Klassisismi Ylevää, kaunista ja symmetristä

Esitys aiheesta: "Klassisismi Ylevää, kaunista ja symmetristä"— Esityksen transkriptio:

1 Klassisismi Ylevää, kaunista ja symmetristä
lukujen suuntaus, Ranskan hovi

2 Ajan kuvaa Versaillesin hovi Pariisin lähellä
Merkittäviä taiteen ja tieteen tekijöitä Kulttuurielämän johto maallisissa käsissä Kristillinen kirkko yhä merkittävä vaikuttaja, muttei enää niin suuri kuin ennen

3 Ajan kuvaa Taiteen keinoin voitiin taistella paavin valtaa vastaan
Ranskan akatemia: Boileaun runousoppi Luonnonmukaisuuden kaavamainen ihannointi kaikissa taidemuodoissa Tavoiteltiin antiikin esikuvallisuutta Draama suosituin kirjallisuuden laji

4 Klassisismi – Aurinkokuninkaan aikaa
Sidoksissa Ludvig XIV:een ja Ranskaan Ranska Euroopan johtava maa Ihannoitiin järkeä: ”Ajattelen, olen siis olemassa.” (Rene Descartes) Rationalisointi, geometrisyys, järjestelmällisyys, matematiikka, logiikka

5 Klassisismi – Aurinkokuninkaan aikaa
Antiikki ihailun kohde Klassiset kauneusarvot: selkeys, tasapainoisuus ja sopusuhtaisuus Ranskalainen hienostuneisuus malliksi Euroopan hoveille

6 Klassisismin kirjailijoita
Jean La Fontaine, Ranska ( ) Jean Racine, Ranska ( ) Rene Descartes, Ranska ( ) Jean Moliere, Ranska ( ) John Milton, Englanti ( )

7 Moliere – ihmistyypeille nauraja 1622 - 1673
notaari, peitenimi Moliere (alun perin Poquelin) ohjaaja, näytelmäkirjailija, kiertävä näyttelijä (saavutti kukinkaan suosion) tunnetaan etenkin komedioistaan kuvasi usein ihmisten heikkouksia kuoli työnsä äärelle: pyörtyi Luulosairaan näytöksessä ja menehtyi sen jälkeen kotonaan näytelmät yhä ajankohtaisia ja esitettyjä ympäri maailmaa! Kuuluisia komedioita Sievistelevät hupsut, 1658 Tartuffe, 1664 Don Juan, 1665 Saituri, 1668 Oppineita naisia, 1672 Luulosairas, 1673

8 Saituri – rakastettu kitsauden prototyyppi
”Mikä parhaiten vetoaakaan oman napansa ympärillä pyörivään itaraan vanhaan velikultaan kuin rajaton mielistely? Hurmaavassa komediassa juonitellaan, rakastetaan, ihastutaan, pelätään, mutta lopulta kaikki voittavat. Rahakirstuaan kuin silmäteräänsä hoivaava vanha käppänä Harpagon vartioi rahojansa, joita hän rakastaa enemmän kuin mitään muuta. Rahojen menettäminen suistaa hänet hulluuden partaalle. Nuoret rakastavaiset joutuvat pelkäämään rakkautensa puolesta, sillä isä mielii itselleen poikansa rakastettua. Apuun hälytetään ammattitaitonsa likoon laittava juonitteleva nainen, joka panee myllyn pyörimään. Lopussa paljastuu, kuka on salaperäinen Anselme, joka on joutunut virumaan vuosikausia merirosvojen vankina. Saituri on tunteiden, sanojen, tilanteiden ja käänteiden kirkkaasti räiskähtelevää ilotulitusta. Siinä pureudutaan ihmismielen yhteen kuolemansyntiin, saituuteen, joka saa murheellisen koomiset mittasuhteet.” Jyväskylän kaupunginteatteri, 2013