammakkoeläimet eivät menestyneet yhtä hyvin ilmaston kuivuessa, koska ne lisääntyvät vedessä ja ne hengittävät keuhkojen ohella myös kostean ihonsa kautta. Matelijat syrjäyttivät sammakkoeläimet.

8 Tehtävät Niillä on paremmin kuivuutta kestävä iho, niiden raajat ja tukiranka olivat paremmin maalla liikkumiseen sopivat, niillä oli sisäinen siitos ja poikanen kehittyi suojassa munan sisällä. Munan ja alkiokalvojen välityksellä saatiin alkionkehitykselle välttämätön vesiympäristö siirrettyä maalle, ja munassa oli mukana myös vararavintoa kehittyvälle alkiolle. Sanikkaisten tilalle tulivat paljassiemeniset kasvit. Itiö-kasveihin kuuluvien sanikkaisten lisääntyminen vaatii kosteat olosuhteet, koska siittiösolujen pitää pystyä uimaan munasolujen luokse hedelmöitystä varten. Paljassiemenisillä kasveilla lisääntyminen on vedestä riippumatonta, koska siittiösolut on pakattu kuivuutta kestävään muotoon siitepölyksi, ja tuuli kuljettaa siitepölyn emikukkiin. Hedelmöityksen tuloksena syntyvässä siemenessä on mukana vararavintoa itävälle siemenelle.

9 Tehtävät c. Ilmaston viileneminen 65 miljoonaa vuotta sitten
Hirmuliskot eivät pystyneet sopeutumaan ilmaston viilenemiseen, koska ravinto väheni kasvien kuollessa ja koska osa hirmuliskoista oli vaihtolämpöisiä. Kun hirmuliskot hävisivät, vapautui valtava määrä ekolokeroita uusille lajeille. Nisäkkäät ja linnut valloittivat hirmuliskoilta jääneen elintilan. Niiden uusia sopeutumiskeinoja olivat tasalämpöisyys, linnuilla lentokyky ja nisäkkäillä poikasen kehittyminen turvassa emon kohdussa ja poikasesta huolehtiminen sen syntymän jälkeen.

10 Tehtävät Koppisiemeniset kasvit olivat alkaneet kehittyä jo aiemmin, ja niiden siemenet säilyivät itämiskykyisenä paksun siemenkuoren vuoksi ilmaston viilenemisestä huolimatta. Koppisiemenisten lisääntyminen on turvatumpaa kuin paljassiemenisten, koska hyönteiset tai muut eläimet suorittavat ”täsmäpölytyksen”, siemen kehittyy paksun siemenkuoren suojassa ja siemenen ympärillä oleva maukas ja värikäs hedelmä houkuttelee eläimiä syömään ja siten edistää siementen leviämistä uusille alueille. Siemenessä on myös enemmän vararavintoa kehittyvälle alkiolle kuin paljassiemenisen siemenessä.

11 Tehtävät 4. Koppisiemenisen kasvin lisääntyminen
Mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat ja miten ne liittyvät toisiinsa: siemenvalkuainen, emi, siitepölyhiukkanen, kasvin alkio, hede, siemen, ristipölytys? Siemenvalkuainen on siemenen sisällä olevaa vararavintoa, jota siemen hyödyntää itäessään. Siemenvalkuainen syntyy, kun siitepölyhiukkasen toinen tuma hedelmöittää emin sikiäimessä olevan keskustuman. Emi on kukassa oleva naaraspuolinen lisääntymiselin, jonka sisällä tapahtuu hedelmöitys. Siitepölyhiukkanen on kasvin siittiösolu, joka syntyy heteen sisällä. Hede on kukan koiraspuolinen lisääntymiselin.

12 Tehtävät Kasvin alkio syntyy, kun siitepölyhiukkasen toinen tuma on hedelmöittänyt emin sikiäimessä olevan munasolun. Siemen koostuu siemenkuoresta, siemenvalkuaisesta ja kasvin alkiosta ja usein sen ympärillä on värikäs ja maukas hedelmä. Ristipölytys tarkoittaa sitä, että pölyttävä eläin, esimerkiksi jokin hyönteinen, kuljettaa siitepölyä toisen kasviyksilön kukan heteestä toisen kasviyksilön kukan emille. Kaikki käsitteet liittyvät koppisiemenisen kasvin lisääntymiseen: Heteessä syntyy siitepölyä, joka ristipölytyksessä joutuu toisen kasviyksilön emille. Siitepölyhiukkasten tumien suorittaessa hedelmöitykset syntyvät kasvin alkio ja siemenvalkuainen, jotka muodostavat yhdessä siemenkuoren ja mahdollisen hedelmän kanssa kasvin siemenen.

