Hahmopsykologia Wertheimer, Koffka, Köhler Holismi, kokonaisuus, hahmo (gestalt) ei ole alkeisosista koottu (vs. strukturalismi & behaviorismi) Havaintojen organisaatio (hahmolait), ongelmanratkaisu (oivallus)

Hahmopsykologia 1920-luvulla syntynyt, erityisesti havaintopsykologiaan (mutta myös ongelmanratkaisun psykologiaan) keskittynyt psykologian koulukunta. Havaintopsykologiset hahmolait kuvaavat sitä, millaiset rakenteet ärsykkeissä hahmotetaan kuviona (loput ärsykekentästä muodosta taustan). Hahmopsykologia painotta holismia – kokonaisuuden huomioonottamista. Kun analysoimme ärsykettä, ei jostain yksityiskohdasta voi sanoa, että kuuluuko se kuvioon vai taustaan, ennen kuin on selvitetty sen konteksti, eli ärsykekentän kokonaisrakenne yksittäisen ärsyke-elementin ympärillä. Havaintopsykologia ja hahmolait kuittenkin vain pieni osa kokonaisnäkemystä!

Hahmopsykologia Hahmolait Hyvän jatkon laki, samanlaisuuden laki, lähekkäisyyden laki, yhteisen liikkeen laki…

Hahmopsykologia Mitä hahmolait kuvaavat? Ärsykkeen rakenne: mitkä ärsykkeen elementit ”kootaan yhteen”. HUOM. Tavoite ei ollut kuvata (vain) fysikaalista ärsykettä, vaan mieltä (sitä miten tai millaisena ärsyke havaitaan, mentalismi)! Havaintojen organisaation lainalaisuudet. Ongelma: ei käsitteellisiä/teoreettisia valmiuksia; yrittivät käyttää fysiikan terminologiaa (dynaamiset syteemit, kenttäteoria; ei komputationaalista). HUOM. eivät ajatelleet havainnon muodostuvan osista koostamalla!

Kognitiivinen psykologia Mieli/aivot informaatiota prosessoivana systeeminä Turing Chomsky Newell&Simon Miller Neisser Piaget

Kognitiivinen psykologia Havaintojen, tarkkaavaisuuden, muistin, ongelmanratkaisun, päättelyn, päätöksenteon ja kielen tutkimus Perustuu psykkisten toimintojen tarkastelemiseen tietorakenteina (representaatiot, skeemat) ja tiedonkäsittelynä. Keskittyy perinteisesti ns. kognitiivisten toimintojen, eli tieto- ja taitotoimintojen kuvailemiseen ja selittämiseen.

Kognitiivinen psykologia Kokeellisen psykologian koulukunta, kehittyi 1950/60 luvulla. Kehittyi behaviorististen kokeellisten menetelmien pohjalle. Taustalla Piaget’n ajattelun kehitystä kuvaavat teoriat (tieto, operaatiot) ja Chomskyn lingvistinen teoria kielioppitiedosta (mentalismi vs. strukturalismi), Turingin ym. analyysi matemaattisesta päättelystä (symbolisysteemi, algoritminen laskenta).

Kognitiivinen psykologia Tutkimusotteen motivaatio Behavioristiset ulkoisen käyttäytymisen lainalaisuudet eivät ole riittävä teoreettinen perusta psykologialle mielen tieteenä. Kaikkea (ihmisten tai eläinten) toimintaa ei voi kuvailla ja selittää behavioristisesti. Behavioristinen introspektiivisen psykologian kritiikki on silti pätevää: tieteellisiä teorioita ei voi loogisesti perustaa introspektiivisen todistusaineiston varaan. Mielen sisältöjä koskevia teorioita voidaan kuitenkin koetella objektiivisen (ärsykkeitä ja käyttäytymistä) kuvailevan todistusaineiston varassa. Sisällöistä ei ehkä voida tehdä suoria (tieteellisesti päteviä) havaintoja, mutta jotakin sisällöistä voidaan kuitenkin päätellä objektiivisen todistusaineiston perusteella. [Mikäli "sisältö" ymmärretään tietosisällöksi, ei yksityiseksi "kokemus"sisällöksi].

Kontrolloitu tietoisuus Ärsyke (stimulus) Aistimus (sensation) Intro- spektio Raportti ”Stimulus error” ”Face values…”

Ärsyke (stimulus) Reaktio Refleksirata Ärsyke (stimulus) Reaktio

Matemaattiset mallit ärsykkeen ja reaktion ”välissä” olevasta tietojärjestelmästä (komputationaalinen systeemi) Ärsyke (stimulus) Organismi Reaktio

Matemaattiset mallit ärsykkeen ja reaktion ”välissä” olevista tekijöistä (intervening variables) Ärsyke (stimulus) Kogni- tiivinen systeemi Reaktio

E.B.Titchener Stimulus error: ”The observer of a psychological experiment falls into this error, as we all know, when he exchanges the attitude of descriptive psychology to that of common sense or of natural science; in the typical case, when he attends not to ’sensation’ but to ’stimulus’”

Kognitiivinen psykologia Komputationaalinen kuvaus Universaali komputationaalinen järjestelmä Kognitiivinen kapasiteetti vs. prosessi Ihmisen mieli symbolisysteeminä Fysikaalisen symbolisysteemin hypoteesi

Neurofysiologia Anatomisen rakenteen psykol. tulkinnat, lokalisaatio Kokeelliset menetelmät Psykometria Psykofysiikka Fysiol. psykologia Psykol. kokeet Hahmopsykologia Behaviorismi Neuropsykologia Kognitiivinen psykologia