6. Luento kieli ja postmoderni filosofia Teoria ja metodi 6. Luento kieli ja postmoderni filosofia
kieli ja antropologia B. Malinowski E. Durkheim C. Levi-Strauss korosti yksilöä yhteisön jäsenenä ei individuaalina yksilönä sukulaisuus E. Durkheim sosiaalisten rakenteiden ensisijaisuus ja muuttuvuus sosiaalisten tekijät keskeisiä – ei ympäristö tai biolologia C. Levi-Strauss strukturalismin keskeinen luoja Tristes tropiques 1955 Anthropologie structural 1958 viestinnän tasot taloudellinen struktuuri sukulaisuusjärjestelmät verbaali kommunikaatio suora kontakti arkeologien tutkimiin kulttuureihin
Levi-Strauss: kulttuuri ja sen rakenteet kielen ensisijaisuus tiedostamattomat, piilotetut rakenteet omaksutaan yhtä luonnollisesi kuin kieli myytit universaalit, stabiilit rakenteet perusrakenteet oppositiot: esim. luonto – kulttuuri: ei-luonto – ei kulttuuri villi (konkreettinen) ajattelu kesy (kulttuurinen) ajattelu
Levi-Strauss: kulttuuri ja sen rakenteet kulttuuri merkitysten järjestelmänä rakenteet heijastavat kulttuurin sisäistä logiikkaa ja mielen rakennetta rakenteet toimivat ennen kaikkea yhteisöjen sisällä kollektiivinen tietoisuus universaali analogia käyttökelpoinen universaalit ilmiöt (esim. tabut) ajan kuluessa ja kulttuurin muuttuessa määrittyy uusia rakenteita ”myytit ajatteluttavat meissä”
M. Foucault: tiedon arkeologia semioottinen analyysi prosessina ”L’Archéologie du savoir” ”geologinen arkeologia” inhimillisen toiminnan fossiloituminen kontekstit ja kulttuurit arkeologisen ajan peräkkäisyys ”harrisilainen arkeologia” ei-luonnollinen stratigrafia kerrosten muoto ja vaihtelevuus itsenäiset leikkauspinnat
M. Foucault: tiedon arkeologia Foucaultin analyysi arkeologinen isomorfia (analogiset säännöt) arkeologinen malli (samankaltaiset muutosrytmit) arkeologinen isotopia (vastineet) jatkuvuus (positivistis-empiristinen malli) epäjatkuvuus (antipositivistinen malli) antipositivistinen revolutionismi (erilaiset traditiot) Foucault: monella tasolla toimivat tieteen diskurssit (”harrisilainen malli”)
J. Derrida postrukturalismin radikalisoituminen kielen rakenteet epästabiileja kieli metamorfista ja monimerkityksellistä muuttuvat rakenteet ”suurten kertomusten” aikakausi vieras postmodernille différance lyhyt tapahtuma ja muuttuva tilanne kirjoitettu vs. puhuttu rupture murtuma kieleen
marxismi talouden ensisijaisuus historiallinen materialismi alarakenne (infrastruktuururi) ylärakenne (perhe, uskonto, politiikka jne.) arkeologia ja marxismi Childe (1930-50 l.) vallankumous Rowlands, Bender (1970 l.) talouden rooli orgaanis-funktionaalinen yhteisö maanviljelyn synty sosiaalisena prosessina kilpailu
strukturaalinen marxismi kieltää talouden determinismin painopiste ylärakenteen merkityksissä M. Godelier ja L. Althusser struktuurit muokkaavat ideologian ja yhteiskunnan asymmetriat (mies-nainen, nuori-vanha jne.) sosiaaliset ryhmät ja niiden väliset suhteet arkeologiassa mm. C. Christiansen ja T. Larsson intressiryhmät > tuotantovoimat > symbolit legitimoivat sosiaalisen asymmetrian ja kontrolloivat työvoimaa > sukulaisuussuhteet