Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen Leader-työn ajankohtaispäivä 8.4.2015 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö 12.4.2017

YRITYSTEN KEHITTÄMINEN -investointituet - toteutettavuustutkimukset - perustamistuki - yritysryhmien kehittämishankkeet ELINKEINOJEN/YRITYS-TOIMINNAN KEHITTÄMINEN = tavoite YRITYSTUET=väline ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN - yritystoiminnan toimintaedellytykset - yritystoiminnan aktivointi YHTEISÖLLINEN KEHITTÄMINEN - kylähankkeet Kehittämishankkeet ovat väline. Yritystuet ovat väline. Elinkeinojen kehittämistä on aina tarkasteltava hanketukien ja yritystukien muodostamana kokonaisuutena. Toisen kokonaisuuden muodostaa yhteisöllinen kehittäminen, joskin rajanveto ei tässä saa olla liian jyrkkä. Yhteisöjen kehittäminen luo elämisen uskoa ja parantaa asumisviihtyisyyttä. Elinkeinojen kehittäminen on välttämätöntä maaseudun toimeentulomahdollisuuksien lisäämiseksi. Elinkeinojen kehittäminen ja yhteisöjen kehittäminen ovat molemmat tarpeellisia ja välttämättömiä. Mutta niitä ja niiden kehittämisvälineitä on jossain mielessä syytä tarkastella eri näkökulmista. Yhteisöjen kehittäminen on lähes aina paikallista. Yritykset taas toimivat globaalissa maailmassa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on ohjelma. Ajatelkaamme ohjelmallisesti! KEHITTÄMISHANKKEET= väline RTM 11/2014

ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN KOULUTUSTOIMENPIDE (tp 1.1) YHTEISTYÖTOIMENPIDE (tp 16) (elinkeinojen kehittämishankkeet ja yritysryhmähankkeet) MATKAILUINFRA (tp 7.5) YRITYSTUKI investointituki (tp 4.2., 6.4) perustamistuki (tp 6.2.) Tukea koulutushankkeisiin, joissa osallistujat ovat yrittäjäksi aikovia, ei voitane pitää valtiontukena. Tässähän hyödynsaajina ei vielä ole yrityksiä. Kun koulutushankkeiden hyödynsaajina ovat muut kuin maataloutta tai maataloustuotteiden ensiasteen jalostusta harjoittavat yritykset, tuki on myönnettävä valtiontukisääntöjä noudattaen. Koulutushankkeita on tarkoitus toteuttaa myös yritysryhmien hankkeina, jolloin koko hankkeen saama tuki jyvitettäisiin osallistuja-yrityksille de minimis -tueksi. Tällöin hankkeessa on mahdollista toteuttaa myös yrityskohtaista valmennusta. Malli soveltuisi muun muassa laatujärjestelmäkoulutukseen ja laatujärjestelmien laatimisen ohjaamiseen. Varsinaisia elinkeinojen kehittämishankkeita on mahdollista toteuttaa vain yhteistyötoimenpiteessä. Maaseudun palvelut ja kylien kehittäminen toimenpiteen alatoimenpiteessä 7.5. voidaan tukea matkailua palvelevia pieninfrastruktuuri-investointeja. RTM 11/2014

YHTEISTYÖ- TOIMENPIDE (tp 16) - aktivointihankkeet, MASVAt Hanke-VnA: 6 §2 mom Tukea yhteistyöhankkeeseen voidaan myöntää, kun hankkeeseen osallistuu vähintään kaksi yhteisöä. Tuki myönnetään hankkeen vastuulliselle toimijalle. 10 § 4 mom. Yhteistyöhankkeen toteutukseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Maaseudun innovaatioryhmän suunnitelman toteutukseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Klusterin perustamiseen ja toimintaan, pilotointia sisältävään hankkeeseen sekä yritysten yhteistyöhön silloin, kun hankkeeseen osallistuu vähemmän kuin kymmenen yritystä, tuki voidaan myöntää vähämerkityksisenä tukena. Yhteistyötoimenpiteen hankkeissa tukikelpoisia kustannuksia ovat tavanomaisten hankekustannusten lisäksi myös kansainväliseen yhteistyöhön liittyvästä ulkopuolisten asiantuntijan kutsumisesta suomalaisen osapuolen järjestämiin tilaisuuksiin syntyvät kustannukset sekä hankkeeseen sisältyvän kansainvälisen yhteistyön koordinointiin. Lyhyitä toimitusketjuja, paikallisten markkinoiden kehittämistä tai maaseutumatkailua koskevat menekinedistämistoimet ovat yhteistyötoimenpiteen hankkeissa tukikelpoisia. Tässä on huomattava valtiontukisäännöt. - aktivointihankkeet, MASVAt - koordinointihankkeet; valtakunnalliset, alueiden väliset, alueelliset - kokoavat yritysryhmähankkeita ja muita kehittämishankkeita - tukitaso 100 %, ei katsota valtiontueksi RTM 03/2015

YHTEISTYÖ- TOIMENPIDE (tp 16) - tietoa pienille yrityksille uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi - tukitaso 80 % yrityksiä mukana Hanke-VnA: 6 §2 mom Tukea yhteistyöhankkeeseen voidaan myöntää, kun hankkeeseen osallistuu vähintään kaksi yhteisöä. Tuki myönnetään hankkeen vastuulliselle toimijalle. 10 § 4 mom. Yhteistyöhankkeen toteutukseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Maaseudun innovaatioryhmän suunnitelman toteutukseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Klusterin perustamiseen ja toimintaan, pilotointia sisältävään hankkeeseen sekä yritysten yhteistyöhön silloin, kun hankkeeseen osallistuu vähemmän kuin kymmenen yritystä, tuki voidaan myöntää vähämerkityksisenä tukena. Yhteistyötoimenpiteen hankkeissa tukikelpoisia kustannuksia ovat tavanomaisten hankekustannusten lisäksi myös kansainväliseen yhteistyöhön liittyvästä ulkopuolisten asiantuntijan kutsumisesta suomalaisen osapuolen järjestämiin tilaisuuksiin syntyvät kustannukset sekä hankkeeseen sisältyvän kansainvälisen yhteistyön koordinointiin. Lyhyitä toimitusketjuja, paikallisten markkinoiden kehittämistä tai maaseutumatkailua koskevat menekinedistämistoimet ovat yhteistyötoimenpiteen hankkeissa tukikelpoisia. Tässä on huomattava valtiontukisäännöt. - aktivointihankkeet, MASVAt - koordinointihankkeet; valtakunnalliset, alueiden väliset, alueelliset - kokoavat yritysryhmähankkeita ja muita kehittämishankkeita - tukitaso 100 %, ei katsota valtiontueksi RTM 03/2015

