15.3.2010PM1 Erityisryhmien päivätoiminnan avustaminen Sininauhaliiton jäsenjärjestöpäivät Kokouskeskus Onnela 16.3.2010.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Näkökulmia järjestövetoisten kehittämishankkeiden ja kuntien yhteistyölle - Miten saada kehittämistyön tulokset pysyviksi toimintatavoiksi Antti Pelto-Huikko.
Advertisements

“Ammattiopiston nuoren terveyden edistäminen” -NOPS – hankkeen alueseminaari Laurea Pirkko Rimpilä-Vanninen NOPS, Nuoren työ- ja toimintakyvyn.
Työterveyshuolto Paltamon täystyöllisyyshankkeessa
kuntayhtymänjohtaja Timo Tolppanen
1 EU:n tuki ystävyyskuntatoiminnalle 2006 ehdotuspyyntö ja tulevaisuuden perspektiivit Helsinki, Risto Raivio johtava hallintovirkamies.
2. Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Rovaniemellä 4. – ”Ihmisyyden äänellä – vertaistuki mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa” vertaisohjaaja.
V. I. P. Vapaaehtoisten Intoa Perhehoitoon Talentian asiantuntijapäivät Wanha Satama
Paavo Voutilainen Sosiaalijohtaja
Kumppanuusyhteistyö Hankefoorum Lahti Erityisasiantuntija Anne Astikainen SOSTE.
Perhesosiaalityö Kokkolassa
Koti On Paras SLU –alueiden perheliikuntahanke KOTIPA.
Katja Mikkonen Kari Niklander
Lähipalveluhanke / Hämeenlinna (erityisesti Kalvola) Juva, Joroinen, Rantasalmi = JJR Porin yhteistoiminta-alue (Luvia,
JYVÄSKYLÄN VAMMAISPALVELUT
Vanhuspalvelulaki käytännön työssä
Vapaaehtoisten ääni esiin Ray-rahoitteisessa toiminnassa
Janne Peräkylä Sosiaali- ja terveysministeriö HYVINVOINTIPALVELUT JA KUMPPANUUSYHTEISÖT.
Kyläläisten Eurooppa Avustukset kansalaisjärjestöjen käynnistämille hankkeille Esim. tapahtumia, selvityksiä, opetus- ja koulutusmateriaalien laatimista,
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Selvittäjän ja kuntien välinen työnjako. Kuntarakennelain tavoite • Elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne.
Vammaispalvelulain muutokset - vaikeavammaisten oikeus henkilökohtaiseen apuun vahvistuu Lakimies Jaana Huhta, STM
PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA
Hyvinvoinnin edistäminen uudessa hallitusohjelmassa TerPs -hankkeen loppuseminaari Oulu Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä Sosiaali- ja.
Tietoa ja neuvontaa kohtaamispaikoista Helena Liimatainen Sirpa Sulku.
Lupamenettelyt ja valvonta/ erityisryhmien asuminen Aluehallintoviraston toiminnan kannalta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Aila.
Hanke- ja hakuinfo Länsi-Suomen EAKR -ohjelma Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitto.
Toimintasuunnitelma – Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke.
1 Sektorin nimi Aikakauslehtien lukukerrat KMT Kuluttaja Syksy 2009/Kevät 2010.
Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
 Ulkomaankauppa on aina ollut merkityksellistä Suomelle.  Kokonaisvienti nelinkertaistui vuodesta 1990 vuoteen 2008 asti.  Tavaroiden ja palveluiden.
Väli-Suomen Ikäkaste Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämiskeskus Päivi Niiranen Projektikoordinaattori.
Kuntien rooli lähipalvelujen ja lähiosallisuuden varmistaminen
