TANSKA August Blom: Den Hvide slavehandel (1910)

TANSKA Tanska Euroopan johtavia elokuvamaita vuoden 1910 molemmin puolin 1910-luvulla tanskalaista elokuvaa hallitsi yksi yhtiö: Ole Olsenin omistama Nordisk (per. 1906) 1910 Nordisk Pathén jälkeen Euroopan toiseksi suurin elokuvayhtiö (n työntekijää) Myös muita lyhytikäisiä pikkufirmoja nousi, mutta Nordisk joko osti ne tai ajoi ne konkussiin Tanskan tuotanto jatkui vahvana I maailmansotaan asti, jolloin rajoitukset sulkivat sen pois monen maan markkinoilta

Ole Olsen, Nordiskin johtaja

Nordiskin elokuvat Nordiskin läpimurtoelokuva 1907: "Leijonanmetsästys" (Lovejagten) ● fiktioelokuva safarista ● kaksi leijonaa ammuttiin oikeasti kuvausten aikana ● kiellettiin Tanskassa ● menestys muualla rikos- ja jännityselokuvia, komedioita, melodraamoja tasokas näytteleminen, näyttävät tuotannot elokuvat urbaaneja ja uskaliaita (sensaationhakuisuus: "valkoinen orjakauppa") yksi suosittu laji sirkusmelodraamat De Fire Djaevle (4 paholaista 1911, robert Dineson & Alfred Lind Döddespringet til Hes fr a Cirkus-Kuplen (Kuolemanhyppy hevosella sirkusareenalta, 1912, Eduard Schnedler-Sörensen Nordiskin elokuvia arvostettiin kyvystä tuoda vaikeita juonikuvioita ja vahvasti tunteellisia tilanteita kahteen- kolmeen kelaan (30-45 min)

Asta Nielsen ( ) Yksi ensimmäisistä kansainvälisistä elokuvatähdistä Nousi esiin elokuvassa Afgrunden (1911 engl. The Abyss, ohj. Urban Gad) tumma, laiha, suurisilmäinen esitti rakkauden tuhoamia naisia (vietelty ja hylätty; uhraa itsensä rakastamansa miehen tähden) myös komedioita siirtyi myöhemmin Saksaan

Asta Nielsen

Ohjaajia August Blom Den Hvide Slavehandel (”Valkoinen orjakauppa”, 1910) Kopio pienemmän tuotantoyhtiön samannimisestä menestyselokuvasta pitkä (n. 45 min) – Tanskassakin alettiin tehdä pitkiä elokuvia Sai jatko-osia Ved Faengslets Port (engl. The Temptations of a Great City) näyttelijä Valdemar Psilander Atlantis (1913) 8 kelaa (yli 2 tuntia) näyttävä elokuva valtamerialuksen uppoamisesta

Ohjaajia Forest Holger-Madsen Evangeliemandens liv (1915) Himmelskibet (1918) Benjamin Christensen Det Hemmelighedsfulde X (1914; ”Salaperäinen X” engl. The Mysterious X / Sealed Orders) Hævnens nat (1916; "Koston yö" engl. The Night of Revenge / Blind Justice) Häxan ("Noita" / engl. Witchcraft through the Ages, Ruotsi 1922)

Ohjaajia Carl Th. Dreyer Praesidenten (1919) Lehtiä Saatanan kirjasta (1921) Michael (1924, Saksa) Jeanne D’Arcin kärsimys (1928, Ranska) Vampyr (1932, Saksa) Vihan päivä (1943) Sana (1955) Gertrud (1964)

Christensen: Häxan (Ruotsi, 1922)

Forest Holger-Madsen: Evangeliemandens liv (The Evangelist, 1915)

Dreyer: Vampyr (1931), La Passion de Jeanne d’Arc (1928)

RUOTSI

Ruotsi luvulla Ruotsissa alettiin 1912 yllättäen tuottaa innovatiivisia elokuvia Tuotantoyhtiö Svensk Bio (myöh. Svensk Filmindustri) Keskeiset ohjaajat Victor Sjöström ja Mauritz Stiller tuotanto pienimuotoisempaa kuin Tanskassa Aiheet eivät urbaaneja ja uskaliaita kuten Tanskassa, vaan kansalliseen kirjallisuuteen perustuvia Selma Lagerlöfin romaanit Myös norjalaisia, islantilaisia ja suomalaisia aiheita Eritysesti yleisön huomiota kiinnittivät jylhät maisemat, realismia korostava luonnon kuvaus Kansainvälinen suosio

Victor Sjöström naturalistinen tyyli Ingeborg Holm(1913) keskiluokkainen perhe, is ä kuolee, k ö yhyys, lapset vied ää n, nainen vajoaa hulluuteen pitk ä t otokset, toiminta etenee hitaasti pid ä ttyv ä n ä ytteleminen Terje Vigen (1916; Henrik Ibsenin näytelmästä) merimaiseman k ä ytt ö Vuori-Ejvind ja h ä nen vaimonsa (1918; islantilaisen Johand Sigurdjonsonin näytelmästä) Ajomies(1921; Selma Lagerlöfin romaanista)

Victor Sjöström

Mauritz Stiller ( ) Syntyi Helsingissä; Ruotsiin 1900-luvun alkuvuosina, ohjaajaksi 1912 Elokuvia Siivet (1916) Thomas Graalin paras elokuva (1917) Laulu tulipunaisesta kukasta (1919; Johannes Linnankosken romaanista) Arne-herran rahat (1919; Selma Lagerlöfin romaanista) Erotikon (1920) Juha (1921; Juhani Ahon romaanista) Gösta Berlingin taru (1924; Lagerlöfin romaanista) elokuva oli Greta Garbon läpimurto valkokankaalla

Stiller ja Garbo