- kehitetään uusia tai parannettuja tuotteita tai palveluita - pilotoidaan - tukitaso 60 % yrityksiä mukana - tietoa pienille yrityksille uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi - tukitaso 80 % yrityksiä mukana Hanke-VnA: 6 §2 mom Tukea yhteistyöhankkeeseen voidaan myöntää, kun hankkeeseen osallistuu vähintään kaksi yhteisöä. Tuki myönnetään hankkeen vastuulliselle toimijalle. 10 § 4 mom. Yhteistyöhankkeen toteutukseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Maaseudun innovaatioryhmän suunnitelman toteutukseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Klusterin perustamiseen ja toimintaan, pilotointia sisältävään hankkeeseen sekä yritysten yhteistyöhön silloin, kun hankkeeseen osallistuu vähemmän kuin kymmenen yritystä, tuki voidaan myöntää vähämerkityksisenä tukena. Yhteistyötoimenpiteen hankkeissa tukikelpoisia kustannuksia ovat tavanomaisten hankekustannusten lisäksi myös kansainväliseen yhteistyöhön liittyvästä ulkopuolisten asiantuntijan kutsumisesta suomalaisen osapuolen järjestämiin tilaisuuksiin syntyvät kustannukset sekä hankkeeseen sisältyvän kansainvälisen yhteistyön koordinointiin. Lyhyitä toimitusketjuja, paikallisten markkinoiden kehittämistä tai maaseutumatkailua koskevat menekinedistämistoimet ovat yhteistyötoimenpiteen hankkeissa tukikelpoisia. Tässä on huomattava valtiontukisäännöt. - aktivointihankkeet, MASVAt - koordinointihankkeet; valtakunnalliset, alueiden väliset, alueelliset - kokoavat yritysryhmähankkeita ja muita kehittämishankkeita - tukitaso 100 % RTM 03/2015

YHTEISTYÖ- TOIMENPIDE (tp 16) Yritysryhmä - 3 – 9 mikroyritystä - tuki jyvitetään de minimis-tueksi - vapaasti yrityskohtaista kehittämistä - tukitaso 75 % - kehitetään uusia tai parannettuja tuotteita tai palveluita - pilotoidaan - tukitaso 60 % yrityksiä mukana - tietoa pienille yrityksille uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi - tukitaso 80 % yrityksiä mukana Hanke-VnA: 6 §2 mom Tukea yhteistyöhankkeeseen voidaan myöntää, kun hankkeeseen osallistuu vähintään kaksi yhteisöä. Tuki myönnetään hankkeen vastuulliselle toimijalle. 10 § 4 mom. Yhteistyöhankkeen toteutukseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Maaseudun innovaatioryhmän suunnitelman toteutukseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Klusterin perustamiseen ja toimintaan, pilotointia sisältävään hankkeeseen sekä yritysten yhteistyöhön silloin, kun hankkeeseen osallistuu vähemmän kuin kymmenen yritystä, tuki voidaan myöntää vähämerkityksisenä tukena. Yhteistyötoimenpiteen hankkeissa tukikelpoisia kustannuksia ovat tavanomaisten hankekustannusten lisäksi myös kansainväliseen yhteistyöhön liittyvästä ulkopuolisten asiantuntijan kutsumisesta suomalaisen osapuolen järjestämiin tilaisuuksiin syntyvät kustannukset sekä hankkeeseen sisältyvän kansainvälisen yhteistyön koordinointiin. Lyhyitä toimitusketjuja, paikallisten markkinoiden kehittämistä tai maaseutumatkailua koskevat menekinedistämistoimet ovat yhteistyötoimenpiteen hankkeissa tukikelpoisia. Tässä on huomattava valtiontukisäännöt. - aktivointihankkeet, MASVAt - koordinointihankkeet; valtakunnalliset, alueiden väliset, alueelliset - kokoavat yritysryhmähankkeita ja muita kehittämishankkeita - tukitaso 100 % RTM 03/2015

YHTEISTYÖ- TOIMENPIDE (tp 16) Yritysryhmä - 3 – 9 mikroyritystä - tuki jyvitetään de minimis-tueksi - vapaasti yrityskohtaista kehittämistä - tukitaso 75 % - kehitetään uusia tai parannettuja tuotteita tai palveluita - pilotoidaan - tukitaso 60 % yrityksiä mukana - tietoa pienille yrityksille uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi - tukitaso 80 % yrityksiä mukana Hanke-VnA: 6 §2 mom Tukea yhteistyöhankkeeseen voidaan myöntää, kun hankkeeseen osallistuu vähintään kaksi yhteisöä. Tuki myönnetään hankkeen vastuulliselle toimijalle. 10 § 4 mom. Yhteistyöhankkeen toteutukseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Maaseudun innovaatioryhmän suunnitelman toteutukseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Klusterin perustamiseen ja toimintaan, pilotointia sisältävään hankkeeseen sekä yritysten yhteistyöhön silloin, kun hankkeeseen osallistuu vähemmän kuin kymmenen yritystä, tuki voidaan myöntää vähämerkityksisenä tukena. Yhteistyötoimenpiteen hankkeissa tukikelpoisia kustannuksia ovat tavanomaisten hankekustannusten lisäksi myös kansainväliseen yhteistyöhön liittyvästä ulkopuolisten asiantuntijan kutsumisesta suomalaisen osapuolen järjestämiin tilaisuuksiin syntyvät kustannukset sekä hankkeeseen sisältyvän kansainvälisen yhteistyön koordinointiin. Lyhyitä toimitusketjuja, paikallisten markkinoiden kehittämistä tai maaseutumatkailua koskevat menekinedistämistoimet ovat yhteistyötoimenpiteen hankkeissa tukikelpoisia. Tässä on huomattava valtiontukisäännöt. - aktivointihankkeet, MASVAt - koordinointihankkeet; valtakunnalliset, alueiden väliset, alueelliset - kokoavat yritysryhmähankkeita ja muita kehittämishankkeita - tukitaso 100 % RTM 03/2015

