Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015 VALMISTUSTEKNIIKKA Osa 6 Sorvaus

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015 lastuamisliikkeen

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka Pikateräksiä käytetään lähinnä muoto- ja kierreterinä kierteytykseen silloin kun kone ei salli kovametallin käyttöä. -Kovametallit muodostavat tärkeimmän terämateriaaliryhmän. Ne kestävät hyvin puristusta ja kulumista, mutta niiden taivutuslujuus on melko pieni, yleensä vain puolet pikateräksen taivutuslujuudesta. Nykyisin kovametallisten terien kulumisenkestävyyttä parannetaan pinnoittamisella. -Keraamiset teräaineet valmistetaan jauhemetallurgisesti pääaineen ollessa volframikarbidi (WC) tai alumiinioksidi (Al ). Sidosaineina käytetään yleisimmin molybdeeniä (Mo), kromia (Cr), kobolttia (Go), rautaa (Fe) ja nikkeliä (Ni). Keraamiset teräpalat ovat kovia ja hyvin kulutusta kestäviä, mutta niiden varjopuolena on hauraus ja suhteellisen korkea hinta. Terämateriaalit

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015 Eri kovametallien ominaisuuksia Karbidipitoisuus (p-%) SidosaineKovuus (HV)Tiheys(kg/m³) Kimmomoduuli (GPa) 92 WCCo WCCo TiCFeCr 9 Si 1, TiCFeCr 7 Si 1, TiCNi 13 Mo TiCNi 26 Mo Cr 3 C 2 Ni Cr 3 C 2 Ni

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015 Pikateräs

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015 Terävoimat

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015 Lastuamisvoimat riippuvat: -Työstettävästä aineesta -Lastun poikkipinta-alasta -Lastuavasta terästä -Jäähdytyksestä

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015 Sorvin terän teräkulmat

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015 Terän kiinnitys sorviin Terä on työväline, joka lastuavassa työstössä irrottaa lastua työkappaleesta. Sorvissa terä kiinnitetään yleensä joko teränpitimeen tai siirtopylkkään.

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015 Kärkisorvin rakenne -Runko -Karapylkkä -Teräkelkka -Poikittaiskelkka -Siirtopylkkä

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015 KIINNITYKSET Ensimmäinen keino kiinnittää työkappale sorviin oli kärkien väliin kiinnitys, kärkikiinnitys, mistä nimitys kärkisorvi. Tämän kiinnitystavan etuja ovat mm: vaivaton kiinnitys ja irrotus (keskittyminen), lieriöpinta voidaan työstää päästä päähän aihiota välillä kääntämättä, työstetty esine saadaan myöhemminkin kiinnitetyksi nopeasti ja vaivattomasti tarkastusta ja lisätyöstöä varten, sarjatuotannossa kappale voidaan helposti siirtää sellaisiin koneisiin, joissa kiinnitys tapahtuu myös kärkien väliin. Leukaistukoita:

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015 Jäähdytys-ja lastuamisnesteet Lastuamisnesteen tehtävä on jäähdyttää työkappaletta ja terää sekä voidella terän ja työkappaleen kosketuskohta ja näin pienentää kitkaa ja lämmönmuodostusta. Hyvän lastuamis- ja jäähdytysnesteen vaatimuksia ovat: luontoystävällinen, hyvä lämmönsietokyky, hyvä voitelu, ei saa olla myrkyllistä, ei aiheuta allergiaoireita, bakteereita hävittävää, ei ole tulenarkaa, ei aiheuta korroosiota, ei vahingoita kumitiivisteitä eikä maalipintoja sekä on helppo puhdistaa pois.

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015 Terätyypit

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015

Oulun yliopisto, Konetekniikan koulutusala, Tuotantotekniikka PL 4200, OULUN YLIOPISTO, Valmistustekniikka 2015