Avustus, Elina Varjonen1 Kansalaisjärjestötoiminnan edellytykset ja merkitys hyvinvoinnin rakentamisessa Pohjois-Karjalan maakunnan järjestöpäivät.
Sosiaalinen kuntoutus
Valtionosuusuudistus 2010
Sosiaali- ja terveysjärjestöt kumppanina yhteispalveluissa Anu Kari Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeus palvelutarpeen arviointiin Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen.
Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke / Marko Palmgren 1 Järjestöjen rooli strategioissa Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen.
Viestintäsuunnitelma
Lasten päivähoito Kuntakyselyn osaraportti / Salla Säkkinen1 Lasten päivähoito 2013 Kuntakyselyn osaraportti Salla Säkkinen.
Lasten päivähoito 2010 Kuntakyselyn osaraportti Salla Säkkinen
Avustusosasto, Pekka MYKRÄ, Vapaaehtoistyön haasteista Pekka Mykrä kehittämispäällikkö
Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Hanna Kääriäinen
Kansallisten palveluiden kehitystyön ohjaus Pekka Linna.
Kumppanuus – kupla? Junkala Pekka, tutkija, Koske Puustinen Alisa, vapaaehtoistoiminnan ohjaaja, MLL.
Terveempi Pohjois-Suomi- hanke ”Kainuun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpidekokonaisuus” Kainuun maakunta-kuntayhtymä Merja.
Harjun koulun OPS-ajatuksia, kevät 2014
Lähipalveluseminaari RAY Hyvän tahdon pelejä!
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
TYÖPAJOJEN STARTTIVALMENNUS VALTAKUNNALLISESSA JA AJANKOHTAISESSA VALOSSA Starttivalmennuksen Kumppanuusfoorumi Mea Hannila-Niemelä Projektipäälikkö Startti.
JJ RAY Avustusosasto1 MITEN RAY:N UUSI AVUSTUSSTRATEGIA HUOMIOI ERITYISRYHMÄT? Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Naantali Janne Juvakka.
Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Helsingin sosiaaliviraston palvelustrategia Jarmo Räihä.
Pelastakaa Lapset ry Itä-Suomen aluetoimisto Lastensuojelupalvelut, Kauppakatu 25 C 4krs., Joensuu Joensuun Perheentalo, Rantakatu 15, Joensuu.
Pidämme huolta työ- ja toimintakyvystämme sekä tulevaisuudestamme Kainuun tilasoinnin hyödyntäminen käytännössä Respekti väliseminaari.
Seminaarin kokoava puheenvuoro LasSe –hankkeen päätösseminaari Kehittämispäällikkö Arja Hastrup.
THL HYTE-oppimisverkosto Kommenttipuheenvuoro Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, kunta-järjestö-yhteistyö Yhdessä enemmän! Poikkihallinnollinen.
SOTE-organisaatioihin liittyviä käsitteitä keskustelun pohjaksi
Selvät roolitukset ja työnjako helpottavat yhteistyötä Kiril Häyrinen
M/S SOSTE , avoin verkostotapaaminen Sirpa Pajunen
Sote-ratkaisu ja terveydenhuollon palveluvalikoima
Perhekeskus kevätseminaari 23. 5
Mikä muuttuu HYTEssä ja SOTEssa 2021?
Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta
Osallisuutta tukeva toiminta: Savon OTE
Osallistava kerhotoiminta
Liikkuva ja osallistuva amis – työkykyinen ja luova ammattilainen
Järjestö 2.0: mukana muutoksessa - avustusohjelma yhdenvertaisuuteen digitalisoituvassa toimintaympäristössä Hankesuunnitelun tueksi käydystä yhteisestä.
Perhekeskustoiminnan työpaja
Esityksen transkriptio:

PM1 Erityisryhmien päivätoiminnan avustaminen Sininauhaliiton jäsenjärjestöpäivät Kokouskeskus Onnela

PM2 ’Päivätoiminta’ - taustaa  Päivä- ja työtoiminta termi on ollut RAY:ssä avustusten luokituksissa 90-luvun alusta lähtien  Taustalla oli kehitysvammaisten, invalidien ja vammaispalveluiden säädösten terminologia  viime vuosina jouduttu pohtimaan, kuuluko päivätoiminta sillä tavoin kuntien palvelunjärjestämisvelvoitteisiin, että se ei voisi olla RAY:n avustuskohteena  kevään 2009 selvityksen mukaan päivätoiminnot eivät nykyisine toiminta-ajatuksineen ja tavoitesisältöineen ole selkeästi kuntien lakisääteisiin velvollisuuksiin kuuluvia  Vaikeavammaisten päivätoiminta on tästä poikkeus (kunnilla erityinen järjestämisvelvoite) ja se rajataan avustusten ulkopuolelle  Tavoitteiden ja toiminnan sisältöjen osalta päivätoiminta on suurelta osin samantyyppistä kuin  järjestöjen erilaiset toimintakeskukset  kohtaamispaikat ja osallistumismahdollisuudet (tlk 305) sekä  vanhusten ja lastensuojelun osalta myös toimintakyvyn edistäminen (202)  klubitalot on sitten vielä oma melko homogeeninen ryhmänsä  Muissa avustussektoreissa RAY tukee samantyyppisiä toimintoja, joita ei nimitetä päivätoiminnaksi.  Kyse on järjestölähtöisestä toiminnasta, jossa realisoituu monet kansalaisjärjestöjen tärkeä tavoitteet  Lähellä kansalaisia, matala kynnys  Tukee osallisuutta, yhteisöllisyyttä  Mukana sekä palkatun henkilöstön ohjaus että vertaisten tuki  Tavoitteisiin kuuluu vahvistaa elämänhallintaa  Sote-hallinnonalan ohjelmissa ja strategioissa mielenterveys- ja päihdeongelmaiset ovat tärkeä erityisryhmä  kansalaisten - sekä terveiden että eri tavoin vajaakuntoisten - osallistumisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja arjen hallinnan edistäminen on järjestöille ja RAY-avustuksille hyvin soveltuvaa toimintaa

PM3 ’Päivätoiminta’ - avustamisen jatkamisen edellytyksiä  Yhtenäistetään avustuskäytäntöjä ja periaatteita  Eriytetään klubitalot omaksi ryhmäkseen (toiminta-ajatus niissä melko yhteneväinen, kaavailtu RAY:n osuus voisi olla 40-60%)  Eriytetään työllistymistä edistävä toiminta omaksi ryhmäkseen  Paikallisilla toimintayksiköillä on – ja voi olla - erilaisia nimiä, mutta otetaan käyttöön ’hallinnollisiin avustuspäätöksiin’ päivätoimintaa neutraalimpi termi, esim. toimintakeskus …  Avustamisen perustavoitteeksi otetaan ’perustoimintaedellytysten turvaaminen’ koska sataprosenttiseen rahoitukseen avustusvarat ei riitä  Avustuskohteissa edellytetään myös kunnan jollain tavalla osallistuvan toimintaedellytysten turvaamiseen (tilat, avustus tms)  järjestöjen ja kuntien yhteistyön edistäminen on myös RAY:n tavoite  Vakiinnutetaan paikallisten toimintakeskusten perusavustus haarukkaan  joka tuottaa noin euron keskiarvon  pienempiä ja isompia voi olla (paikkakunnan koko / kohderyhmän koko / kävijöiden määrä / toiminnan erityispiirteet jne

PM4 ’Päivätoiminnat’ - avustamisen jatkamisen edellytyksiä  Avustamisen peruslähtökohtana edellytetään, että toiminta  On tavoitteellista ja laadukasta järjestölähtöistä toimintaa  Tavoittaa kohderyhmää riittävästi, eli toiminnalle on selvä tarve  Suuntautuu riittävästi myös ulospäin löytääkseen paikkansa paikallisissa verkostoissa  Toteuttaa myös toiminnan seurantaa toiminnan aikaansaannosten näkyviin saamiseksi  Edellytetään, että toiminta hakee ja löytää paikkansa alueellisessa järjestelmässä ja verkostoissa  Varmistetaan, että kunta ei laista omista palveluvelvoitteistaan eikä käytä toimintaa hyväkseen  toiminta verkottuu riittävästi sekä palveluihin että alueen muihin toimintoihin  varmistetaan valmiudet ohjata palveluja tarvitsevat kävijät tarvitsemiensa palveluiden piiriin  Pyritään jatkossa edistämään  vaikeammin tavoitettavienkin ryhmien saamista toiminnan piiriin  Yhteistyötä alueen erilaisten järjestötoimintojen ja toimintakeskusten kesken  Luodaan käytännöt ja periaatteet toiminnan seurannalle  Kevyehkö seurannan rakenne, jolla toiminnan laajuus, vilkkaus ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia saadaan näkyviin