YHTEISTYÖ- TOIMENPIDE (tp 16) KOKOAMINEN Yritysryhmä - 3 – 9 mikroyritystä - tuki jyvitetään de minimis-tueksi - vapaasti yrityskohtaista kehittämistä - tukitaso 70 % - kehitetään uusia tai parannettuja tuotteita tai palveluita - pilotoidaan - tukitaso 60 % yrityksiä mukana - tietoa pienille yrityksille uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi - tukitaso 80 % yrityksiä mukana KOKOAMINEN Hanke-VnA: 6 §2 mom Tukea yhteistyöhankkeeseen voidaan myöntää, kun hankkeeseen osallistuu vähintään kaksi yhteisöä. Tuki myönnetään hankkeen vastuulliselle toimijalle. 10 § 4 mom. Yhteistyöhankkeen toteutukseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Maaseudun innovaatioryhmän suunnitelman toteutukseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Klusterin perustamiseen ja toimintaan, pilotointia sisältävään hankkeeseen sekä yritysten yhteistyöhön silloin, kun hankkeeseen osallistuu vähemmän kuin kymmenen yritystä, tuki voidaan myöntää vähämerkityksisenä tukena. Yhteistyötoimenpiteen hankkeissa tukikelpoisia kustannuksia ovat tavanomaisten hankekustannusten lisäksi myös kansainväliseen yhteistyöhön liittyvästä ulkopuolisten asiantuntijan kutsumisesta suomalaisen osapuolen järjestämiin tilaisuuksiin syntyvät kustannukset sekä hankkeeseen sisältyvän kansainvälisen yhteistyön koordinointiin. Lyhyitä toimitusketjuja, paikallisten markkinoiden kehittämistä tai maaseutumatkailua koskevat menekinedistämistoimet ovat yhteistyötoimenpiteen hankkeissa tukikelpoisia. Tässä on huomattava valtiontukisäännöt. - aktivointihankkeet, MASVAt - koordinointihankkeet; valtakunnalliset, alueiden väliset, alueelliset - kokoavat yritysryhmähankkeita ja muita kehittämishankkeita - tukitaso 100 % RTM 03/2015

YHTEISTYÖ- TOIMENPIDE (tp 16) X X X X X X X X X X X X X Akti- vointi, 100 % Tuote-taan tietoa, 80 % Kehi-tetään tuot- teita, 60 % Yritys-ryhmä, 75 % Tp 16.0 Yritysneuvonta, aktivointi, MASVA X Tp 16.2 Uusien tuotteiden ja menetelmien kehittäminen biotaloudessa X X Tp 16.3 Mikroyritysten yhteistyö, matkailu- palveluiden kehittäminen ja markkinointi X Tp 16.4 Elintarvikkeiden lyhyet toimitusketjut X X Tp 16.5 Energian säästöä ja ympäristön tilaa parantavat menetelmät Hanke-VnA 2 § 1 mom Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 5) pilotoinnilla tuotteen, palvelun tai menetelmän testausta pienessä mittakaavassa, jotta voidaan arvioida sen mahdollisuuksia menestyä täydessä mittakaavassa tai varsinaisilla markkinoilla; 12 § Yhteistyöhankkeen tukemisen edellytykset Yhteistyöhankkeena tukea voidaan myöntää sellaiseen elinkeinotoimintaa tukevaan kehittämishankkeeseen, joka aitoon yhteistyöhön perustuen kehittää ja edistää: 1) uusia tuotteita, menetelmiä ja tekniikoita maa- ja metsätaloudessa, elintarvikesektorilla ja muissa uusiutuvaan biomassaan perustuvissa prosesseissa; 2) uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden pilotointia; 3) maatalouden tuotantoalakohtaisia tuottajaryhmiä; 4) elintarvikkeiden laatuun ja luonnonmukaiseen tuotantoon perustuvaa arvoketjua, paikallisia markkinoita, lyhyitä toimitusketjuja sekä niiden markkinointia; Ohjelma-asiakirja: Toimenpide sisältää alatoimenpiteet 16.1. Maaseudun innovaatioryhmien perustaminen ja toiminta; Ensisijaiset vaikutukset kohdealueella 3A, 4A-C ja 5A-E. 16.2. Pilottihankkeet ja uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden kehittäminen maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa; Ensisijaiset vaikutukset kohdealueella 3A, 4A-C, 5A-E ja 6A-B. 16.4. Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden perustamiseksi ja kehittämiseksi sekä paikalliset menekinedistämistoimet lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden kehittämiseksi; Ensisijaiset vaikutukset kohdealueella 3A ja 6A. X Tp 16.6 Biomassan tuotanto- ja jakeluketjut X X X Tp 16.9 Hyvinvointimaatilojen kehittäminen X X X RTM 04/2015

ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Mikroyritysten yhteistyö (tp 16.3.) Tuotannollinen yhteistyö Matkailupalvelujen kehittäminen ja markkinointi Yritysryhmien (3-9 yritystä) YHTEISTYÖHANKKEET Myös yrityskoht. konsultointia Yritysryhmien kehittämishankkeet soveltuvat yritysten tuotannollisen yhteistyön kehittämiseen. Tällöin kehittämishankkeen tuloksena voi syntyä esimerkiksi tuotantoketjuja tai tuoteperheitä tai se voi johtaa klusterin syntymiseen. Yritysryhmähanke voisi esimerkiksi auttaa yrityksiä vakiinnuttamaan yhteistyötään niin, että ne perustetavat yhteisiä toimintoja varten osuuskunnan. Osuuskunnan puitteissa on lähes rajattomat mahdollisuudet organisoida tuotannollista ja kaupallista yhteistyötä. Osuuskunta voi tehdä esimerkiksi jäsenyrityksiä palvelevan investoinnin tai palkata asiantuntijan hoitamaan erityisasiantuntemusta vaativaa toimintoa. Esimerkkinä tästä voisi olla vaikkapa verkkomarkkinointi tai tarjousten laadinta hankintakilpailuihin. Matkailupalveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa yritysryhmä on lähes ainoa mahdollisuus, koska yrityksiä konkreettisesti hyödyttäviä toimenpiteitä voidaan de minimis -tuella tukea vapaasti. Yritysryhmän eivät synny ilman kokoamistyötä. Tätä varten tarvitaan aktivointihankkeita, joiden tehtävänä kartoittaa yritysten tarpeita sekä koota ja rakentaa yritysryhmiä. kokoaminen AKTIVOINTIHANKKEET (tp 16.0) RTM 11/2014

