innovaatioryhmät ja alueelliset yhteistyöhankkeet

Esitys aiheesta: "innovaatioryhmät ja alueelliset yhteistyöhankkeet"— Esityksen transkriptio:

1 innovaatioryhmät ja alueelliset yhteistyöhankkeet
EIP, Maaseudun innovaatioryhmät ja alueelliset yhteistyöhankkeet Rahoitusmenettelyistä: Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö

2 Alueelliset /alueiden väliset maa- ja metsätalous / biotalous
Maaseudun innovaatioryhmä = OG = EIP-ryhmä Valtakunnallinen haku ~vuosittain >(valintaryhmä MMM) valmis-telu Verkosto- palvelu-yksikkö Muut rahoitus- välineet n1 Alueelliset /alueiden väliset maa- ja metsätalous / biotalous yhteistyöhankkeet, jotka ELY / toimintaryhmä valitsee EIP-AGRI kv –yhteistyö ja yhteishank-keet EU:n sisällä & HORIZON 2020 Esittely-hankkeet ja yritys-investoin- nit Alueelliset / alueiden väliset yhteistyöhankkeet, jotka edistävät elinkeinotoimintaa ja tuovat lisäarvoa ELY / toimintaryhmä valitsee / n=300 Aina vähintään kaksi osapuolta sitoutuneena hankkeen toteutukseen.

3 Yhteistyö ja innovaatiokumppanuus / ELY
Selkeästi kohdennettu elinkeinojen kehittämishanke Ei suunnittelun suunnittelua! Tarvelähtöisyys! Sovellettavia tutkimustuloksia! ALKU- TUOTANTO Mi KESKI- SUURI MIKRO PIENI SUURI Uudet klusterit ja yritysverkostot, uuden osaamisen tuottamiseksi Uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikan pilotointi ja testaus Biotalouden prosessien, tuotteiden, menetelmien ja tekniikan kehittäminen Lyhyet toimitusketjut, laatuketjut, lähituotteet, ketjun yhteistyö Innovatiiviset ympäristöhankkeet ja uusiutuva energia Maaseudun hyvinvointipalvelut yhteydessä maatalouteen Yhteiset työprosessit, resurssit ja matkailun markkinointi Tuottajaryhmien perustaminen

4 Yhteistyöhankkeeseen myönnettävän tuen määrä Vna-muutos, joka on voimassa 1.5. alkaen 10 b §
Maaseudun innovaatioryhmän hankkeen toteutukseen voidaan myöntää tukea maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetuksen 31 artiklan mukaisesti muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. HUOM: NÄITÄ SOVELLETAAN VASTA KUN HAKU AVATAAN (kesäkuu)! Yhteistyöhankkeeseen, johon ei sisälly valtiontukea, voidaan myöntää tukea muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Edellä 9 a §:n 6 kohdan mukaiseen (klusteri-) hankkeeseen voidaan myöntää tukea enintään 100 000 euroa kolmen vuoden aikana. Yritysryhmälle, johon kuuluu enintään kymmenen yritystä, tuki voidaan myöntää niin, että tuki kohdennetaan osallistujayrityksille vähämerkityksisenä tukena. Tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. (yritysryhmähanke)

5 ..jatkuu: yhteistyöhankkeen tuen määrä:
Yhteistyöhankkeeseen, jossa hyödynsaajina ovat pienet yritykset ja jonka tuloksia levitetään laajasti, voidaan myöntää tukea yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 artiklan mukaisesti: 1) muu julkinen rahoitus mukaan lukien 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista hankkeelle, jonka tavoitteena on tuottaa yrityksille merkittävää tiedon ja osaamisen lisäystä sen oman toiminnan, uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi, prototyyppien rakentamiseksi tai näitä tukevaan pilottihankkeeseen; 2) muu julkinen rahoitus mukaan lukien 60 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista hankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää uusia tai parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja sekä niiden markkinointia edeltävää pilottihanketta, testausta ja esittelyä. HUOM: NÄITÄ SOVELLETAAN VASTA KUN HAKU AVATAAN (kesäkuu)

6 Valtiontuki: Täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 1 kohdan mukaan valtiontuen kriteerit: tuen tulee olla myönnetty julkisista varoista, tuen pitää olla valikoiva, tuen pitää vääristää tai uhata vääristää kilpailua ja tuen pitää vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kaikkien kriteerien tulee täyttyä. Tuen muodolla ei ole merkitystä. (Kauppavaikutus täyttyy, jos tuensaaja harjoittaa taloudellista toimintaa ja toimii markkinoilla, joilla esiintyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa). Kilpailuoikeudellisia yrityksiä ovat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt. Tavaroita ja palveluita tietyillä markkinoilla. (Vrt SGEI)

7 Valtiontuki ja hyväksyminen:
Tunnusmerkit ;´kilpailua vääristävä vaikutus´ ja ´vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan` täyttyvät pääsääntöisesti, kun tuen määrä ylittää vähämerkityksellistä tukea koskevissa komission asetuksissa (yleinen de minimisasetus 1407/2013 ja SGEI de minimis asetus 360/2012) säädetyt raja-arvot. De minimistuki ei ole valtiontukea ja jos kohdistuu useammalle yritykselle,(L 16 §) selvitykset tehtävä kaikkien osalta. Valtiontueksi voidaan hyväksyä joko - notifikaation eli valtiontuki-ilmoituksen tai ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisen menettelyn kautta. pakoll. arviointi ja seuranta jos yli 150 M €/v.

