Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuMinna Alanen Muutettu yli 8 vuotta sitten
1
Lämpö Lämpö on energiaa. Kappaleet voivat luovuttaa ja vastaanottaa lämpöenergiaa. Lämpöenergia voi myös varastoitua.
2
Hiekka lämpenee ja jäähtyy nopeammin kuin vesi.
Hiekka lämpenee ja jäähtyy nopeammin kuin vesi.
3
Suuri varaava takka lämpenee hitaasti, mutta säilyttää lämpönsä
Suuri varaava takka lämpenee hitaasti, mutta säilyttää lämpönsä kauan. Lämmitettäessä tiilimuuriin varastoituu paljon energiaa.
4
Saunan kiukaaseen valitaan kiviä, jotka varastoivat hyvin lämpöä.
Tällä energialla höyrystetään kiukaalle heitetty vesi. Kappale lämpenee, kun siihen varastoituu energiaa Kappale, jäähtyy, kun siitä siirtyy energiaa pois
5
Varastoituvan energian määrä
Mitä isompi lämmitettävän kappaleen massa on, sitä enemmän se varastoi lämpöä.(m) Eri aineet varastoivat lämpöä eri tavoin. Aineen lämmönvarastointi- kykyä kuvaa aineen ominais-lämpökapasiteetti. (c, taulukosta) Lämmön määrä riippuu myös siitä, kuinka paljon aineen lämpötila muuttuu. (∆t) E = c · m · ∆t
6
Jos aineella on pieni ominaislämpökapasiteetti,
se lämpenee ja jäähtyy helposti. Eräiden aineiden ominaislämpökapasiteettejä: kulta: 0,13 kJ/(kg·°C) hopea: 0,24 kJ/(kg·°C) ilma: 1,01 kJ/(kg·°C) kupari: 0,39 kJ/(kg·°C) rauta: 0,45 kJ/(kg·°C) vesi: 4,19 kJ/(kg·°C) Näistä lämpenee helpoiten (vähimmällä energialla) kulta. Veden lämmittämiseen tarvitaan eniten energiaa. Kultakilon lämpötilan nostaminen yhdellä asteellä vaatii 0,13 kJ energiaa, vesikilon lämpötilan nostaminen yhdellä asteella vaatii 4,19 kJ energiaa.
Samankaltaiset esitykset
© 2023 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.