YRITYSTUET INVESTOINTITUKI INVESTOINNIN TOTEUTETTAVUUS-TUTKIMUS PERUSTAMISTUKI Kehittämistukilaki 1 § Lain tavoitteet Tämän lain tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa ja lisätä maaseudun elinkeinotoimintaa, parantaa maaseudun yritysten toimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä sekä kehittää maaseutua asuin- ja toimintaympäristönä asukkaiden ja toimijoiden hyvinvoinnin, viihtyisyyden ja toimintamahdollisuuksien parantamiseksi. 6 §1 mom Tukemisen tavoitteet Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuettava toimenpide kokonaisuutena tarkastellen edistää yhtä tai useampaa 1 §:ssä säädettyä tavoitetta. 9 §1 mom Tuettava toiminta Tukea voidaan myöntää, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään: 1) maatilan toiminnan laajentamiseen maatalouden ulkopuolelle; 2) maaseudulla toimivan muun kuin alkutuotantoa harjoittavan yrityksen toiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen; 3) yrityksen tuottavuuden ja tuotteiden laadun parantamiseen sekä toiminnan kansainvälistämiseen; 4) yrityksen toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tukevaan toimintaan; 19 § (19.12.2014/1176) Yritystuella tuettavat toimenpiteet Yritystukea voidaan myöntää uuden yrityksen perustamiseen sekä toimivan yrityksen laajentamiseen tai sen toiminnan olennaiseen muuttamiseen. Tukea voidaan myöntää myös toimenpiteeseen, joka vahvistaa yrityksen toimintaedellytyksiä. Maatalousyritykselle uuden yrityksen perustamiseen myönnettävä tuki ja 17 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle muulle yritystoiminnalle myönnettävä tuki voivat koskea vain maaseutualueella toteutettavaa toimenpidettä. Lain 19 pykälässä säädetty poikkeus koskee maatilojen muun yritystoiminnan ja maataloustuotteiden ensiasteen jalostusyritysten tukemista. Maatilojen muun yritystoiminnan tukeminen on lain 19 pykälä huomioiden mahdollista myös maaseutualueiden ulkopuolella, mutta 19 §:ssä säädetty on tältä osin ristiriidassa lain tavoitteiden ja niiden huomioon ottamista koskevan 6 §:n kanssa. Maaseudun kehittämistyön ensisijaisena tavoitteena on kehittää niitä maaseutualueita, joissa elämisen olosuhteet ovat keskimääräistä heikommat. Kaupungeissa sijaitsevien maatilojen muun yritystoiminnan tukeminen ei siten ole perusteltavissa. Muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen ja mikroyritysten mahdollisuudet harjoittaa menestyvää yritystoimintaa eivät juurikaan eroa toisistaan sijaitsipa yritys maaseudulla tai kaupungissa. Ensiasteen jalostusyritysten kohdalla lain 19 §:ssä säädetty on ristiriidassa sekä lain ja tukemisen tavoitteiden että 9 §:ssä säädetyn kanssa. Mikäli noudatetaan 9 § 1 momentin 2) kohtaa, myös ensiasteen jalostusyrityksiä voidaan tukea vain maaseutualueilla. Lain 19 §:n muutoksen perustelujen mukaan ohjelmatasolla maaseutualueet määritellään kaupunki-maaseutu –luokituksen perusteella. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän luokittelun mukaan maaseutualueita ovat kaupunkien ja kaupunkien kehysalueiden ulkopuoliset alueet. Luokittelun yleispiirteiset karttapohjat löytyvät http://www.ymparisto.fi/kaupunkimaaseutuluokitus RTM 2/2015

HANKKEEN ALOITTAMINEN Hanketta ei saa aloittaa ennen hakemuksen vireille tuloa! Hakemus tulee vireille, kun vireille tulosta on ilmoitettu asiakkaalle. Vain hakemuksen vireille tulon jälkeen syntyneet kustannukset ovat tukikelpoisia. Kehittämistukilaki 14 § Tuettavan toimenpiteen aloittaminen ja luvan esittäminen Tuen myöntämisen edellytyksenä on, ettei tuen kohteena olevaa toimintaa ole aloitettu, ennen kuin tukihakemus on tullut vireille. Euroopan unionin valtiontukea koskevaa lainsäädäntöä tai maaseudun kehittämisohjelmaan otettua määräystä toiminnan aloittamisesta vasta tukihakemukseen annetun päätöksen jälkeen on kuitenkin noudatettava. Jos tuettava toimenpide edellyttää luvan hankkimista viranomaiselta, tuen myöntämisen edellytyksenä on luvan esittäminen. Yritys-VnA 34 § Toimenpiteen aloittaminen Yrityksen perustamistukea haettaessa toimenpiteen aloittamiseksi katsotaan liiketoimintasuunnitelmassa esitettyjen tuen kohteena olevien toimenpiteiden toteuttamisen aloittaminen. Toimenpiteiden toteuttaminen tulee aloittaa yhdeksän kuukauden kuluessa tukipäätöksen päivämäärästä lukien. Investointitukea haettaessa toimenpiteen aloittamiseksi katsotaan ensimmäinen seuraavista toimenpiteistä: 1) sopimuksen tai tilauksen tekeminen; 2) rakennustöiden aloittaminen; 3) hankinnan toimitus; 4) hankinnan maksaminen; 5) muun sellaisen sitoumuksen tekeminen, joka tekee investoinnista peruuttamattoman. Jos hankintahinta maksetaan yhtä useampana eränä, hankinnan maksamisajankohdaksi katsotaan ensimmäisen erän maksun ajankohta. Seuraavista investointiin liittyvistä toimenpiteistä voi aiheutua kustannuksia ennen tukihakemuksen vireilletuloa ilman, että se katsottaisiin toimenpiteen aloittamiseksi: 1) maan osto; 2) lupien hankkiminen; 3) yleiskustannuksia aiheuttavat toimenpiteet; 4) toteutettavuustutkimus; 5) hankinnat, joiden arvo on vähäinen suhteessa toimenpiteen hyväksyttävään kokonaiskustannukseen. Lukuun ottamatta 4 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia tukea ei myönnetä sellaisiin investointikustannuksiin, jotka ovat syntyneet ennen toimenpiteen aloittamista. EU:n maaseutuasetus 60 artiklan 2.kohta Lukuun ottamatta 45 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyjä yleiskuluja, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden mukaisten investointitoimien osalta tukikelpoisiksi katsotaan vain menot, jotka ovat aiheutuneet sen jälkeen, kun hakemus on toimitettu toimivaltaiselle viranomaiselle. Investointituessa tukikelpoisia vain hakemuksen vireille tulon jälkeen syntyneet kustannukset. Poikkeuksena tästä ovat investointien yleiskustannukset eli käytännössä varsinaiset rakennusten suunnittelukustannukset. Jos investointia suunnitellaan erillisessä toteutettavuustutkimushankkeessa, ei näitä kustannuksia pidetä varsinaisen investointituen kustannuksina. RTM 3/2015

