ELY – keskukset ja elinikäisen ohjauksen verkostoyhteistyö Ennakkokysely ja tapaamiset ELY-keskuksissa Syksy 2012 Laituri-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia

Ennakkokysely  Kysely lähetettiin 15 ELY:lle, vastaukset kaikilta  Kyselyn laadinnassa hyödynnettiin Koulutuksen tutkimuslaitoksen CHANCES-hankkeen kehittämää VOP- mallia, jossa ohjaustoiminta jäsentyy: ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko ohjauksen palvelujärjestelyt asiakkaalle näkyvät ohjauspalvelut  Vastauksia käsitellään tapaamisissa ELYissä mennessä (1. käynti / ELY)

Kyselyn teemat Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittäminen verkostoyhteistyönä Ohjauspalvelujen saatavuus alueilla Verkostoyhteistyö ohjausosaamisen kehittämisessä

1. Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittäminen verkostoyhteistyönä Yleistä  Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittämistyö on käynnistynyt 14 alueella  Alueellisia ohjauspalveluja kehittävän ryhmän kokoonpano ja toimivaltuudet: vakiintunutta toimintaa 3 alueella käynnistetty 8 alueella ei vielä toimintaa 4 alueella  Pohjana mm. ”vanhoja” olemassaolevia ryhmiä (esim. maakunnallisia aikuiskoulutuksen kehittämis- tai johtoryhmiä)

Merkittävää vuonna 2012  verkosto-osaamisen syventäminen, toimijoiden tutustuminen toisiinsa ja toimintoihin sekä niiden reunaehtoihin, ohjausosaaminen, ennakkotiedon ja ohjauksen yhdistäminen  yhteistyön tiivistäminen ja toimintojen päällekkäisyyksien karsiminen  nivelvaiheisiin huomion kiinnittäminen  osapuolilla on aitoa halua lähteä verkostotyöhön, johon usein pitkä perinne  saadaan TE – toimistojen koulutusneuvonnan verkosto luoduksi uudessa palveluorganisaatiossa  kaikki toimijat eivät ole verkostossa mukana. Yhteistyötä on, mutta selkeä alueellinen koordinaatio, jolla turvataan kaikkien mukana olo, puuttuu vielä  maakunnallisen elinikäisen TNO – palveluiden strategian tekeminen, joka linjaa yhteistyötä, tahtotilaa ja tulevaisuuden toimintaa. (Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittäminen verkostoyhteistyönä)

Tärkeimmät kehittämisen kohteet / parannuskohteet:  eri tahojen tuntemuksen lisääminen kunkin toiminnoista esim. asiakkaan ohjaamisessa (osataanko asiakasta ohjata aina eteenpäin, jos oma ohjausosaaminen ei riitä tai kohtaa asiakkaan tarpeita)  toimijoita on paljon, minkä takia toiminnan koordinointi, eriytyneisyys, yhteistyö ja työnjako ovat haasteellisia  ohjauksen kokonaisuuden hahmottaminen ja ohjauspalvelujen koordinointi  vielä aukkoja siinä, miten kattavasti tunnemme toistemme ohjaukseen liittyviä palveluja  käytännön asiakaspalvelua tekevät henkilöt mukaan strategian toteutuksen suunnitteluun  Verkoston kokoaminen ja jatkuvaan yhteistyöhön sitoutuminen ja alueellisen ohjausstrategian laatiminen

2. Ohjauspalvelujen saatavuus alueilla Merkittävää vuonna 2012:  suhteellisen hyvä saatavuus, mutta toisaalta erilaisten tukipaikkojen puuttuminen tai riittämättömyys esim. nuorilta päihde- tai mielenterveysasiakkailta  sähköisten palvelujen kehittämistyö hidasta  henkilökohtaisen (kasvokkain) ohjauksen saatavuus  työnhakijoiden ja työelämäsiirtymissä olevien ohjauspalveluita on TE – toimistoissa melko hyvin saatavilla  kuluvana vuonna on pohdittu ja huolen aiheeksikin muiden kuin työnhakijoiden ohjaustarpeisiin vastaamisen resurssointi. Merkittävää on sen jäsentäminen, kuinka yhteistyöllä, hyvällä työnjaolla ja keskinäisellä koordinaatiolla turvataan ohjauspalveluiden saatavuus väljään asutuilla alueilla.  ohjauspalvelujen rooli tulisi ottaa mukaan uuden TE – toimiston toimintatapaan  projektien tulokset; mitä on jäänyt pysyviksi käytänteiksi ja toiminnoiksi