8 Valtiontuki vs. yleishyödyllinen hanke (8§)
1 mom: Yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen voidaan myöntää tukea, jos se ei muodostu valtion tueksi. Edellytyksenä on lisäksi, että ohjelman mukainen toiminta on sellaista, ettei siitä saatava hyöty rajoitu alueellisesti tai hyötyjien perusteella yhteen tai harvaan ennalta tiedossa olevaan ryhmään. Tekijänoikeus tai patentin tai muun aineettoman oikeuden suojan saamisen edellytykset täyttyvät, niitä ei saa suojata. Ei tuotekehitystä tai vastaavaa hyötyä tuottavaa toimintaa.

9 Yhteistyö -toimenpide, EIP ja hyväksyttävät kustannukset (Guidance document of art 35 /2014 (5) (1/ 6) Tavoite: SAADAAN AIKAAN UUDISTUKSIA ja UUDISTUMISTA! "Make new things happen!" Ei siis tueta esim. yhteistyötä tai ryhmää, joka jo toimii muutenkin.   Art 35 (1) ja (2) EI ole rajaava lista tuettavista toimista vaan kertoo, mitä "erityisesti" voidaan tukea. Oltava tarkkana määritelmissä kuten " lyhyt toimitusketju" "uusi" tai "paikallinen" - joille vaadittu/laadittu määritelmät. Esim. elintarvikkeiden "normaali jakeluketju" ei ole tässä mielessä uusi, eikä siten tuen kohde. M16 alatoimenpiteitä ei ole tarkoitettu rajaaviksi vaan enemmän otsikoiksi ja yhteen liittyviä asioita kokoaviksi. Sillä ei ole laillista merkitystä, mutta helpottaa jäsennystä ja seurantaa.

10 M16: Hyväksyttävät kustannukset (2/6)
Yhteistyö -toimenpiteessä M16 on mahdollista tukea viittä kustannustyyppiä ja ne voidaan jakaa kahteen kategoriaan (yleisellä tasolla). Esim. Palkka- /palkkiokustannukset voivat tässä jaossa kuulua eri kustannustyyppeihin hankkeesta riippuen.  1. Yhteistyöstä ja sen organisoinnista syntyvät kustannukset (soft aid): Selvitykset ja suunnitelmat Aktivointi Yhteistyön toimintakulut  2. Projektista syntyvät kustannukset: Projektin suorat kustannukset (suunnitelman/liiketoimintasuunnitelman mukaiset) Markkinointikustannukset Suomessa hanke kattaa yleensä kummankin tyypin kulut.

11 M16: Hyväksyttävät kustannukset (3/6)
1.1 Selvitykset ja suunnitelmat: Kuten nytkin, toteutettavuustutkimukset ja selvitykset. Tuki 100 % (ellei katsota valtiontueksi). 1.2 Aktivointi, sitouttaminen, kihlaaminen: Uusien jäsenten hankkiminen klusteriin tai yhteistyöryhmään, ryhmän koulutus. Projektin "saaminen ilmaan". Tuki 100 %, (ellei katsota valtiontueksi). 1.3 Toimintakulut: Keskeisesti koordinaattorin palkkakulut, Tuki 100 %, (ellei katsota valtiontueksi).

12 M16: Hyväksyttävät kustannukset (4/6)
2.1 Projektin suorat kustannukset: Kattaa hankkeen varsinaiset kulut: Hankkeen aikana ja siihen kytkeytyvät kulut, kuten asintuntijan kustannukset, vuokrakulut jne. 2.2 Markkinointi: hyväksyttävää lähi- ja lyhyissä ketjuissa ja matkailussa (HUOM. matkailussa rajaus mikroyrityksiin). Huom. ei muussa. Ks. myös Esittelyhanke (M1) ja sen investoinnin ehdot. De-minimis -ehtoinen yritysryhmähanke, jonka puitteissa myös ei-tuotannollinen investointi mahdollinen tässä toimenpiteessä.