YRITYSTUEN YLEISET EDELLYTYKSET Yrityksellä tulee olla edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Yrityksellä tulee olla yritystoimintaa koskeva riittävä ammattitaito. Yrityksen on annettava pääasiallinen toimeentulo ainakin yhdelle henkilölle. Kehittämistukilaki 18 §2 ja 3 mom Yritystuen saajaa koskevat edellytykset Yritystukea voidaan myöntää yritykselle, jolla on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan ja jolla on tuen kohteena olevaa yritystoimintaa koskeva riittävä ammattitaito. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että yritys esittää selvitykset taloudellisesta asemastaan sekä riittävästä ammattitaidosta. Tuettavan toiminnan on annettava pääasiallinen toimeentulo ainakin yhdelle yrityksessä toimivalle yrittäjälle tai työntekijälle. Pääasiallinen toimineentulo voi muodostua myös hakijan harjoittamasta alkutuotannosta ja sen yhteydessä harjoittamasta yhden tai useamman muun tuotannonalan yritystoiminnasta. Pääasiallisena toimeentulona voidaan pitää 75 prosenttia yrittäjän tai työntekijän toimeentulon edellyttämästä tulosta. Jos yrittäjä saa toimeentulonsa muusta lähteestä, esimerkiksi palkka- tai eläketuloina, voidaan yritystoimintaa tukea, jos yritykseen palkataan päätoiminen (yli 75 % työajasta) työntekijä. Maatalouden yhteydessä muuta yritystoimintaa harjoitettaessa riittää, että tilakokonaisuus antaa toimeentulon vähintään yhdelle henkilölle. Yritys-VnA 6 § Yrityksen taloudellinen asema Yrityksen taloudellista asemaa arvioitaessa otetaan huomioon yrityksen kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus sekä tuettavan toiminnan kohteena olevien tuotteiden ja palveluiden riittävät markkinat. 5 § Yrityksen ammattitaito Yrityksen ammattitaitoa arvioidaan yrittäjän tai yrityksen avainhenkilöiden koulutuksen, työkokemuksen tai muuten hankitun osaamisen perusteella. Avainhenkilöllä tarkoitetaan johtavassa asemassa tai työsuhteessa olevaa henkilöä, jolla on erityisosaamiseen perustuva asema yrityksessä tai jonka ammattitaidolla on muutoin olennainen merkitys yritystoiminnan jatkuvuudelle. RTM 2/2015

INVESTOINTITUKI Koneiden ja kaluston hankkiminen Vain uudet koneet ovat tukikelpoisia! Osamaksukaupasta erityissäädöksiä, ei leasing-rahoitusta. Yritys-VnA 20 § Aineellisen investoinnin tukikelpoiset kustannukset Tukea voidaan myöntää seuraaviin kohtuullisiin ja tuettavan toimenpiteen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin kustannuksiin: 2) uusien koneiden ja laitteiden hankkiminen enintään omaisuuden markkina-arvoon asti mukaan lukien hankkiminen osamaksukaupalla; Edellä 1 momentin 2 kohdassa tuen piiriin voidaan hyväksyä vain sellainen osamaksukaupalla hankittu omaisuus, joka rahoitetaan rahoitusyhtiön kautta. Osamaksukaupasta annetun lain (91/1966) 1 §:ssä tarkoitetulla osamaksukaupalla hankitun omaisuuden hankintameno katsotaan myös rahoitusvelan osalta tukikelpoiseksi, jos: 1) tuen saajalla on oikeudellisesti sitova osamaksukaupasta annettuun lakiin ja solmittuun rahoitussopimukseen perustuva velvollisuus maksaa jäljellä oleva rahoitusvelka rahoitusyhtiölle; 2) rahoitusyhtiö on maksanut tuen saajan puolesta rahoitusvelan myyjälle; 3) omaisuus on toimitettu tuen saajalle; 4) omaisuuden omistusoikeutta vastaavat oikeudet siirtyvät tuen saajalle siten, että tuen saaja on oikeutettu tekemään omaisuudesta poistoja sekä vähentämään arvonlisäveron, jos tuen saaja on arvonlisäverovelvollinen. 26 § Investointitukeen oikeuttamattomat kustannukset Investointituen tukikelpoisia kustannuksia eivät ole: 2) korot, provisiot tai muut rahoituksesta johtuvat kustannukset; 3) osamaksusopimukseen liittyvät hallinto-, vakuutus-, korjaus-, huolto- tai muut vastaavat kustannukset; Laki osamaksukaupasta 91/1966 1§ Osamaksukaupalla tarkoitetaan tässä laissa seilaista irtaimen esineen kauppaa, jota koskevan sopimuksen mukaan hinta suoritetaan maksuerissä, joista yksi tai useampi erääntyy sen jälkeen, kun esine on luovutettu ostajalle, ja jossa myyjä on pidättänyt itselleen joko oikeuden esineen takaisin ottamiseen, jos ostaja laiminlyö hänelle sopimuksesta johtuvan velvollisuuden täyttämisen, taikka omistusoikeuden esineeseen siihen asti, kun joko koko hinta tai ainakin määrätty osa niistäkin maksueristä, jotka erääntyvät esineen luovuttamisen jälkeen, on suoritettu. Jos sopimuksen tarkoituksena on, että se, jolle esine on luovutettu, on tuleva sen omistajaksi, on tämän lain säännöksiä sovellettava, vaikka sopimusta olisi sanottu vuokra- tai muuksi sellaiseksi sopimukseksi tahi suoritettavaa maksua korvaukseksi esineen käyttämisestä. Niiden maksuerien yhteenlaskettua määrää, jotka ostajan on sopimuksen mukaan suoritettava, nimitetään tässä laissa osamaksuhinnaksi. Maksuerällä ei tarkoiteta ostajan erikseen maksettavaa korkoa tai vakuutusmaksun hyvitystä. Koneiden ja kaluston hankintakustannukset ovat tukikelpoisia vain silloin, kun kustannukset on arvioitu kohtuullisiksi. Jos koneita hankitaan osamaksukaupalla, kustannukset tulee hyväksyä käteishintojen perusteella, koska osamaksuhintaan sisältyvät rahoitus- yms. kustannukset eivät ole tukikelpoisia. RTM 2/2015