(Ohjauspalveluiden saatavuus alueilla) Ensisijaisia haasteita ja parannuskohteita:  maahanmuuttajien riittämättömät ohjauspalvelut eli tahot, johon ohjata asiakkaita  yhteistyötä ja koordinointia tulisi lisätä, mutta miten mahdollista kun valtakunnallinen ohjaus on vähäistä  ohjauksen yhteistyöryhmän roolin kirkastaminen ja ELY:en johdon osaamisen vahvistaminen ja motivointi perusasioissa  monikanavaisten palveluiden kehittäminen toimiviksi  väljästi asutuilla alueilla kehittyneet sähköiset palvelut ovat tärkeitä, mutta toisaalta esimerkiksi lähtemisen haasteiden ja mahdollisuuksien jäsentäminen edellyttää usein henkilökohtaista kontaktia  henkilöstöresurssit ja monikanavaisten palvelujen saatavuus uraohjauksessa

3. Verkostoyhteistyö ohjausosaamisen kehittämisessä Merkittävää vuonna 2012:  ohjauksen kehittämisvastuu yhdelle taholle (ELY) ja tiedon välittäminen toimijoille  TE – uudistukseen liittyvän ohjausosaamisen lisääminen erityisesti palvelulinjoilla 1. ja 2.  ohjausalan lisäkoulutuksen koordinointi. Tällä hetkellä on tavattoman paljon päällekkäisyyttä koulutuksissa ja koulutukset ovat irrallisia  video-ohjauspilotti (TE – toimistojen avo-psykologit)  suurin aikuiskoulutuskeskus on palkannut opinto-ohjaajia  OKM:n ja ELY:n toiminnallisen tulossopimuksen tavoitteiden mukaista toimintaa edistävä ohjausosaaminen

(Verkostoyhteistyö ohjausosaamisen kehittämisessä) Ensisijaisia haasteita ja parannuskohteita:  ohjauksen merkityksen näkeminen ennaltaehkäisevänä toimintana, jolla taataan riittävä resurssi ohjaukseen  TE – toimistoissa tarvetta kehittää ohjausosaamista, uuden työtavan omaksumisen haasteellista  tuloksellinen toiminta edellyttää yhteistyön lisäksi sitä, että jäsennetään ohjaustehtävissä työskentelevien ydintehtävä ja rooli, tunnistetaan toimijoiden ydinosaaminen ja huolehditaan ammatillisen osaamisen syventämisestä  yhteistyö eri toimijoiden välillä kehittämishaasteena  Ohjausosaamisen kehittäminen TE – palvelu-uudistuksen näkökulmasta

Vapaa sana:  oppilaitoksen hakeutuvan vaiheen TNO – palvelut perustuvat ns. vapaaehtoisuuteen (tosin on oppilaitoksen edun mukaista, että tämäkin palvelu toimii, sillä kohteena on potentiaaliset asiakkaat)  ohjauksen tarpeellisuus ihmisen työuran eri vaiheissa, erityisesti nivelvaiheissa  ministeriöiden tulee yhdessä määritellä ohjauskentän kehittämisen vähimmäiskriteerit  verkostotyössä haasteena toiminnan johtaminen ja ajankäytön hallinta

Lisäksi: Eri alueilla on jo muodostunut eri hankkeiden ja muiden toimintojen kautta palveluja tukevia toimijaverkostoja; miten varmistetaan toiminnan säilyminen ja toimijoiden osaamisen kehittäminen hankkeiden päättymisen jälkeen? Mistä rahoitusta myös ELY:jen uusiin koordinointitehtäviin ? Eri organisaatioiden ylimmän – keskijohdon merkitys ohjauspalvelujen kehittämistyön ”jalkautumisessa” arkeen Vastuualueiden määrittäminen osana sitoutumista - kukin tietää mistä työ koostuu

Ministeriöiden yhteistyön tiivistäminen ELY:lle suunnattujen toimintasuunnitelman linjausten saamiseksi yhdenmukaisiksi (selkeä ohjeistus ja keskustelut pohjaksi): o osaltaan tukisi alueiden toimijoiden kehittämistyötä o myös minimipalvelujen määrittämiseen o ohjauksen määrittäminen toimintaympäristön tarpeet lähtökohtana myös osaamisen näkökulmasta Ja vielä…

Antti Laitinen puh Mervi Sirviö puh