13 Tehtävät 5. Koppisiemeniset kasvit (yo k-00) Selvitä,
a. mitkä piirteet osoittavat niiden olevan kehittynein kasviryhmä. Koppisiemeniset kuuluvat siemenkasveihin (toinen siemenkasvien ryhmä paljassiemeniset). Kukassa on neljä osaa: verholehdet, terälehdet, heteet ja emit. Kukassa on siitepölyä, mettä, kirkas väritys tms. joka houkuttelee hyönteisiä huolehtimaan pölytyksestä. Rinnakkaisevoluutio hyönteisten kanssa: pölytyksen varmistus, siementen levitys.

14 Tehtävät Siemenessä on kova kuivuudelta suojaava siemenkuori ja sisällä alkio sekä vararavintoa alkion kasvua varten. Siitepöly kestää kuivuutta ja on helposti leviävää. Siemenet voivat säilyä itämiskykyisinä jopa vuosikymmeniä. Hedelmöitys tapahtuu sisäisesti. Siemenaihe on suojassa emilehden sisällä. Hedelmöityksen jälkeen emistä kehittyy hedelmä, joka houkuttelee eläimiä syömään siemeniä, mikä edistää koppisiemenisten leviämistä. b. mitä maakasveja oli ennen koppisiemenisiä kasveja. Sammalet olivat ensimmäisiä maalla eläviä kasveja, ne kehittyivät viherlevistä. Ne olivat pienikokoisia, niiden lisääntyminen vedestä oli riippuvaista, niillä ei ollut juuria eikä johtosolukkoa. Ne pystyivät elämään vain tarpeeksi kosteissa olosuhteissa.

15 Tehtävät Sanikkaiset olivat ensimmäisiä varsinaisia kasveja. Niillä oli kaikki kasvin osat: juuri, varsi, lehdet, johtosolukko ja tukisolukko. Sanikkaiset lisääntyvät itiöistä, mutta hedelmöitys vaatii vettä, mikä on alkeellinen piirre. Sanikkaisten kukoistuskausi oli kivihiilikaudella. Paljassiemeniset kasvit (esim. havupuut ja käpypalmut) olivat ensimmäisiä siemenkasveja, kehittyivät sanikkaisten jälkeen, kun ilmasto kuivui. Siemenaihe on paljaana emilehden pinnalla. Lisääntyminen ei vaadi vettä. Havupuut ovat neulasten ansiosta sopeutuneet hyvin kuivaan ja viileään ilmastoon. Kaikki paljassiemeniset kasvit olivat tuulipölytteisiä, kukat ovat vaatimattomia.

16 Tehtävät c. mitkä kasvien rakenteet mahdollistivat kasvien siirtymisen vedestä maalle. Johtosolukko kehittyi veden, ravinteiden ja yhteyttämisessä muodostuneen sokerin kuljetussysteemiksi. Juuret kehittyivät veden ja ravinteiden ottoon sekä kiinnittämään kasvin kasvualustaansa. Tukisolukot huolehtivat kasvin pystyssä pysymisestä, koska vesi ei enää kannatellut kasvia. Aluksi lisääntyminen tapahtui itiöiden avulla, mutta se oli vielä vedestä riippuvaista. Vasta siemenkasvien kehittyminen teki lisääntymisen vedestä riippumattomaksi. Kasvien pintasolukko muuttui kuivumista ja liiallista haihtumista ehkäiseväksi. Ilmaraot kehittyivät huolehtimaan veden haihduttamisesta.