AINEELLISTEN INVESTOINTIEN TOTEUTETTAVUUSTUTKIMUS Selvitetään investoinnin taloudellisia teknisiä toiminnallisia yms. edellytyksiä ja toteuttamisen vaihtoehtoja. Yritys-VnA 23 § Investoinnin toteutettavuustutkimus Tukea voidaan myöntää toteutettavuustutkimukseen, jonka tarkoituksena on selvittää edellytyksiä toteuttaa yrityksen aineellinen investointi. Toteutettavuustutkimuksella voidaan selvittää investoinnin toiminnallisia, taloudellisia ja teknisiä edellytyksiä mukaan lukien rahoituksen hakemisen edellytysten selvittäminen ja valmistelu. Tuen myöntäminen toteutettavuustutkimukseen ei edellytä investoinnin toteuttamista. Toteutettavuustutkimuksen tukikelpoisiksi kustannuksiksi voidaan hyväksyä ostopalveluista ja palkoista aiheutuvat kustannukset sekä muut välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset. Varsinaiset rakennusten suunnittelusta aiheutuvat kustannukset eivät ole toteutettavuustutkimuksen tukikelpoisia kustannuksia. Tukea toteutettavuustutkimukseen voidaan myöntää 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksia. Tukea maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä koskevaan investoinnin toteutettavuustutkimukseen voidaan kuitenkin myöntää 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Aineellisia investointeja suunnittelevat voivat hakea tukea investoinnin toteutettavuustutkimukseen. Tuella voidaan hankkia yrityksen ulkopuolista asiantuntemusta ja neuvoja, joilla voidaan ensin selvittää kannattaako investointiin ylipäätään ryhtyä. Tämän jälkeen voidaan suunnitella, miten investointi olisi taloudellisinta ja järkevintä toteuttaa. Tällöin voidaan esimerkiksi vertailla, onko mielekästä rakentaa uudet toimitilat vai olisiko olemassa olevan rakennuksen korjaus tai kunnostus taloudellisempaa. Toteutettavuustutkimuksen tuloksena tulisi olla mahdollisimman toteuttamiskelpoinen investointisuunnitelma. Tuki toteutettavuustutkimukseen ei edellytä varsinaisen investoinnin toteuttamista. Selvityksen tulos voi siten yhtä hyvin olla, että investointiin ei ole järkevä ryhtyä. Tuki toteutettavuustutkimukseen myönnetään aina de minimis -tukena. RTM 11/2014

AINEELLISTEN INVESTOINTIEN TOTEUTETTAVUUSTUTKIMUS Suunnitellaan investoinnin toiminnallisuutta koneiden hankintaa rakentamisen vaihtoehtoja yms Toteutettavuustutkimuksessa voidaan selvittää, onko tarkoituksenmukaisempaa hankkia ainakin osa koneista ja kalustosta käytettynä, vaikka niihin ei investointitukea voidakaan myöntää. Ja toisaalta mitkä koneet on viisaampaa hankkia uutena. Samoin voidaan selvittää, mistä käytettyjä koneista olisi saatavissa. Toteutettavuustutkimuksella voidaan selvittää, mikä on tarkoituksenmukaisin tapa hankkia yritykselle toimitilat. Ostetaanko valmis rakennus tai rakennetaanko uusi? Soveltuuko olemassa oleva rakennus yrityksen tarpeisiin ja miten suuria kustannuksia vaatisi sen korjaaminen ja muuttaminen soveltuvaksi? Varsinainen rakennussuunnitelmien laatiminen ei ole tukikelpoinen kustannus toteutettavuustutkimuksessa. Rakennussuunnittelua voidaan tukea osana varsinaista investointia. RTM 11/2014

TOIMIVIEN YRITYSTEN KEHITTÄMINEN INVESTOINTITUKI TOTEUTETTAVUUS- TUTKIMUKSET Yritysryhmien YHTEISTYÖHANKKEET myös yrityskoht. konsultointia Yritysryhmien KOULUTUSHANKKEET myös yrityskoht. konsultointia kokoaminen Tähän on koottu välineitä, joita voidaan käyttää toimivien yritysten kehittämisessä. MASVA-HANKKEET, AKTIVOINTIHANKKEET RTM 11/2014