13 M16: Käsitteitä (1/3) 35 (2) (a) pilotit; ei rajattu millekään toimialalle. Tukitasot: toteutetaan valtiontukisääntöjen puitteissa tai de minimis 35 (2) (b) tuotteiden, menetelmien ja teknologian kehittäminen: rajattu maatalous, elintarviketuotanto, metsä -sektoreille. Ohjelmassa laajennettu biotalouteen. Valtiontukisääntöjen puitteissa tai de minimis Kehittäminen vs. tutkimus; Varsinaista tutkimusta ei tueta, mutta hankkeella voi olla tiivis kytkentä tutkimukseen esim. H2020 kautta. Vrt. valtiontukilinjaukset ja tukitasot. Esittelyhanke: Voi olla viimeinen osa uuden teknologian/tuotteen/menetelmän markkinoille saattamista tai, kuten viestintätoimenpiteessä, jo olemassa olevan tuotteen käytön levittämistä. Toimet voidaan yhdistää samaan hankkeeseen, mikäli kyseessä selkeä jatkumo.

14 M16: Käsitteitä (2/3) Pienten=mikroluokan yritysten yhteistyö: Kokorajoitus pätee silloin kun kyse tiiviistä taloudellisesta yhteistyöstä kuten tilojen yhteiskäytöstä, resurssien jaosta jne. (Kannattaa olla ehkä tarkkana, kun perustetaan yritysryhmiä?) Matkailun tuotekehitys ja markkinointi myös rajoitettu vain mikroyrityksiin. Tässä myös luonnollinen henkilö, joka alkamassa yritystoimintaa luetaan mikroyritykseksi (s.10). Lyhyt toimitusketju: enintään yksi (ostava/myyvä) toimija viljelijän ja kuluttajan välillä. Jos tuottaja esim. Jalostuksen jälkeen määrittää hinnan, jalostajaa ei katsota välittäjäksi. Paikallinen markkina: Ks. ohjelma. Tuki kohdistuu TÄMÄN markkinan tai ketjun kehittämiseen.

15 M16: Käsitteitä (3/3) Ilmaston muutokseen sopeuttavilta ympäristötoimilta: edellytetään uudistavaa ja innovatiivista otetta. Ei sellaista, jota voidaan toteuttaa muiden toimenpiteiden mukaisesti tai toimesta. Vrt. ympäristökorvaus, neuvonta, metsä-ympäristö tai luomu-tuki. Biomassan "tarjonnan" kehittäminen: Ei tarkoita biomassan tuotantoa eikä ruokakasvien käyttöä esim. bioenergian tuotantoon. Klusterit ja verkostot: Ks. klusterin määritelmä ohjelmassa. Yritysverkosto on löyhempi kokonaisuus. Kummassakin pitää olla kyse UUDESTA yhteistyöstä, joka toteuttaa määriteltyä projektia tai useampaa sellaista. Kyse myös vain yhteistyön perustamisesta ja aloittamisesta. Asetuksessa rajaus 3 vuotta ja euroa.

16 M16 Tulosten julkisuus ja julkistaminen:
EIP -ryhmän (maaseudun innovaatioryhmä) tulee sisällyttää hakemukseen viestintäsuunnitelma. Itse hanke pitää julkistaa heti alussa ja tulokset sekä kansallisesti, että EIP AGRI:n kautta. Mahdollisimman nopeasti ja laajana materiaalina. Kaikki yhteistyöhankkeet: tulokset tulee julkistaa hankkeen kokoon ja laatuun nähden sopivassa muodossa ja sopivaa välityskanavaa käyttäen jotta ne ovat kiinnostuneiden käyttäjien saatavissa mahdollisimman pian hankkeen päättymisen jälkeen. Kustannukset sisältyvät hankkeen hyväksyttäviin kuluihin, joten loppumaksu on tulosten julkistamisesta riippuva (?)

17 M16: Kansainväliset hankkeet (1/2):
Kummallakin pitää olla ohjelmassa annettu mahdollisuus tähän ja asia hyväksytty seurantakomiteassa. 1) Yhteiset hankkeet eri jäsenmaiden /alueiden välillä: A) yhteisesti perustettu ryhmä / hanke, jossa sovitaan, mitä toimia osapuolet tekevät yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. B) eri ohjelmissa perustetut hankkeet ryhmittyvät yhteen, mutta toimivat omien ohjelmiensa puitteissa. Yhteistä voi olla esim. yhteistyötä tukevaa koordinaatiota. Eri ohjelmat/maat voivat esim. hakea yhtä aikaa yhteisellä hakuteemalla hankkeita.

18 M16: Kansainväliset hankkeet (2/2)
C) hankkeet voivat sopia hankekokonaisuuden osahankkeiden ja esim. Investointihankkeen suhteen työn- ja kustannusten jaosta. - edellyttää selkeitä sopimuksia ja dokumentointia, myös valvonnan suhteen. D) Yksi ryhmä voi hoitaa pääosan kustannuksista ja toimista. Edellytykset kuten edellä. 5% ohjelman varoista saa kohdistua ohjelma-alueen ulkopuolelle. Suomen ohjelmasta siis kaudella yhteensä 4 miljoonaa voi kohdistua ohjelma-alueen ulkopuolelle. Ei suositella, mutta mahdollistaa esim. ulkomaisen osaamisen tai laitteiden hankintaa ostopalveluna tai vuokrauksena. Vastaavasti Suomesta voidaan tehdä hankintoja.

19 Maaseutu.fi