Yhteiskuntapolitiikan eettiset postulaatit ja kestävä kehitys Marja Järvelä Yhteiskuntapolitiikan perusteet Syksy 2005

Oppialahistoriaa 1 ”Puhuttaessa erikoisesti sosiaalipolitiikasta eli, kuten suomen kielessä usein tehdään, yhteiskuntapolitiikasta, tällä taas sekä tieteellisessä kirjallisuudessa että jokapäiväisessä puheessa tarkoitetaan pääasiallisesti yhteiskuntaoloihin kohdistuvaa julkista toimintaa ja itse tämän toiminnan perusteita ja muotoja esittävää tiedettä”. Valtiotieteiden käsikirja vuodelta 1923, hakusana Sosiaalipolitiikka

Oppialahistoriaa 2 Edelleen samasta lähteestä: ”Tämä käytännöllinen, voluntaristinen sävy on yhtenä sosiaalipolitiikan käsitteen perusominaisuutena, erottaen sen sosiologiasta eli yhteiskuntatieteestä, joka tutkii yhteiskunnallista elämää ja koettaa selvittää siinä vallitsevia syy-yhteyksiä eli lakeja.”

Oppialahistoriaa 3 ”Yhteiskuntaoloihin kohdistuva julkinen toiminta on varsinaista sosiaalipolitiikkaa vain silloin, kun sen tarkoitus on yhteiskunnan eheyttäminen ja kehittäminen vastaamaan yhteiskunnallisen oikeudentunnon vaatimuksia.”

Oppialahistoriaa 4 ”Näin käsitettynä sosiaalipolitiikka pohjautuu siihen ajatukseen, että eetillinen tahto – individualinen tai kollektiivinen –saattaa ohjata yhteiskunnan oikeuden ja kohtuuden asteittaiseen toteuttamiseen.”

Solidaarisuus Teollinen yhteiskunta Sosiaaliluokkien eriytyminen Muuttoliike Paikalliset tuotantoyksiköt Yleistyvät poliittiset ohjelmallisuudet Paikalliset ja yleistyvät konfliktit Kansallisuuksien muodostuminen Yhteisvastuullisuus, myötämielisyys, vaatii uhrautuvaa toiminta sosiaalisen kokonaisuuden hyväksi

Tasa-arvo Sosiaaliturva ja hyvinvointivaltio Konfliktien sovittelu Yhtenäisen arvoperustan rakentaminen Palkkatyön yhteiskunnan kasvu Työturvallisuus, terveys ja koulutus Naisten aseman merkityksellisyys Urbanisoituminen Kulutusyhteiskunta, tietoyhteiskunta

Identiteetin oikeuttaminen 1 Globalisoitunut riskiyhteiskunta Monikulttuurisuus Kulutusyhteiskunnan sosiaaliset ongelmat Riskiyhteiskunnan ympäristölliset ongelmat Maallikkotiedon oikeuttaminen Kestävän kehityksen ohjelma Paikallisen kulttuurin ja osallistumisen uusi legitimointi Kulttuurinen monimuotoisuus voimavarana

Identiteetin oikeuttaminen 2 Oikeuttaminen suhteessa: - markkinoihin - riskeihin - valtioon ja muihin julkisiin instituutioihin Kyse on 1) sosiaalisesta turvallisuudesta 2) ekososiaalisesta elintilasta 3) materiaalisesta ja kulttuurisesta perinnöstä seuraavalle sukupolvelle

Identiteetti ja markkinat Kulutuksen resurssit ja niiden jakautuminen Tuoteturvallisuus Tarpeista haluun Kohtuuden ongelma Markkinointi ja valta Kulutuksen politisoituminen

Identiteetti ja riskit Institutionalisoidut riskimääritykset Omavastuu ja hiljainen tieto Riskitietoisuus liikkeenä Osallistavat hallinnan mekanismit Vapaamatkustajat Ekologinen jalanjälki Pienet teot ja solidaarisuus kaukaisia toisia kohtaan

Identiteetti ja valtio Yhteiskunnan sopimuksellisuus Kansalaisuus oikeutena, mutta myös velvoitteena Emansipaatio ja parempi elämä Identiteetin universaalisuus Identiteetin paikallisuus Osallisuus, inkluusio Osallistuminen, toiminta

Yhteiskuntapolitiikan voimakenttä I Arvot,ohjelmat Instituutiot Normistot Ihmiset Arkiyhteisöt Missä yhteisvastuun foorumi ?

Reformoiva toimintadynamiikka Arvot Ohjelma Toimeenpano Reformeilla takaisinvaikutus arvoihin Ohjelmia laaditaan arvoihin viitaten Toimeenpanon perusteina voi olla rinnakkaisia tai kilpailevia ohjelmia Ulkopuoliset tekijät vaikuttavat reformidynamiikkaan kaikissa vaiheissa

Kestävän kehityksen määritelmä Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää tämän päivän tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan. World Commission on Environment and Development: Our Common Future, Paris 1987 Määrityksen ominaisuuksia Erik Allardtin mukaan -Dynaaminen -Arvoja ja tavoitteita etsivä -Sisältää tarpeiden pluralismin -Kriittinen

Kestävää kehitystä tarvitaan kaikkialla Sugozero Luoteis-Venäjä Energian tuotanto Ruokahuolto Vesihuolto Metsät Biodiversiteetti Urbanisoituminen Ilmaston muutos

Paikallinen näkökulma kestävän kehityksen edellytyksiin

Asianosaiset ryhmät metsäkylässä

- Toimintatutkimuksellinen etnografia - tutkimusstrategia

Globalisaatio ei säästä kylää. Onko tahtoa kestävälle kehitykselle ?