PERUSTAMISTUKI ENSISIJAISESTI ALOITTAVAN YRITTÄJÄN ENSIMMÄISEN UUDEN YRITYKSEN PERUSTAMISEEN Toimivalle yritykselle uuden yritys- toiminnan perustamiseen Uuden yritystoiminnan aloittamiseen liittyviin kokeiluihin EU:n maaseutuasetus Johdanto, kohta 17 ….Yrityksen perustamistuen olisi katettava vain yritystoiminnan alkuvaiheet, eikä se saisi muuttua toimintatueksi. Sen vuoksi tuki olisi myönnettävä enintään viiden vuoden ajaksi jäsenvaltion valitessa tuen maksamisen erissä… 19 artikla Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen 1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa a) yrityksen perustamistuen, joka on suunnattu ii) muuhun kuin maataloustoimintaan maaseudulla; Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukainen tuki myönnetään viljelijöille tai maatilakotitalouden jäsenille, jotka laajentavat taloudellista toimintaansa maatalouden ulkopuolelle, sekä mikro- ja pienyrityksille ja luonnollisille henkilöille maaseudulla. Yritys-VnA 80/2015 8 § 1 mom Myönnettäessä yrityksen perustamistukea maatalousalan ja metsätalouden ulkopuolisen yritystoiminnan aloittamiseen maaseutualueella noudatetaan maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 45 artiklaa. Maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetus (EU) 702/2014 45 artikla Yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi maaseutualueilla 1.Pk-yrityksille myönnettävä yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi maaseutualueilla on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos se täyttää tämän artiklan 2–9 kohdassa ja I luvussa vahvistetut edellytykset. 4. Tuki myönnetään seuraavanlaisille tuensaajille: a) viljelijät tai maatilakotitalouden jäsenet maaseutualueilla, jos he laajentavat taloudellista toimintaansa maatalouden ulkopuolelle; b) mikro- ja pienyrityksen maaseutualueilla; ja c) luonnolliset henkilöt maaseutualueilla. 5. Jos 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu maatilakotitalouden jäsen on oikeushenkilö tai tällaisten henkilöiden muodostama ryhmä, jäsenen on harjoitettava tilalla maataloutta tukihakemuksen esittämishetkellä. . RTM 3/2015

PERUSTAMISTUKI Kun toimiva yritys: suuntautuu kokonaan uudelle toimialalle esimerkiksi siirtyy tuotteiden sijasta tarjoamaan palveluita ottaa käyttöön kokonaan uuden liiketoimintamallin EU:n maaseutuasetus Johdanto, kohta 17 ….Yrityksen perustamistuen olisi katettava vain yritystoiminnan alkuvaiheet, eikä se saisi muuttua toimintatueksi. Sen vuoksi tuki olisi myönnettävä enintään viiden vuoden ajaksi jäsenvaltion valitessa tuen maksamisen erissä… 19 artikla Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen 1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa a) yrityksen perustamistuen, joka on suunnattu ii) muuhun kuin maataloustoimintaan maaseudulla; Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukainen tuki myönnetään viljelijöille tai maatilakotitalouden jäsenille, jotka laajentavat taloudellista toimintaansa maatalouden ulkopuolelle, sekä mikro- ja pienyrityksille ja luonnollisille henkilöille maaseudulla. Yritys-VnA 80/2015 8 § 1 mom Myönnettäessä yrityksen perustamistukea maatalousalan ja metsätalouden ulkopuolisen yritystoiminnan aloittamiseen maaseutualueella noudatetaan maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 45 artiklaa. Maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetus (EU) 702/2014 45 artikla Yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi maaseutualueilla 1.Pk-yrityksille myönnettävä yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi maaseutualueilla on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos se täyttää tämän artiklan 2–9 kohdassa ja I luvussa vahvistetut edellytykset. 4. Tuki myönnetään seuraavanlaisille tuensaajille: a) viljelijät tai maatilakotitalouden jäsenet maaseutualueilla, jos he laajentavat taloudellista toimintaansa maatalouden ulkopuolelle; b) mikro- ja pienyrityksen maaseutualueilla; ja c) luonnolliset henkilöt maaseutualueilla. 5. Jos 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu maatilakotitalouden jäsen on oikeushenkilö tai tällaisten henkilöiden muodostama ryhmä, jäsenen on harjoitettava tilalla maataloutta tukihakemuksen esittämishetkellä. RTM 3/2015

PERUSTAMISTUKI Ei maatalouteen eikä maatalouden ensiasteen jalostukseen ei-annex I -tuotteiden valmistus palvelut pyritään sellaiseen uuteen, jossa neuvonta- ja konsultointi tuo todellista lisäarvoa - kehittyville toimialoille EU:n maaseutuasetus Johdanto, kohta 17 ….Yrityksen perustamistuen olisi katettava vain yritystoiminnan alkuvaiheet, eikä se saisi muuttua toimintatueksi. Sen vuoksi tuki olisi myönnettävä enintään viiden vuoden ajaksi jäsenvaltion valitessa tuen maksamisen erissä… 19 artikla Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen 1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa a) yrityksen perustamistuen, joka on suunnattu ii) muuhun kuin maataloustoimintaan maaseudulla; Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukainen tuki myönnetään viljelijöille tai maatilakotitalouden jäsenille, jotka laajentavat taloudellista toimintaansa maatalouden ulkopuolelle, sekä mikro- ja pienyrityksille ja luonnollisille henkilöille maaseudulla. Yritys-VnA 80/2015 8 § 1 mom Myönnettäessä yrityksen perustamistukea maatalousalan ja metsätalouden ulkopuolisen yritystoiminnan aloittamiseen maaseutualueella noudatetaan maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 45 artiklaa. Maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetus (EU) 702/2014 45 artikla Yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi maaseutualueilla 1.Pk-yrityksille myönnettävä yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi maaseutualueilla on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos se täyttää tämän artiklan 2–9 kohdassa ja I luvussa vahvistetut edellytykset. 4. Tuki myönnetään seuraavanlaisille tuensaajille: a) viljelijät tai maatilakotitalouden jäsenet maaseutualueilla, jos he laajentavat taloudellista toimintaansa maatalouden ulkopuolelle; b) mikro- ja pienyrityksen maaseutualueilla; ja c) luonnolliset henkilöt maaseutualueilla. 5. Jos 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu maatilakotitalouden jäsen on oikeushenkilö tai tällaisten henkilöiden muodostama ryhmä, jäsenen on harjoitettava tilalla maataloutta tukihakemuksen esittämishetkellä. Yrityksen perustamistukea voidaan myöntää aloittavan yrittäjän ensimmäisen uuden yrityksen perustamiseen. Tarkoitus on auttaa ja tukea alkavaa yrittäjää yrityksen ensimmäisinä elinvuosina. Jos noudatetaan edellä esitettyjä EU-säädöksiä, perustamistukea ei voida myöntää toimiville yrityksille eikä erillisiin kokeiluihin. RTM 3/2015

