Ihmisoikeudet Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

Oikeudet Kaikki hyvät asiat eivät ole (ihmis)oikeuksia (esim. oikeus hyvään yöuneen tai tuoreiden vihannesten keräilyyn keväisessä luonnossa, ks. Halme Human Rights in Action 2006, 62). Oikeudet ovat normeja, jotka ovat Kohtuullisen konkreettisia Pakottavia (vahvoja/sitovia/ei neuvoteltavissa olevia) (Nickel, Making Sense of Human Rights, 1987, 18–20 ). Tämän päivän suomalaisessa moraalisessa ajattelussa oikeudet voivat olla ylikorostuneessa asemassa. Etiikan opetuksessa on hyvä korostaa, että oikeuksiin liittyvät usein vastavuoroiset velvollisuudet.

Ihmisoikeudet sekä juridisia että moraalisia Moraaliset oikeudet Juridiset oikeudet Ihmisoikeudet Kaikki oikeudet eivät ole ihmisoikeuksia (esim. kansalais-oikeudet voivat olla IO:ia laajempia). Ihmisoikeuksia ovat ne, jotka kuuluvat kaikille ihmisille vain siksi, että he ovat ihmisiä. ‘Ihmisoikeusliikkeen’ yksi tavoite on tehdä IO:ista juridisia, koska se parantaa oikeuksien toteutumista.

Ihmisoikeuksien kehitys 1800-luvulle Ihmisoikeuksien taustalla ajatus luonnollisista (alun perin yleensä jumalan säätämistä) oikeuksista. Erityisesti J. Locke (1632 – 1704): (Jumalan säätämä) oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen. 1800-luvulla ihmisoikeuksien käsite alkoi laajeta aiemmista vapausoikeuksista. Samaan aikaan oletus luonnollisista oikeuksista tuli filosofisen kritiikin kohteeksi.

Ihmisoikeudet 1900- (ja 2000-)luvulla 1900-luvulla keskeinen asiakirja YK:n yleimaailmallinen ihmisoikeuksien julistus (1948), jonka taustalla oli II maailmansodan sotaoikeudenkäynnit (natsien 'lailliset' rikokset ihmisyyttä vastaan).

Tehtävä Muistelkaa parin kanssa, mitä tiedätte YK ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sisällöstä?

Ihmisoikeudet YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa Kansalais- ja poliittiset oikeudet (§ 1 – 21) Taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet (§ 22 – 27) Tasa-arvo Kansalaisuus Turvallisuus Vapaus Oikeus avioliittoon ja perheen perustamiseen (§ 16) Toimeentulo Opetus Kulttuuri Oikeus omaisuuteen (§ 17) Työ Sanan vapaus Kokoontumisvapaus Ajatuksen, uskonnon ja omantunnon vapaus Ryhmäoikeudet (Kehitysoikeudet § 28 – 30)

Valtiot ja ihmisoikeudet Alun perin ihmisoikeuksien painotus oli yksilön suojelemisessa valtiota (tai muita) vastaan. Varsinkin TSS-oikeuksissa mukaan tulee valtion velvoite järjestää asia, esimerkiksi maksuton alkeisopetus.

IO-kasvatus Suomessa HY OKL väitöskirja (huhtikuu 2011), Mia Matilainen: Ihmisoikeuskasvarus lukiossa – outoa ja itsestään selvää, tuloksia: suomalaiset (lukiolaiset) kannattavat IO:ita, niillä on hyvä status ja niitä pidetään tärkeinä (ks. myös Halme 2008) suomalaiset uskovat, että IO-loukkaukset tapahtuvat “muualla” tämä pitää paikkansa vain osittain suomalaiset ovat huonosti perillä IO:ista, esim. eivät tunnista asiakirjoja, periaatteita eivätkä sisältöjä eivät erota IO:ita kansalais-, kuluttajan tai joka miehen -oikeuksista

ET ja IO:t ET:n syntyhistoria → ET itsekin IO-kamppailun tulos ET:n oppisisällöissä ja tavoitteissa IO:t keskeisessä asemassa ”Tunnustuksellisessa” vaiheessa (ennen 2003/4) ET:stä todettiin: ”Elämänkatsomustiedon opetus perustaa hyvän ihmisen ihanteensa ihmisoikeusetiikkaan” (Lukion OPS-perusteet 1994, 91). IO-rooli ei olennaisesti muuttunut 2003/4-uudistuksessa. ET yhtenä aineena 2010 ”holokausti-lisäyksessä”.

”Holokausti-lisäys” OPH antoi 18.6.2010 lisäyksen sekä perusopetuksen että lukion OPS-perusteisiin. Siinä säädetään opetettavaksi holokaustista, samalla lisättiin ja täsmennettiin hieman opetusta ihmisoikeuksista ja io-rikkomuksista. Mukana ovat aineista et, filosofia (lukio) ja historia. Opetuksen järjestäjän tuli ottaa muutokset huomioon 1.8.2011 alkaen.

Lisäyksen sisältö Lisäys yhdistää Holokaustia koskevan opetuksen ihmisoikeuskasvatukseen (IOK). Lisäys merkitsi: IO-käsitteen selventämistä kytkemällä se YK:n IO-asiakirjoihin. Lisäystä historian, ET:n ja filosofian sisältöihin perusopetus lukio