KULTTUURI JA POLITIIKKA KARJALASSA FT MIKKO YLIKANGAS

Kurssin suoritustapa Luennoille osallistuminen (nimilista kiertää) Esseen kirjoittaminen luentojen ja kirjallisuuden pohjalta Esseen palautus mennessä Aleksanteri- instituuttiin Markku Kangaspurolle, Unioninkatu 33, 2 krs. Essee palautetaan paperiversiona – sähköpostin liitetiedosto ei kelpaa

Kirjallisuutta  Suutari, Pekka, Going Beyond the Border: National Cultural Policy and the Development of Musical Life in Soviet Karelia, Soviet Music and Society Under Lenin and Stalin: The baton and sickle. Ed. Neil Edmunds. RoutledgeCurzon 2004:  Ylikangas, Mikko, Rivit suoriksi! Kaunokirjallisuuden poliittinen valvonta Neuvosto-Karjalassa Kikimora 2004.

Luentokurssin rakenne I: Vallankumouksen ja taiteen hankala suhde. Karjalan kulttuurikenttä ennen vuotta 1921 II: Kenen Karjala? Suomalaisen kulttuurin nousu Karjalassa III: Kivinen tie kansallisesta kulttuurista neuvostokulttuuriin. Pilvet kasaantuvat IV: Kohti nollapistettä: terrori kulttuuripolitiikan välineenä

Vallankumous ja taide Bolshevikkien taidepolitiikan perusta – Ennenaikainen vallankumous? – Tarpeet agitaation ja propagandan saralla – Taiteen tehtävät yhteiskunnassa Vissarion Belinski, Nikolai Dobroljubov, Dmitri Pisarev ja Nikolai Tšernyševski

Hankala alku  Kulttuuripiirien vastustus  Ei kontaktia bolshevikkeihin  Epäluulo bolshevikkeja kohtaan  Sensuuri vastoin lupauksia  Punainen terrori: teloitukset ja keskitysleirit eivät lämmitä suhdetta  Suhde paranee kansalaissodan päätyttyä  Taiteilijoilla enemmän mahdollisuuksia toimia  Toisaalta poliittinen kontrolli jatkuu tiukkana

Karjalan kulttuurikenttä ennen vuotta 1917 Lähtökohdat takapajuiset kulttuurivallankumoukselle – Karjalassa rikas folklore, köyhä korkeakulttuuri ja alhainen lukutaito. – Maantieteellinen, taloudellinen ja kielellinen hajanaisuus. – Karjalan kirjakielen puute ja kansan lukutaidottomuus este karjalaisen kirjallisuuden nousulle.

Karjala

Tilanne vuoden 1917 jälkeen  Alku venäläisen kulttuuritradition varassa  Sanomalehdet, toimittajat, poliittiset vangit, harrastelijat  Lokakuun vallankumous kiihdytti kulttuuritoimintaa  Poliittinen innostus, valtiovallan tuki ”omilleen”