17 Tehtävät 6. Vedestä maalle (yo s-96)
Eläinten evoluutiossa siirtyminen vedestä maalle oli huomattava taitekohta. Millaisiin rakenteellisiin ja fysiologisiin sopeutumiin tämä johti? Ensimmäiset maaeläimet olivat sammakkoeläimiä: vanhimmat fossiilit ovat noin 360 miljoonaa vuotta vanhoja. Sammakkoeläimet eivät olleet täydellisesti maaelämään sopeutuneita, koska niiden lisääntyminen tapahtui ulkoisesti, poikaset kehittyivät vedessä ja ihon piti pysyä kosteana ihohengityksen vuoksi. Matelijat olivat ensimmäinen täysin maaelämään sopeutunut eläinryhmä, kehittyivät noin 250 miljoonaa vuotta sitten. Matelijoiden jälkeen kehittyivät linnut ja nisäkkäät, ne syrjäyttivät matelijat noin 65 miljoonaa vuotta sitten.

18 Tehtävät Rakenne- ja fysiologiset muutokset:
Liikkumistavan muutos: evistä raajat, tukiranka muuttui, koska vesi ei enää kannatellut eläintä. Iho muuttui kuivuutta kestäväksi (esim. sarveissuomut). Verenkierto- ja hengityselimistö kehittyi tehokkaammaksi (kaasujen kuljetus), keuhkot kidusten tilalle. Lisääntyminen muuttui: sisäinen siitos, poikanen kehittyi joko munan sisällä (matelijat ja linnut) tai kohdussa (nisäkkäät). Hermosto ja aistit kehittyivät monipuolisemmiksi (maaympäristössä paljon erilaisia ärsykkeitä, mihin piti pystyä reagoimaan). Linnut ja nisäkkäät: tasalämpöisyys, riippumattomuus ympäristön lämpötilasta.

19 Tehtävät 7. Kukkakasvit ja hyönteiset (yo s-07)
a. Selosta mistä tärkeästä biologisesta tapahtumasta kuvassa on kysymys. (2 p.) Monet kukat ovat hyönteispölytteisiä. Kukkaan tuleva hyönteinen imee kukasta mettä (on kukkien tuottamaa sokeripitoista nestettä) ja kuljettaa uuteen kukkaan lentäessään samalla siitepölyä edellisen kukan heteistä uuteen kukkaan emin luotille. Kyseinen tapahtuma on ristipölytys.

20 Tehtävät b. Miten kukkakasvin siemen syntyy? (2 p.)
Kun siitepölyhiukkanen on päässyt emin luotille, siitä kasvaa siiteputki emin sikiäimeen. Siiteputkessa on kaksi tumaa, joista toinen hedelmöittää sikiäimessä olevan munasolun ja toinen keskussolun. Hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy kasvin alkio ja hedelmöittyneestä keskussolusta siemenvalkuainen, joka on siemenen vararavintoa sen itäessä. Siemenen ympärille suojaksi kehittyy vielä siemenkuori. c. Selosta lyhyesti kukkakasvien ja hyönteisten vuorovaikutussuhteen evoluutiota. (2 p.) Kukkakasvien ja hyönteisten vuorovaikutussuhde on molemminpuolinen hyötysuhde, jossa kumpikin osapuoli hyötyy toisesta. Pölyttäjähyönteinen saa kukasta ravintoa (mettä tai siitepölyä) ja kasvi varmistaa pölyttymisensä ja siementen syntymisen.

21 Tehtävät Kukkakasvien ja niitä pölyttävien hyönteisten evoluutio on edennyt rinta rinnan (= koevoluutio). Kukkakasvit ovat kehittyneet sellaisiksi, että ne houkuttelevat hyönteisiä tuoksulla ja värikkyydellään. Kukan rakenne on saattanut kehittyä sellaiseksi, että vain tietynlainen hyönteinen pystyy sen pölyttämään. Kukan avautuminen vain tiettynä vuorokaudenaikana varmistaa, että ainoastaan kyseiseen aikaan liikkuvat hyönteiset voivat suorittaa pölytyksen. Pölyttäville hyönteisille on kehittynyt erilaisia rakenteita (esim. perhosten imukärsät). Joidenkin kukkakasvien ja pölyttäjähyönteisten koevoluutio on edennyt niin pitkälle, että vain tietty hyönteinen pystyy pölyttämään tietyn kukkakasvin.


Lataa ppt "Tehtävät 1. Eliöryhmien kehitysjärjestys"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google