Perustamistuella neuvoja TUOTEKEHITYS Perustamistuella neuvoja ja konsultointia MARKKINOINTI TALOUSHALLINTO Alkavalla yrittäjällä intoa… TYÖN JOHTAMINEN VASTUU OMASTA TYÖSTÄ TYÖ, SUORITUS TAITO + TIETO + INNOVOINTI © RTM 02/2002 RTM 11/2014

PERUSTAMISTUKI Liiketoimintasuunnitelma: taloudellinen lähtötilanne toiminta-ajatus, liikeidea tavoitteet laskelmat kuvaus toiminnan aloittamisesta Käytetään yleisesti käytössä olevia LTS-malleja. RTM 12/2014

PERUSTAMISTUKI Toimenpidesuunnitelma: toimenpiteet=moduleita (paketteja), joilla selkeä sisältö määritelty kesto hintalappu Toimenpidesuunnitelmaan eritellään liiketoimintasuunnitelmasta sellaiset toimenpiteet, jotka esitetään toteutettavaksi perustamistuen avulla. Toimenpidesuunnitelman toimenpiteiden kustannusarvion perusteella määritetään perustamistuen suuruus. Toimenpidesuunnitelmassa tulisi esittää myös tavoiteaikataulu toimenpiteiden toteuttamiselle. Sen pohjalta voidaan tukipäätökseen kirjata vaiheet, joiden perusteella maksamiseriä voidaan hakea. RTM 12/2014

PERUSTAMISTUKI Toimenpidesuunnitelma: 2. toimenpiteiden järjestys ja toteuttamisen aikataulu 3. kokonaiskustannusarvio Yritys-VnA 13 § Perustamistuen myöntäminen Tuen myöntäminen suunniteltuihin toimenpiteisiin edellyttää, että tuen hakija on laatinut niistä kustannusarvion. Tuen hakijan tulee lisäksi ilmoittaa tiedot suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseen saadusta tai haetusta muusta julkisesta rahoituksesta sekä muut tuen myöntäjän edellyttämät tiedot tuen tarpeen arvioimista ja hyväksymistä varten. Toimenpidesuunnitelmaan eritellään liiketoimintasuunnitelmasta sellaiset toimenpiteet, jotka esitetään toteutettavaksi perustamistuen avulla. Toimenpidesuunnitelman toimenpiteiden kustannusarvion perusteella määritetään perustamistuen suuruus. Toimenpidesuunnitelmassa tulisi esittää myös tavoiteaikataulu toimenpiteiden toteuttamiselle. Sen pohjalta voidaan tukipäätökseen kirjata vaiheet, joiden perusteella maksamiseriä voidaan hakea. RTM 12/2014

PERUSTAMISTUKI Esimerkkejä toimenpiteistä: liiketoimintavalmennus, koko perustamisprosessin ajan tuotekehityshanke markkinointisuunnitelma laatujärjestelmän laatiminen vientiselvitys kokeilut ja pilotoinnit Yritys-VnA 12 § Yrityksen perustamis- ja kehittämistoimenpiteet Tukea voidaan myöntää seuraaviin uuden yrityksen perustamistoimenpiteisiin: 1) palveluiden, asiantuntijoiden ja konsulttien käyttö; 2) tuotantotilojen sekä koneiden ja laitteiden vuokraus; 3) muut uuden yrityksen perustamisvaiheessa tarpeelliset toimenpiteet. Toimenpiteistä on rajattu pois varsinaiset investoinnit, koska niihin voidaan myöntää investointitukea. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla, että perustamistukea ei myönnettäisiin pelkästään tavanomaisiin liiketoiminnan juokseviin kustannuksiin. Aina tulisi mukana olla neuvontaa ja sparrausta yrityksen alkuvuosina. kokeilut, pilotointi RTM 12/2014

PERUSTAMISTUKI Esimerkki hakemus 1. maksuerä 2. maksuerä 3. maksuerä sparraus x pv/vuosi markkinointi- suunnitelma vientiselvitys tk-hanke koemarkkinointi tuotantopilotti laatujärjestelmä inves- tointi tuotanto käynnistyy Yritys käynnistyy LTS Toimenpidesuunnitelmaan eritellään liiketoimintasuunnitelmasta sellaiset toimenpiteet, jotka esitetään toteutettavaksi perustamistuen avulla. Toimenpidesuunnitelman toimenpiteiden kustannusarvion perusteella määritetään perustamistuen suuruus. Toimenpidesuunnitelmassa tulisi esittää myös tavoiteaikataulu toimenpiteiden toteuttamiselle. Sen pohjalta voidaan tukipäätökseen kirjata vaiheet, joiden perusteella maksamiseriä voidaan hakea. hakemus 1. maksuerä 2. maksuerä 3. maksuerä myöntö + 12 kk + 24 kk + 36 kk RTM 12/2014

UUSI YRITYS INVESTOINTITUKI PERUSTAMISTUKI YRITTÄJÄKOULUTUS sparrataan kolme vuotta INVESTOINTITUKI PERUSTAMISTUKI YRITTÄJÄKOULUTUS (avoimia koulutushankkeita, ei valtion tukea) yritystoimintaa suunnittelevat LTS Uutta yritystoimintaa aktivoimaan tarvitaan yrittäjäkoulutusta. Jos alueella ei löydy yhteistyötahoa, joka järjestäisi valmennusta yrittäjäksi aikovilla, tähän voitaneen käyttää myös Manner-Suomen ohjelman koulutustoimenpidettä. Perustamistukea on mahdollista hakea vasta, kun yrittäjäksi aikovalla on toteuttamiskelpoinen liiketoimintasuunnitelma. Yrittäjäkoulutukseen sisältyvä liiketoimintasuunnitelman laatimisen ohjaus ja näin syntyvät liiketoimintasuunnitelmat auttavat löytämään sopivia perustamistuen hakijoita. RTM 11/2014