Matematiikka-ahdistus ja opettajan merkitys Nina Lindvall & Ellimaija Veteläinen

Yleistä Tavoitteet: Tutkimusnäkökulman muutos: laaja käsitys matematiikka-ahdistuksesta miten opettaja vaikuttaa? Tutkimusnäkökulman muutos: merkitys oman työn kannalta

Matematiikka-ahdistus Matematiikka-ahdistus voidaan määritellä negatiivisena affektiivisena reaktiona matematiikkaa kohtaan (Ashcraft & Moore, 2009) Richardson & Suinn (1972) määrittelevät matematiikka-ahdistuksen jännityksen ja ahdistuneisuuden tunteeksi, joka häiritsee numeroiden ja matemaattisten ongelmien käsittelyä sekä arkipäiväisissä että opiskeluun liittyvissä tilanteissa Performance based anxiety (Ashcraft et al., 2007) fysiologiset ja kognitiiviset vaikutukset, välttämiskäyttäytyminen Ilmenee itse tilanteessa tai sitä odotettaessa Yleisen älykkyyden ja matematiikka-ahdistuksen välinen suhde hyvin heikko (-0.17, -0.06, Hembree, 1990) Erilaiset asenteelliset tekijät voimakkaammin yhteydessä matematiikka-ahdistukseen (Hembree, 1990)

Matematiikka-ahdistus Nykytiedon valossa ajatellaan, että ahdistusta aiheuttavat ensisijaisesti koulussa syntyvät matematiikkaan liittyvät negatiiviset kokemukset (Harari et al., 2013; Newstead, 1998; Vukovic et al., 2013) Matematiikka-ahdistus alkaa ilmentyä noin 10-11 vuotiailla lapsilla (Hembree, 1990) Toisaalta uusimman tutkimuksen valossa ajatellaan, että jo tätä nuoremmat lapset saattavat kärsiä matematiikka-ahdistuksesta (Harari et al.2013; Vukovic et al., 2013; Ramirez et al., 2013.) Keskeistä on erityisesti negatiivisten kokemusten/palautteen sisäistyminen (internalisoituminen) tässä vaiheessa koulunkäyntiä negatiivisia kokemuksia on ehtinyt kertyä merkittävässä määrin matematiikan sisällöt yleensä vaikeutuvat lapset alkavat olla kykeneviä raportoimaan ahdistuksestaan (Ashcraft et al, 2007; Harari et al., 2013; Hembree, 1990.)  tutkimus nuorilla lapsilla tuottaisi olennaista tietoa matematiikka-ahdistuksen etiologiasta

Matematiikka-ahdistus Matematiikka-ahdistuksen ja matematiikassa suoriutumisen välillä on meta-analyysien perusteella merkittävä negatiivinen korrelaatio (-0.31, -0.34, Hembree, 1990; -0.27, Ma, 1999) aiheuttaako matematiikka-ahdistus huonoa suoriutumista vai huono taitotaso ja sen aiheuttama huono suoriutuminen matematiikka-ahdistusta? affective drop (Ashcraft & Moore, 2009) on luultavaa, ettei yhteys ole yksisuuntainen: välttämiskäyttäytymisen (avoidance behavior) välittämä noidankehämäinen suhde (Krinzinger et al., 2007)

Opettajan käsitys matematiikan luonteesta Opettajan käsitys matematiikan luonteesta voidaan nähdä opettajan tietoisena ja tiedostamattomina uskomuksina, käsitteinä, merkityksinä, sääntöinä ja ajatusmalleina koskien  matematiikkaa oppiaineena. (Thompson, 1992) Ernest (1989) erotti kolme käsitystä matematiikan luonteesta Instrumentaalinen käsitys Platonistinen käsitys Ongelmanratkaisua painottava käsitys Nämä kolme käsitystä muodostavat opettajan “matematiikan filosofian” perusteet, vaikka joillekin opettajille ne eivät aina kehitykkään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. (Ernest, 1989; Thompson, 1992)

Opettajan omat matematiikkakokemukset Opettajalla, ja samalla negatiivisilla luokkakokemuksilla on merkittävä vaikutus oppilaiden matematiikka-ahdistuksen syntyyn. (Ashcraft & Krause, 2007; Miller & Mitchell, 1994; Newstead, 1998.) Geistin (2010) mukaan asenteet matematiikkaa kohtaan ovat värittyneitä aiempien kokemustemme perusteella: Opettajat, jotka ovat itse kärsineet matematiikka-ahdistuksesta on huomattu siirtävän usein matematiikka-ahdistuksen myös oppilailleen Tobiaksen (1993) mukaan huonojen matematiikkakokemusten voidaan nähdä vaikuttavan esimerkiksi päätöksiin, joita teemme tulevaisuudessa, myös toimiessamme opettajana 

Opettajan toiminta Perinteiset opetustavat kynä-paperilaskuja, opettajajohtoinen aloitus ja yksilötyöskentely ulkoa opettelu, mekaaninen toisto oppikirjat konkreettisten esimerkkien puute testaustilanteet nöyryyttäminen (Geist, 2010; Newstead, 1998; Miller & Mitchell, 1994; Tobias, 1994)

Jatkotutkimus Tarkoituksena jatkaa opettajan merkityksen tutkimista Pro gradu- tutkielmassa: haastattelu? opettajaopiskelijat, aineenopettajaopiskelijat ja luokanopettajat matematiikka-ahdistus ja matematiikkakuva? miten opettaja omalla toiminnallaan vaikuttaa?